Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Jos Planterin kohdalla hommat menee pieleen ,ei tarkoita , että koko Suomessa on sama tilanne.”
Eivät mene hommat kohdallani pieleen. Olen päässyt päätehakkaamaan varsin laadukasta metsää, enkä tule enää perustamaan yhtään taimikkoa, koska se on käytännössä mahdotonta.
Kyse on siitä, minkälaiset metsät tämä itsekäs, omaan napaansa tuijottava sukupolvi tulee jättämään seuraaville sukupolville.
Huomasin juuri, että moderointi oli poistanut (ilmeisesti epäasiallisena) viestejäni, joissa tuodaan esille viitteitä ongelmasta, että lounaassa liian suuri hirvieläinkanta estää käytännössä uudistamisen koivulle ja männylle.
Kiusallani palautan yhden:
Yksi ongelma on hirvieläinuutisointi. Otetaan esimerkiksi Metsälehti kolmen vuoden takaa. Linkistä voi esikatselulla lukea hirviuutisen vuoden 2016 metsästyksen jälkeen jäävästä kannasta.
https://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/2-2017/138322.html
Metsälehdelle on tarjoiltu uutinen, että hirvikanta lähestyy vuosikymmenen alhaisinta tasoaan. Tosiasia oli, että se nousi kyseisenä vuonna Luken 2020 takaisinlaskennan perusteella vuosikymmenen korkeimpaan tasoonsa.
Asian voi tarkistaa Luken hirvitietotaulukosta. Suora linkki ei toimi, mutta googlaamalla riistahavainnot ja menemällä polkua riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet/ajankohtaista… se löytyy.
Suoraan ei taulukosta löydy koko maan hirvimäärää, mutta summaamalla hirvitalousalueiden vuoden 2016 määrät, koko maan määräksi tulee 108 865.
Tällä on se vaikutus, että luvat myönnetään liian pienen hirvikannan perusteella ja toisaalta metsästäjät kuvittelevat, että hirvet alkavat loppua ja anottuja lupiakin käytetään nihkeästi, painetaan jarrua. Tämä on vuodesta toiseen toistuva ilmiö, joka on johtanut keskusteluketjun otsikon tilanteeseen.
Sama ilmiö on toistumassa valkohäntäpeuran osalta. Suurin osa kansalaisista luulee, että kanta pienenee nyt kun niitä ammuttiin enemmän. Homma on siis hoidossa.
”VMI:n mukaan hirvituhoja olisi vain n. 3 % :lla taimikoista.”
Mistä tällaisia VMI %- lukuja löytyy, kun niitä tuhoja on kuitenkin taimikoissa lähes miljoona hehtaaria?
Ainakaan ensiharvennusvaiheen jälkeen ei enää voi varmuudella sanoa mikä on hirven aiheuttama tuho, joten koko puuntuotannon pinta-alan hirvivahingot jäävät epäselviksi. Juurikääpäalueelle ja liian kuivalle uudistamiset, puulajin vaihdot, epätasaien harva puusto jne. jäävät pois.
Espanjantautiin kuoli omia esivanhempiakin. Tämä korona on aika lievä, mutta suurella todennäköisyydellä tulee vielä sellainen, jossa kuolleisuus on kymmeniä prosentteja. Leviää hurjalla nopeudella terveydenhuolto ei pysty reagoimaan.
Lääkärit kuolevat ensimmäisenä, sitten pysäytetään ydinvoimalat, kun sähköt häviävät romahtaa kaikki, kaikki pysähtyy, ei edes Metsälehden keskustelupalsta toimi, kun tietoverkot romahtavat. Silloin nykyinen ”sivilisaatio” häviää. Turpeenpolttokin loppuu ja maailman ilmasto pelastuu.
Jäljelle jäävät erämaan erakot perunasäkkeineen ja rotat. Maailman väkiluvusta jää jäljelle muutama prosentti, joka alkaa elää omavaraistaloudessa sadan vuoden takaiseen malliin. Näin käy kaikille nisäkkäille kun populaatio kasvaa ylisuureksi, miksi ei ihmiselle?
Kemin tehdasta varten Metsäliitto voisi junailla rahoituksen järjestämällä suunnatun uusannin Metsäboardin osakkeilla. Anti olisi suunnattu Metsäliiton jäsenille. Jos jäsenet merkitsisivät osakkeita keskimäärin 10 000€:lla, kertyisi miljardi, samalla metsäliiton omistus keskittyisi entistä enemmän kotimaahan ja muutamat jäljellä olevat muut omistajageelitukat voitaisiin potkaista pois koko puljusta.Tietysti suunnattu lainakin kävisi. Kyllä kotimaiseen suht turvalliseen kohteeseen rahaa löytyy.
Olisivat kansalaiset ostaneet Fortumin sähköverkotkin, jos olisi annettu mahdollisuus. Katainen ja Haavisto eivät suostuneet edes tarjoamaan kotimaahan vaan väittivät, ettei täältä rahaa löydy ja myivät meiltä kysymättä monopoli-infran ulkomaille.
Kauppalehti 10.3.2020. Metsä Boardin suurin omistaja Metsäliitto Osuuskunta on kasvattanut omistusosuuttaan Metsä Boardissa. Metsäliitto kertoi tiistaina, että sen äänivalta Metsä Boardissa on jo yli kaksi kolmasosaa.
Miten on Tolopainen äänestämmekö hallituksessa, että Board otetaan pois pörssistä?
SLL:n ”ruohonjuuritasolla” näkyy pohdiskellun syvällisiä, mutta ei heijastu ylöspäin organisaatiossa. Niinhän se yleensä menee.
https://www.sll.fi/app/uploads/sites/48/2018/10/Syyskirje2017-V4.pdf
”Nyt voi olla paikka vaikuttaa.”
Ei taida olla paljoa vaikutusta, jos yksittäisen riistasuunnittelijan blogiin kirjoittaa kommentin.
Blogin aihe on kyllä tärkeä ja pitäisi käsitellä jollain foorumilla, jossa olisivat läsnä päättäjät, jotka oikeasti voivat vaikuttaa asiaan. Pitäisi päättää mihin pyritään. Heille esitettäisiin puolueettomasti ja ymmärrettävästi käytettävissä oleva tieto mahdollisten lainsäädäntömuutosten pohjaksi. Pitäisi laittaa toiseen vaakakuppiin metsätalous ja toiseen riistatalous ja tehdä päätökset miten niitä tulevaisuudessa keskenään painotetaan.
Painotetaanko jossain alueilla riistataloutta ja mennään sen ehdoilla vai pitäisikö ehkä joillain alueilla olla metsätalous tärkeämpi ja mennä sen ehdoilla.
Nythän ministeriössä on meneillään kaikenlaisia hankkeita, joissa vaan oletetaan maanomistajilta kysymättä, että he luovuttavat metsänsä riistatalouden käyttöön. Tosin paikoin on jo niin käynyt, metsän uudistamien ei enää onnistu. Joku saattaisi kuitenkin haluta jatkaa puuntuotannossa.
Esimerkkinä ”Hyvinvointia riistasta” hanke. Lieneekö mieluisa visio edes kaikille metsästysseuroille?
”Suuret peuramäärät saattavat johtaa myös siihen, että pienissä seuroissa ja seurueissa, jotkut seurojen tai seurueiden jäsenet kokevat peuranmetsästyksen rasitteena.”
”Valkohäntäpeurojen metsästyksen avaaminen seurojen ja seurueiden ulkopuolisten metsästäjille tukee paikallista matkailutoimintaa ja luo vastapainoa kasvaneiden kantojen kielteisille vaikutuksille. Kasvava riistatalous, metsästys ja riistamatkailu avaavat maaseudun toimijoille mahdollisuuksia toimintaan myös metsästyskauden ulkopuolella. Riistatalouden ympärille on mahdollista luoda yritystoimintaa, joka hyödyttää laajemmin aluetaloutta ja paikallista yhteisöä.”
