Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Hirvivahinkoilmoituksia taitaa kuitenkin tippua edelleen myös Lapista, joten ihan kunnossa ei ole tavoitteet vielä sielläkään.”
Lapissa on nytkin lunta yli metrin, eikä höttölunta, koska suojasäitäkin on ollut välillä. Hirvien liikkuminen on hankalaa. Jos lauma sattuu taimikkoon, jossa on syötävää, se jää siihen, putsaa kaiken ja tuloksena täystuho kerralla.
Etelässä ei ole lainkaan lunta, hirvet liikkuvat ja popsivat parhaat herkut päältä. Tätä kun tehdään kymmenen vuotta säännöllisesti joka vuosi, on tuloksena myös tuho tai puulajin vaihtuminen.
”Kuva on tilanteesta vuoden 2018 metsästyskauden jälkeen.”
Edellisen sivun kartta on tehty tosiaan vuoden 2018 metsästyskauden jälkeen. Tarkistin mikä on tilanne nyt. Luken takaisinlaskenta on päivittänyt 2018 vuoden hirvimäärän 10% ylöspäin. (86 500 -> 95 359). Päivitetty kartta olisi siis entistä punaisempi, eikä se haalene tänä vuonnakaan, koska arvio ennen takaisinlaskentaa on hieman suurempi (87 200) kuin 2018 arvio ennen takaisinlaskentaa (86 500)
”Etsimääni tietoa eli hirvituhojen määrää männyntaimikoissa ei sen sijaan löytynyt.”
Ei taida löytyä kuin VM Inventoinnin perusteella, eri muodossa esitettyjä tietoja. Valitsin sen pylväsdiagrammin, koska se oli havainnollinen.
Lapin alueella hirvikanta 2,5-3 saattaa olla liian suuri, kun tuottavuus (maaperä ja ilmasto) on heikompi ja lisäksi porot kurittavat kasvillisuutta.
Toisaalta kun peruuttaa taaksepäin ja katsoo taas sitä pylväskuvaa, niin Kainuusta pohjoiseen on männyn osuus taimikoista keskimäärin 80% ja etelässä 40%, eli niitä ”talvilaitumia” on pohjoisessa tuplamäärä pinta-alasta. Porot ei vissiin syö mäntyjä?
”Karkeasti arvioiden siis joka neljännessä (männyn?) taimikossa on tuhoja.”
Katsopa uudestaan pylväsdiagrammia. Oikeassa reunassa koko maa. Kellertävä pylväs mäntytaimikoiden osuus taimikkopinta-alasta vajaat 60%. Punainen pylväs hirvituhon osuus taimikkopinta-alasta vajaat vajaat 30%. Mitä pienempi korkeusero kellertävällä ja punaisella pylväällä sitä vaikeampaa on männyn kasvatus. Pylväsdiagrammi on Luken VMI aineistosta, mutta se hävisi, kun laitoin linkin, joista se on otettu, joten selventävä linkki piti poistaa.
Laitoin selvyyden vuoksi Metsäkeskuksen kuvan siitä mikä on lievä vaurio, joka ei ole edellytyksenä hirvivahinkorvauksen saantiin. Omalla tontilla kyllä kerran syödyssä taimessa syönti jatkuu seuraavinakin vuosina, sillä haitta-aine pitoisuus neulasissa vähenee kerran syödyssä taimessa.
Hyvä, että Sahapukin seudulla on vähäruokaisia hirviä. Jos tuolla mainitulla 200 000 ha alueella on maltillinen hirvitiheys 3 / 1000 ha, niin hirviä löytyy 600. Taimikkotuhoja on 60 ha, joten yksi hirvi tuhoaa 0,1 ha vuodessa. Siellä on hyvä tilanne. Ruokailevat ilmeisesti muualla kuin taimikoissa.
Metsäkeskuksen arvio on, että yksi hirvi tuhoaa vuodessa keskimäärin 2,5 ha taimikkoa.
Kiitos selvityksestä:
Ilman muuta vasapainot laskevat, kun voimakkaalla metsästyksellä hirvitiheys on painettu 5,5 / 1000 ha tasolle. Hirvikannan hoitosuunnitelmakin kertoo, että tuottavuus alenee kun tiheys nousee yli 4 / 1000 ha. Kun raivaan taimikon kesällä, niin ilman muuta hirvet pärjäävät seuraavan talven kantovesoilla. Eivät ne mäntyihin koske, kuten VMI ohjelmasta nähdään.
Sahapukilta meni laskelma vähän pieleen. Tuhokorvausten perusteella ei vahinkopinta-alaa voi laskea.
VMI (Valtion Metsien Inventointi) ohjelmassa käydään säännöllisesti läpi 60 000 koealaa ja tarkistetaan myös hirvituhot.
Tässä lukuja:
Viimeisten julkaistujen VMI11-tietojen mukaan vuosilta 2009–2013 hirvivahinkoja kirjattiin yhteensä 960 000 hehtaarilla. Niistä 520 000 hehtaarilla metsikön laatu oli alentunut vähintään yhden luokan. Vakavia ja täydellisiä tuhoja oli 105 000 hehtaarilla.
