Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Jokaisella metsätilallisella on tietysti hieman eri tilanne. Laajin näkemys on kuitenkin VMI:lla. 60 000 koealaa Suomessa, jotka inventoidaan säännöllisesti. Väittäisin, että sen tuottama näkemys on ehkä jopa laajempi kuin metsässä työskentelevän motokuskin, joka ei työskentele taimikoissa.
VMI:n mukaan täydellisiä tai vakavia taimikkotuhoja on yli 100 000 hehtaarin alalla ja laatua alentavia lähes miljoonalla hehtaarilla. Kyse ei siis ole muutaman tällä keskustelupalstalla kitisevän ongelma, kuten joku yrittää vuodesta toiseen vähätellä. Ongelma on laaja ja asia vakava. Jokainen kyllä ymmärtää, ettei hirvivahingoista tällä hirvimäärällä päästäisi eroon vaikka jokainen taimikkohehtaari olisi hoidettu ohjeiden mukaan.
”Raskauttava asianhaara tietojen uskottavuuden suhteen tuntuu olevan tuo metsästysharrastus.”
Ei se ole raskauttava, mutta sillä on vaikutusta. Kaikki ovat varmaan tutustuneet Ashley Selby:n tutkimuksiin, joissa metsästäjiä vietiin arvioimaan taimikkotuhoja. Taimista oli vaurioitettu 70%, kun metsästäjät vastasivat paljonko oli vaurioitettu, vastaus oli 30%. Sitä ei siis voi kiistää, etteivätkö metsästäjät katsoisi hirvivahinkoja sarvisankaisten silmälasien läpi, joissa on hirvivahinkosuodatin.
”Metsästäjät rajoittavat jahtia näissä tilanteissa….Jossakin on painettu jarrua ihan kunnolla.”
Maa-ja metsätalousministeriö ja hirvitalousministeri ovat perustelleet pyyntilupajärjestelmää näin. (esimerkiksi Annelin valtakunnalliselle riistaneuvostolle lähettämän kirjeen vastineessa):
”Haettu ja myönnetty pyyntilupa pidetään pitkälti velvoittavana metsästysseuroissa.”
Nyt kuitenkin keskustelupalstan hirvenmetsästysasiantuntija sanoo, että metsästysseurat viittavaat kintaalla lupakäytännön ohjaavalle vaikutukselle ja säätävät oman mielensä mukaan. Näin varmaan on. Kyse ei ole siitä, ettei kaikkia lupia olisi pystytty käyttämään, vaan siitä ettei ole haluttu.
Hyvä esimerkki hirvimäärän säädöstä on Lieksan tilanne. Luken tietojen mukaan alue on harvoja joissa hirvitiheys on tavoiteessa ja maan alhaisimpia. Hirvitalousministerikin on ollut huolestunut hirvien vähäisyydestä ja alueelle on lisätty karhunkaatolupia. Kuitenkin Metsälehden uutisen mukaan Lieksassa on maksettu vuosikaudet maan suurimpia hirvituhokorvauksia taimikkovahingoista.
Onko alueella paljon vai vähän hirviä?
”Taimet eivät ole elinvoimaisia 10 000:n hehtaaritiheyksissä ainakaan Suomessa”
Ei saisi antaa neuvoja kun ei tiedä hirvituhoalueen ongelmista. Eivät taimet tosiaan ole elinvoimaisia 10 000 /ha tiheydessä. Tämä on niin toivotonta selittää, jos ei ole kokemusta mäntytaimikon perustamisesta alueelle, jossa on Suomen tihein hirvikanta, kuten itselläni.
Kylvö-tai luontaisesti syntynyt taimikko pitää puhdistaa kaikesta lehtipuusta jo kolmen-neljän vuoden kuluttua ja silloin männyn taimet ovat alle puolimetrisiä. Jos siinä vaiheessa harventaa taimet 3000-4000 / ha tiheyteen, seuraa katastrofi, pelkää aukkoa. Kokemusta on. Missään nimessä ei saa mennä harventamaan alle 5000/ ha tiheyteen.
Kun jättää (jos on riittävästi) kaikki 10 000 / ha, eli yhden neliölle, niin taimien ehtiessä 3 metrin pituuteen ei ole pelkoa, että niitä olisi liikaa. Saa kiittää luojaa, jos eläviä, jotenkin puun näköisiä taimia, olisi 1500 / ha.
Mänty-kuusi sekoituksessa kuuset varjostavat mukavasti mäntyjä ja hirvet kyllä löytävät ne ja syövät pois.
”Kysynpä vain , kuinka monella alla oleva ohjetta noudattaneella esiintyy hirvivahinkoja ?
….
Jos kyseessä on luontaisesti tai kylväen perustettu mäntytaimikko, taimia on varhaisperkauksen jälkeen jäljellä 3000–4000 kappaletta hehtaarilla.”Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan optimitaimimäärä on noin 10 000.
”Vanhaa tietoa!”
Kiitos kommentista! Olisi tosiaan pitänyt selventää, että linkissä oli kyseessä noin kymmenen vuotta vanha esitys. Tilanne on sen jälkeen entisestään pahentunut. Hirvikanta ei ole vähentynyt kymmenen vuoden takaiseen nähden, mutta talviravintoresussi on vähentynyt ja laidunnuspaine siten lisääntynyt. Lisäksi pienempien hirvieläinten kanta on sen jälkeen lisääntynyt huimasti.
Esityksessä kymmenen vuotta sitten sanottiin, ettei hirvieläimiä ole koskaan ollut näin paljoa. Nyt voidaan taas sanoa, ettei hirvieläimiä ole koskaan ollut näin paljon.
”Markku Remes kysyy voiko hirvituhot saada kuriin, ja ehdottaa riistaneuvostoihin vaikuttamista.”
Paikalliseen riistaneuvostoon ei pysty vaikuttamaan, koska metsänomistajilla on vain yksi jäsen (MTK:n), joka on metsästäjä ja käytännössä edustaa metsästäjiä maanomistajien (vellihousujen?) mandaatilla.
Höyryjen päästelyn seuraukset?
”ROKS” taisi olla oikeassa, viestejä häviää, vaikka niissä ei ole asiattomuuksia. Anneli näki linkkini Luken dokumentiin, jossa mainittiin yhden hirven tekevän vuodessa 2,5 hehtaaria taimikkotuhoa. Nyt sitä ei enää ole. Kokeillaan iskeekö ”moderaattori” tähän heti tai vähän myöhemmin.
https://www.nordgen.org/ngdoc/forest/Temadager/2011_Viiri.pdf
Luuleeko joku tosissaan, että hirvet lopettavat syömisen, kun taimikkoja hoidetaan hyvän metsänhoidon ohjeiden mukaan.
Minä, eikä kukaan muukaan valittaisi hirvituhoista, jos ne voitaisiin vältää hoitamalla taimikot annettujen ohjeiden mukaan. Valitettavasti näyttää, että hyvä hoito ja appeen vähentäminen taimikosta joissain tapauksissa johtaa jopa tuhojen lisääntymiseen.
Tottakai siellä missä on pienin hirvikanta tuhot ovat suurimmat, sillä kun hirvikanta pienenee, se suurenee.
Tuli juuri uusia arvio hirvikannan suuruudesta.
28.2.2020 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Luonnonvarakeskus arvioinut hirvikannan koonLuonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2019 jahdin jälkeen oli noin 87200 hirveä (95 % luottamusväli 74800 – 100600 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 8,5 prosenttia.
————————–
Edellisen vuoden arvio:
1.3.2019 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Luonnonvarakeskus arvioinut hirvikannan koonLuonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2018 jahdin jälkeen oli noin 86500 hirveä (95 % luottamusväli 74500 – 99000 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 11 prosenttia.
Laadun perusteella katkomiseen tuskin löytyy mitään yhtä ratkaisua, tilanteet vaihtelevat, mutta ajatellaanpa tuota teräsputkivertausta.
Kyllä laatukriteerit täyttävän rungon koko tukkiosuudesta pitäisi maksaa tukin hinta. Ei tällaista kauppatapaa ole muiden raaka-aineiden kaupassa. Laadun mukaan on eri hintaluokkia, mutta ei sen mukaan, miten asiakas hyödyntää raaka-aineen.
Jos metallipaja ostaa raaka-ainetta, teräsputkea, 5 metrin kankia, niin se maksaa täyden hinnan koko pituudesta.
Olisi aika erikoista jos metallipaja maksaisi putkesta sen jälkeen, kun näkisi miten se tuli hyödynnettyä saatujen tilausten perusteella. Jos metallipajan tuoteeseen menisi vaikka metrin pätkiä ja katkaisu söisi pituudesta muutaman millin, niin jäisi 90 sentin hukkapätkä.
Metallipaja ilmoittaisi 5 metrin kangen myyjälle, että nyt kävi näin, että 90 sentin osuudesta maksamme vain romuraudan hinnan.
