Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Sattui kerran, kun kysyin motokuskilta katkonnasta. Hän sanoi, että tuli ohje tämä aukko menee kokonaan kuiduksi, asiakkaan tarve oli sellainen.
Hakattiin kuitenkin ”normaalisti”, tukiksi ja kuiduksi, mutta kaikki meni sellutehtaalle. Tarkistin vielä kaukokuskilta mihin vie ja selluksi meni.
Näin voitaisiin ihan hyvin tehdä. Jos kuidun tarve on suurempi kuin tukin, niin viekööt vähemmän arvokkaat tukit sellutehtaalle, eikä aleta pätkimään tukkia kuitukasaan.
Tämä on aika kummallinen juttu.
Ennätyshakkuut olivat vuonna 2018, voisi ajatella, että silloin on tehty ylipitkiä päiviä ja haalittu mukaan kokematontakin porukkaa. Se selittäisi osaltaan harvennusten laadun äkkinäisen heikkenemisen. Silloin suositusten mukaisesti oli käsitelty kuitenkin 53 prosenttia tarkastetuista kohteista.
Viime vuonna 2019 hakkuut vähenivät, mutta korjuujälki huononi, metsänhoitosuositusten mukaista oli enää 31 prosentilla tarkastetuista kohteista.
”Olisiko myös metsänhoidon tason laskulla osuutta asiaan”
Ei metsänhoidon taso yhdessä vuodessa romahda noin paljoa, jotain hyvin kummallista tässä on. Ei selitykseksi käy, että lähetää ryteikkökuvia, ei ryteikkömäärä vuodessa pompaa kymmeniä prosentteja ylöspäin. Ei kenelläkään meillä pastalaisella ole tuollaisia ”viljelmiä”, ehkä ostaessa joku on tullut, mutta se on hoidettu heti. Olisko peräti metsäkeskuksen tarkastuksessa mennyt jokin vikaan.
Ei valtiollakaan osakekaupat ole menneet ihan putkeen. Lintilä myi puolitoista vuotta sitten potin Nesteen osakkeita. Nyt samasta potista saisi 700 miljoonaa enemmän.
Onneksi osa osakkeista siirrettiin Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:lle. Nyt sen potin arvo on 2,5 miljardia. Hallitus on päättänyt muuttaa Vake:n ilmastorahastoksi. Ilmeisesti siitä metsänomistajat sitten saavat rahaa puiden pystyssä pitämiseen?
Kertulle:
Mä metsän polkua kuljen –
Mä metsän polkua kuljen
kesä-illalla aatteissain
ja riemusta rintani paisuu
ja ma laulelen, laulelen vain.Tuoll’ lehdossa vaaran alla
oli kummia äskettäin,
niin vienoa, ihmeellistä
all’ lehvien vehreäin.Minä miekkonen vain sen tiedän,
minä vain sekä muuan muu
ja lehdon lempivä kerttu
ja tuoksuva tuomipuu.(Eino Leino)
Itsellä särähti korviin jostain uutisesta tuo Puukin mainitsema, jos kaupunkilaisella ei ole mahdollista hoitaa metsiään, niin pitäisi saada hiilensidontakorvausta.
Onhan se ihan päätöntä, kun maksetaan kemeraa, etta metsiä hoidettaisiin, jos samaan aikaan maksetaan korvausta, ettei metsiä hoideta.
Sen vielä jotenkin voisi ymmärtää, että korvausta maksettaisiin päätehakkuun viivästämisestä hoidetuille metsille, joissa se ei aiheuta muuta haittaa kuin metsätulon siirtymistä myöhemmäksi. Maksajan pitäisi olla joku muu kuin valtio, päästäjät saisivat ostaa metsänomistajilta päästöoikeuksia tai jokin vastaava systeemi.
”…katkonnan ”vääristä” !!? ratkaisuista löytyy tuollainen mekastus elintärkeisiin metsätilatoiminnan muihin toimiin nähden??”
Tämän keskusteluketjun otsikko on ”Katkontakiista”, jota on käsitelty hovioikeudessa, joten mekastus on koottu tähän. Pelkästään tätä ketjua lukiessa voi saada kuvan, että katkonta saa suhteettoman suuren huomion ongelmaan nähden.
Jokainen tietysti mekastaa eniten siitä, jonka tuntee suurimmaksi ongelmaksi.Itse en ole kokenut katkontaa suurimmaksi sellaiseksi, vaan taimikon perustamista eläintarhaan.
Valinnanvapautta puukaupoisssa on kuitenkin kohtuullisesti. Pitää vaan tehdä oma arvomatriisi ostajista ja ajaa siihen puukauppatarjous ja leimikkotiedot. Pitää tietää ostajien temput ja mitä itse haluaa. Lisäksi olen tehnyt hakkuun valvonnan itse käymällä työmaalla aloitusvaiheessa ja kun se alkaa olla valmis.
Siitä huolimatta pidän HO:n ratkaisua tärkeänä. Tähän asti ostaja on periaatteessa saanut katkoa miten haluaa, nekin rungot, joissa ei ole laatuvikaa. Niille jotka tekevät vuosittain puukauppaa, tilanne tietysti ”keskiarvoistuu”, eli välillä sattuu hyvä matriisi ja välillä huonompi. Jos metsänomistaja tekee yhden suuren puukaupan kerran kymmenessä vuodessa ja sattuu huono matriisi ja huono motokuski, niin mekastus on ymmärrettävää.
Kun ei ole jäätä, enkä pääse matikkapilkille, niin palaan pölkkyihin.
APTi pyrkii aina maksimoimaan tukkiosan eli ottamaan rungot mahdollisimman tarkkaan tukkiminimiin saakka. Eli rungot, joissa ei ole laatuvikoja, tämä tekoäly hyödyntää maksimaalisesti.
Ellei ole käyttäjänä markan suutaria tai motossa ohjelmointovirhettä.
Pelkkä APTi tuottaa teoriassa parhaaseen mahdolliseen arvoon johtavan tukkivalikoiman. APTissa kuitenkin toimii taustalla arvomatriisi, joka omalta osaltaan muuttaa APTi:n toimintaa.
Pelkän APTIn tuottamat tukit eivät mitoiltaan kuitenkaan ole välttämättä sellaisia, joita tehdas tarvitsee. Sen takia käytetään arvomatriisia ja katkotaan siten, että siitä saadaan lopputuotteita, joilla on kyseisellä ostjayrityksellä hyvä kysyntä. Katkonnassa arvoltaan parhaimmista mahdollisista vaihtoehdoista valitaankin ne, jotka toteuttavat parhaiten myös loppukäyttäjän toiveet.
Kysymys kuuluu tapahtuuko joillain arvomatriiseilla niin, ettei koko tukkiosuus tulekaan hyödynnettyä. HO:n päätöksen perusteluissa oli viitteitä siihen suuntaan, ettei tällaista arvomatriisia saisi ehkä käyttää, vaan katkonta pitäisi tehdä pelkän APTin avulla, eli arvo maksimoidaan myyjän puolelle.
Spekulointi taitaa kuitenkin olla turhaa. Jos ostajalle alkaa syntyä sille epäedullisen katkonnan johdosta hävikkiä, se siirtyy ostohintoihin, jotka laskevat.
