Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tarkoitin Helsingin rouvilla lähinnä Arkadianmäen ja Rysselin rouvia. Puun poltosta tulee vielä enemmän CO2 päästöjä kuin turpeesta, mutta me istutamme kaadetun puun tilalle uuden, turpeen nostajat eivät uudista suota yhtä tehokkaasti.
Omassa ehdotuksessa oli se ajatus, että jäisi pois järmääminen katkontamatriiseista. Sehän on vähintäänkin toinen puoli asiasta. Epäillään, että laadukkaita runkoja ei ole myyjän kannalta katkottu optimaalisesti.
Jäljelle jäisi vain järmääminen siitä onko rungossa laatuvirhe ja jos on niin, miten paha. Siitä ei tietenkään päästä eroon, koska päätöksen tekee ja tulee tekemään jatkossakin ihminen, ei kone.
Tuottaisi menetelmä ainakin metsänomistajalle ymmärrettävän palautteen ja ohjaisi keskustelun matriisien sijaan siihen oleelliseen, eli laatuun.
Jos vaikka laadukkaassa päätehakkuuleimikossa oli 80% virheetöntä kokorunkohinnoiteltua tukkirunkoa, niin ei tarvitse lähteä rähjäämään, että tukkipinossa on liian vähän lyhyitä pituuksia. Eikä sen 20% katkonnalla ole enää juurikaan merkitystä kokonaisuudessa.
Turha kalabaliikki vähenisi.
Tehdään näin:
Yhdistetään hakkuusopimukseen kokorunko- ja puutavaralajikauppa.
-Niistä rungoista joiden katkomiseen ei laatusyistä tarvitse puuttua, maksetaan kokorunkohinnoittelun mukaan.
-Jos rungon katkomiseen joudutaan puuttumaan laadullisten tekijöiden vuoksi, kyseistä rungosta maksetaan saatujen tavaralajien mukaan.
Ei aiheuta mitään muutoksia motokuskin elämään. Jokin bitti joudutaan kääntämään moton ohjelmistossa, jotta se erottelee priima- ja sekundarungot, tehtyjen päätösten perusteella.
Kuukkelin vaatimukset:
https://www.sll.fi/app/uploads/2018/10/metsankasittely-kuukkelialueella-2011.pdf
Gla:n kommentti 09:06 lähestyy ongelman ydintä.
Päätökset hirvieläinkantojen sääntelystä tehdään maa-ja metsätalousministeriössä, jota jotkut kutsuvat, syystäkin, metsästystalousminiteröksi.
Muutokset metsästyslakiin tulevat menisteriön sisältä, ei nyt tule mieleen tapausta, että jokin eduskunnassa tehty aloite hirvielänkannan säätelyn tehostamiseksi olisi johtanut muuhun, kuin asian hautaamiseen.
Jokunen vuosi sitten tulin MMM:n toimintaa tutkineeksi aika paljonkin. Vastaus siihen mitä MMM aikoo tehdä hirvivahinkojen pinentämiseksi oli, että kaikki vahingot korvataan metsänomistajille ( 0,5- 1,5 milj. euroa vuodessa). Itselleni jäi epäselväksi ovatko todella sitä mieltä tai oliko se pelkkä selitys.
Valkohäntien osalta arvostettu riistantutkija, emeritus professori, on Ylen uutisissa antanut asiantuntijalausunnon, ettei valkohännistä ole havaittu olevan luonnolle mitään haittaa.
MMM:sta on tullut laskelmia, että metsästyksen pelkät hyvinvoitivaikutukset ovat vuodessa 200-300 miljoonaa euroa, siis ilman lihan arvoa.
Metsäteollisuus elää sellusta, ostavat mieluusti järeää tyvitukkia kuitupuun hinnalla. Sitähän nykyinen hirvipolitiikka tuottaa. Toisaalta metsäteollisuudella on tarjota isot hillo-ja hunaja purkit virkamiehille ja päättäjille.
Metsänomistajilla ei ole tarjota mitään. Itselläni ei ollut edes konjakkipulloa, kun kysyin miksi MMM sallii tänne hirvitiheystavoitteet yli 4 / 1000 ha, kun se on itse todennut, ettei taimikon perustamien onnistu niillä tiheyksillä. Vastausta ei tullut.
MMM on keskustapuolueen dynastia. Jos aikoo harjoittaa metsätaloutta ja kärsii hirvieläinvahingoista, on paras tapa vaikuttaa kepuun.
Joko jättää äänestämättä puoluetta tai antaa edustajille ukaasit, että tulee hirtetyksi munistaan ensimmäiseen näreeseen, jos ei ala hoitaa tosissaan asiaa kuntoon.
Puolueen metsästysmyönteisyyden taustalla on varmaankin yhtenä tekijänä yritys saada äänestäjiä kaupunkiseudun metsästäjistä, jotka eivät muuten sitä äänestäisi, mutta jospa metsästysmyönteisyys auttaisi.
5G-tukiaseman kantama on korkeintaan 100-200m ja siitä signaali lähtee verkkoon päin valokuitua pitkin. Jos asuu 5G:n toiminta-alueella, niin tukiasemia on ihan vieressä ja valokuitu on todennäköisesti muutaman kymmenen metrin päässä. Jos ei ole kuitua lähellä ei tule myöskään 5G:tä.
Kannattako sitä viimeistä lyhyttä muutaman kymmenen metrin pätkää ottaa ilmateitse, että saa jaetun epävarmemman yhteyden sen sijaan, että ottaisi oman kuidunpään seinään.
Itsellä on ollut kuitu kymmenen vuotta, siis käytännössä vastaava kuin 5G, koska talossa käytettävät mobiililaitteet kytkeytyvät WiFi:n kautta valokuidun reitittimeen. Kaivoin ihan lapiolla tonttiliittymän.
” Jos vähänkin epäilet laatua ,tee kuitua !” Tällä ohjellakin tekee tiukkaa pysyä sahojem asettamissa laaturajoissa. Palautteen siltä taholta saa muutamassa sekunnissa , jos laatu ei riitä.”
Ei tässä olekaan syytetty motokuskeja. Onhan sitä tehtävä, mitä työnantaja vaatii. Niin tekisin minäkin, ettei tule mononkuva persauksiin.
Kun tähän ohjeeseen ”jos vähänkin epäilet laatua, tee kuitua” yhdistetään nuoren kokemattomuus tai konkarin leipääntyminen ja jokaisen ihmisluonteen aivan perusominaisuudet, ahneus ja laiskuus, niin niiden tekijöiden yhdistelmä voi leikata tukkiosuutta liikaa.
Sahalta tulee motokuskille laatupalaute muutamassa sekunnissa, mutta saman laatupalautteen toimittaminen metsänomistalle kestää vuosikausia, avuksi tarvitaan oikeuslaitos, eikä se tule sittenkään perille.
