Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kustannuksia voidaan säästää suosimalla reikäperkausta, jolloin poistetaan vain taimia välittömästi haittaava lehtipuusto. Samalla säästytään ylimääräiseltä raivaamiselta, mikä vähentää varhaisperkauksen kustannuksia.
Tarpeetonta raivaamista tulee muutenkin välttää.
Totaalinen ennakkoraivaus ei ole tarpeellista missään olosuhteissa, se vain lisää kustannuksia. Ennakkoraivauksessa siivotaan vain ainespuiden korjuuta haittaava puusto, muualta alikasvosta ei kannata poistaa. Mikäli harvennushakkuun ainespuukertymä on alle 30 m3 hehtaarilla, ei ennakkoraivaus kannata millään alikasvostiheydellä.
YLEn uutisissa illalla kerrottiin, että Suomi on tuhoamassa ilmastoa ja metsiään suometsien avohakkuilla.
Nyt aamun uutisissa YLE kertoi, että Peru suojelee ja istuttaa miljoona puuntainta.
Maallikoille tuli taas käsitys, että siellä osataan suojella täällä tuhotaan.
Olisi voinut sivulauseessa kertoa, että Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuntainta ja Suomen pinta-ala on 1/4 Perun pinta-alasta. Molemmat metsäisiä maita.
41,80 alv 0
55 euroa / 10 litraan kanisteri (sis. alv 24%).
https://www.mhy.fi/pirkanmaa/uutiset/hirvikarkote-joka-toimii-myymme-tricoa-tuettuun-hintaan
Taidetta ja tanssia on vaikein päästä opiskelemaan, tekniikkaa helppo. Eikös se raivaussahaus ole ikäänkuin tanssahtelua, joten he lahjakkaimpia.
”Mitä ehdotat ratkaisuksi tilanteeseen?”
Mieli tekisi ehdottaa hirvieläinmäärän vähentämistä, mutta metsänomistaja ei siihen pysty vaikuttamaan, joten en ehdota. Metsänomistajan on opittava sopeuttamaan toimensa ajatuksella, että hirvi on päämetsänhoitaja ja sanelee reunaehdot.
Ehdotan, että kaikkiin metsäsuunnitelmiin lisätään vakiosivu, jotenkin tähän tyyliin:
*********************************************************
Siinä kerrotaan riskit jos juurikääpäinen kuvio uudistetaan uudestaan kuuselle.
Siinä kerrotaan myös hirvituhoriskit uudistettaessa männylle tai lehtipuille.
Pyydetään tarkistamaan paikallinen hirvieläintuhon riski Luken laidunnuspainekartasta, jos uudistetaan männylle tai lehtipuulle.
Opastetaan taimikon aitaus ja syönninestoaineen käyttö, mitä suojaustoimenpiteet edellytävät metsänomistajalta ja karkeasti niiden kustannuvaikutus.
********************************************************
Nythän ei Tricoa mitenkään mainosteta, aloitajallekin oli kerrottu ettei ”hirvimyrkkyä” suositella. Se tuntuu olevan lähinnä tiskin alla oleva konfliktien hallintaväline ”hankalien” metsänomistajien hiljentämiseksi.
Jos tuolta Trico-ketjusta ottaa tarkennetut summat, niin riistakeskus käytti Tricon hankintaan vuodessa noin 150 000€, kun vähenetään metsänomistajan maksama osuus.
Ne kaatolupamaksuina kerätyt varat, (noin 5 milj. €) ovat lain mukaan tarkoitettu pääasiallisesti vahingontorjuntaan. Tricoa voisi avoimesti mainostaa ja toimittaa 20-kertaisen määrän ja siihen kuluisi vasta reilu puolet varoista.
Miksi näin ei tehdä? Riistakeskus haluaa tietysti pitää rahat itsellään ”hirvikannan hoitoon”. Toisaalta jos taimikoita alettaisiin ruiskuttaa laajamittaisesti, laidunnuspaine siirtyisi entistä voimakkaampana suojaamattomiin taimikoihin ja tilanne kärjistyisi.
Suosittelen, että kaikki kynnelle kykenevät tilaavat 100 litraa Tricoa, ehkä sillä tempauksella päästäisiin lööppeihin. 10 l pänikän hinnaksi tulee kuitenkin verovähennyksen jälkeen vain noin 35€ ja litkun voi hyödyntää tai myydä pois.
Berner kai sitä tuo maahan ja verkkokaupassa hinta 123€, eli riistakeskus maksaa erotuksen, siihen 50€ hintaan. Mikä sitten riistakeskuksen maksama hinta on, luulisi saavan tukkualennuksen, jos ei sylttytehdas myy suoraan.
Vuonna 2018 riistakeskus välitti Tricoa 17 390 litraa.
Alla vuoden vuoden 2019 valtion budjetissa hirvieläinvahinkojen estämistoimenpiteet, varat saadaan kaatolupamaksuista.
Vahinkojen korvaukset 1 600 000 €
Vahinkojen estämistoimenpiteet 400 000 €
Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus 1 050 000 €
Riistavahinkorekisteri 150 000 €
Hirvieläinkantojen hoito 2 175 000 €
Yhteensä 5 375 000 €Hankittu Trico maksaisi Bernerin hinnalla 17 390/ 10 x 123€ = 214 000€.
Laki sanoo, että varat on käytettävä pääasiassa vanhinkojen estämiseen ja vahinkokorvauksiin. Hirvieläinkantojen hoidosta (mitä se lienee?) olisi helppo silpaista tuo 214 000€ ja jakaa Tricot ilmaiseksi metsänomistajille, ilman omavastuuta.
Miksi ennaltaehkäisyssä pitää olla mo:lle omavastuu?
