Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Verkkopankki ilmoitti, että on odottamassa hyväksymätön lasku. Ihmettelin laskua, joka oli 0 euroa. Ajattelin maksaa pois kun tililtä nyt löytyy tuo summa. Ei suostunut tekoäly maksamaan. Kokeilin vielä toisenkin kerran, ei onnistunut. Häiritsi kun aina herjasi, joten poistin koko laskun. Nyt odotan jännityksellä tuleeko tuleeko karhu viivästyssakon kera.
”Hassu juttu mitäs sitten kun sorkaeläimet loppuu.”
Eivät ne lopu. Mutta luonto osaa säätää, se on viisaampi kuin ihminen. Kun sapuska vähenee, pentueet pienenevät ja susimääräkin vähenee, tai siirtyvät paikkaan, jossa on syötävää enemmän. Automaattista.
Susikannan säätö toimii niin kuin FXT 545 autotune, jos ihminen ei mene säätöjä sorkkimaan. Säätyy ympäristön olosuhteiden mukaan parhaaseen asentoon. Kun painetaan Susilife starttinappula alas ja nykäistään projekti käyntiin, niin kaikki sujuu.
”Siksi langat kannattaa pitää omissa näpeissä sen sijaan, että aletaan taivastella ammattilaisen osaamattomuutta.”
Tässä ei tullut ilmi minkä kokoinen tila oli peritty. Jos se on 300 ha pitää asiat ottaa ehdottomasti omiin näppeihinsä ja niin varmaan aina tapahtuukin. Jos kuitenkin kyseessä on keskimääräinen 30 ha, johon yksi sukupolvi tekee ehkä pari päätehakkuuta, niin tuskin metsänomistaja alkaa opiskella metsäalan osaajaksi.
Kyllä pari kertaa elämässä tapahtuviin eritystaitoja vaativiin tapahtumiin pitäisi saada luotettavaa ammattiapua. Jos nyt ottaisi oikein ontuvan vertauksen, niin et Gla ala opiskella lääkäriksi, että voit itse leikata sen nivustyrän, jonka suurella todennäköisyyllä saat, kun aikasi metsässä punnerrat. Saat sen vielä molemmille puolille eri aikaan, eli kaksi ”päätehakkuuta tarvitaan alakerran metsään”.
Otsikkoon mennäkseni, eivät metsäalan ihmiset ole keskimääräistä lahjattomampia. Ihmiset hakeutuvat itseään kiinnostaviin ammatteihin ja kiinnostus ei jakaudu älykkyyden mukaan.
Kyse on laiskuudesta ja ahneudesta. Mennään yli siitä mistä aita on matalin. Miksi lähteä maastoon rämpimään ja katsomaan mikä paikan päällä todellinen tilanne, jos homman voi hoitaa sisäsiististi kahvikupposen ääressä. Eikä tämäkään ole yksin metsäalan ongelma, se ihmisen ominaisuus.
Aloittajan kuviosta: Ei sitten kukaan kysynyt mitä kuviolla oli kasvanut ennen. Jos sieltä löytyi vaikka 40cm halkaisijaltaan olevia kuusen kantoja, niin voi olettaa, että siinä kuusi kasvaisi.
Veikkaan, että kuviolla oli juurikääpää. 30 vuotta motomiehenä kantoja katsellut opetti (siis älykäs metsäalan ihminen!) minulle, että tuollainen rinne on juuri se pahin paikka. Mäen päällä kuuset kasvavat tasaisen kuivassa maastossa huonosti, mutta lahoa ei ole. Alhaalla tasaisessa maastossa lähes vakiokosteusolosuhteissa kuuset ovat enimmäkseen terveitä. Rinteessä, jossa ne ovat vuoroin kosteassa vuoroin kuivassa ne stressaantuvat ja lahoa on eniten.
Alla kopio Annelin kommentista ”hirviä 100 000..” ketjusta. Arjan kuvio oli juuri tuota hienojakoista. Sen valossa jokainen voi kelata taaksepäin ja katsoa tuliko neuvottua oikein.
”Voimakas maanmuokkaus yhdessä rehevän ja hienojakoisen maaperän kanssa näyttäisi myös nostavan tuhoriskiä.”Kukin puulaji kannattaa pitää sille parhaiten soveltuvalla kasvupaikalla: ei kuusta männyn maalle eikä mäntyä kuusen maalle, erityisesti jos maaperä on hienojakoista.”
Pitää varmaankin kääntää takki tässä susiasiassa. Ennen ajattelin, ettei tänne eteläiseen Suomeen ole susilla mitään asiaa. Metsäni eivät ole susireviirillä, mutta nehän liikkuvat laajalla alueella. Ilmeisesti taimikossani oli vierailtu ja vhp raato oli käsitelty sudenomaisesti, revitty kappaleiksi eri suuntiin. Lunta ei ollut joten jälkihavaintoja ei oikein saanut.
Joko kuvittelen tai nyt on niin, että he pistävät liikettä niveliin sorkkaeläimille, jotka eivät ehdi viipyä pitkään paikallaan, tuhot tasaantuvat. Ohi mennessä ehditään haukata oksa sieltä toinen täältä, mutta ei majailla samassa taimikossa koko talvea syödä kaikkea pois. Siltä alkaa näyttää.
Nyt kyllä alan peukuttaa tälle Susilife-projektille. Poronhoitoaluetta lukuunottamatta kaikille susitalousalueille olisi syytä saada pysyvät pari kolme susireviiriä.
Tälle tavoitteelle tulee selkänojaa ja rahaa EU:sta ja luontojärjestöjen tuki. Meininki on aivan toinen kuin metsästäjien kanssa. Tästä voi tulla jotain, kaikki mukaan!
Esim. Romaniassa on yli kymmenkertainen määrä susia, pinta-ala on pienempi kuin Suomen ja ihmisiä kaksinkertainen määrä. Kun tällä Susilife-projektilla saadan ihmisten tuki, voidaan susimäärää kasvattaa täällä hyvinkin 3000 paikeille. Se kyllä näkyy taimikoiden kunnon parantumisena ja metsien kasvussa. Nettovaikutus yhteiskuntaan on vahvasti positiivinen.
Kurkkasin Osmo Soininvaaran blogisivulle. Osmo on Helsinki Energian (Helen) hallituksen puheenjohtaja. Hän näkyykin olevan sitä mieltä, että ilmaston lämpenemistä ei enää voi pysäyttää ja ilmastopakolaisia alkaa tunkea Suomeenkin miljoonia.
Käyhän se hiilen käytön pienentäminen niinkin, että kun aikansa käyttää, niin ilmasto lämpenee niin paljon, ettei hiiltä tarvitse käyttää kaukolämmön tuottamiseen. Jos odotetaan, että joku clean tech putoaa taivaalta ja ratkaisee ongelmat, niin ettei edes kaavamuutosta sallita hiilineutraliuteen pääsemiseksi, niin odottaa saa.
Tukholma muuten on siirtynyt hiilestä bioenergian käyttöön. Pienoinen kohu tuli, kun Sanomalehti Aftonbladet kirjoitti vuosi sitten Brasiliasta tuodusta erästä, että tukholmalaiskoteja lämmitetään Amazonin hakkeella. Jutun mukaan brasilialaisella puun myyjällä oli kyllä ympäristösertifikaatti, mutta samaan aikaan yhtiötä epäiltiin maan anastuksista ja laittomista hakkuista.
Tulee halvemmaksi laivata haketta 10 000 km:n päästä, kuin tuoda rekalla Ruotsista 200 km päästä. Markkinat määräävät eikä ilmastoteko ole aina ilmastoteko jos katsoo nenäänsä pidemmälle. Ilmaista sademetsästä hakattua tavaraa laivataan Filippiiniläisellä miehistöllä, joka asuu jopa vuoden yhtäjaksoisesti laivalla, nälkäpalkalla. Laivat tupruttavat taivaalle raskaan polttoöljyn päästöt. Nehän ovat suurimpia saastuttajia. Tukholma saa ”vihreää energiaa” halvalla.
Mistä tilastosta Planter sait tuon kustannuksen 4,60 € ?
Saattoi olla 2006 tietoa, jostain sellainen tarttui googleen. Tämä nyt ei suostu lähettämään linkkejä, mutta googlettamalla alla oleva vähän uudempi selvitys, pääsee aika hyvin kärryille raakapuunkuljetuksen kustannusrakenteesta.
PEKKA IIKKANEN
ARI SIRKIÄ
Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen
KAIKKI KULJETUSMUODOT KATTAVA SELVITYSMetsätehon mukaan puutavaran keskimääräisiksi kuljetuskustannuksiksi tuli 4,60 €/m3 hieman vajaan 300 km:n kuljetusetäisyydellä ja 80%:n käyttöasteella.
Eli puutavarana kuljetus verrattuna selluun on noin 3€/ m3 kalliimpaa, mutta bonuksena siinä kulkee myös se energia kaukolämpöä varten. (sellupaaleja ei kannata polttaa energiaksi)
Hyvä Anneli!
Kun ideaa markkinoi kaukolämpöratkaisu edellä, niin se voi olla siinä mielessä ainakin hyödyllistä, että pääkaupunkiseudullakin ehkä aletaan keskustella ”biotuotetehdaskonseptista” ja sen mahdollisuuksia. Onhan se harvoja realistisia (ehkä ainoa) tapoja pudottaa fossiilisten käyttöä pääkaupunkiseudulla vaaditussa aikataulussa.
Päijännetunnelin max kapasiteetti näkyy olevan virtaama 10 m3/s. Käytössä on 3-4 m3/s ja sellutehdas tarvitsisi 0,7 m3/s. Jonkun roopen ehkä pitäisi tehtaan lähellä suurentaa rööriä.
Varkaus olisi innokas ottamaan tehtaan, mutta kyllä sieltäkin se vähintään yksi änkyrä löytyy, joka valittaa läpi kaikki oikeusasteet ja ainakin viisi vuotta palaa aikaa ja lopputulos on epävarma, niin eivät taida investoijat lähteä mukaan. Valitusprosessin pitäisi olla paljon nopeampi.
Valitusprosessit halvaannuttavat kaikki investoinnit. Ollaan tuulivoimasta mitä tahansa mieltä, niin tuulivoimakaavoista- ja rakennusluvista valitetaan näköjään ihan kummallisin perustein viivytystarkoituksessa. Jos puolen kilometrin päässä on joen pohjassa vanha myllypato, jonka on jonkin muinaismuistolain perusteella suojeltu, niin sekin voi häiriintyä tuulivoimalasta.
