Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Vuosaaren satama olisi tosiaan hyvä paikka pulpille. Puuta tulisi kätevästi rautietä pitkin ja vesitse. Valmista tavaraa voisi lastata suoraan laivaan. Meri on suuri ja siinä kohtaa valmiiksi saastunut, sellutehdas ei vaikuttaisi huonontavasti vesistön tilaan, ympäristölupa tulisi. Helenin hiilikasat voitaisiin korvata tehtaan tuottamalla kaukolämmöllä, lisäksi kaikki purut ja kuoret lämmöntuotantoon.
”Mistä tuo 55t/d lukema muuten on keksitty.”
Ei ole keksitty. KHO:n päätöksen materiaalista lainaus alla. Siitä tulee vesi- ja sulfaattimäärät:
”Sulfaattipitoisuus tehtaan jätevedessä on jätevesivirtaamalla 0,7 m3/s ja sulfaattimäärällä 55 tonnia vuorokaudessa laskettuna 910 mg/l…”
Voisiko ajatella, että KHO:n sijaan arvosteltaisiin myös Finnpulp hankkeen vetäjiä. Lähteä nyt rakentamaan maailman suurinta sellutehdasta ”pienen lätäkön” rantaan ja ihan kaupungin kylkeen.
Keskustelupalstalla ei näköjään voi enää käyttä linkkejä. Kaikki muukin kirjoitettu häviää, jos liittää linkin ja lähettää. Että pitää sitten vaan uskoa alla oleva.
”Jos kyseessä on suljetulla kierrolla toimiva tehdas, niin kuinka ihmeessä se tuottaisi haitallista jätevettä?
Aikoinaan, kun vastaavia järjestelmiä rakennettiin suljetulla kierrolla…..”Suljetusta kierrosta välillä puhutaan, mutta se ei onnistu. se tarkoittaa sitä, että valkaisujätevedet, joissa on klorideja, menevät kemikaalikiertoon ja voimalaitokseen, lupa-asioista, suunnittelusta ja rakentamisesta vastaava Finnpulp Oy:n johtaja <b>Timo Piilonen </b>kertoo.
Thunder Bayn sellutehtaassa Kanadassa kokeiltiin suljettua kiertoa yli 30 vuotta sitten. Sitä ajettiin puolisen vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Piilosen mukaan lopuksi päädyttiin lähes katastrofiin. Korroosio söi höyrykattilat. Sen jälkeen suljettua kiertoa ei ole kokeiltu missään. Jos tehdään valkaisematonta sellua, voidaan puhua lähes suljetuista tehtaista.
”Jos tehdasalue on riittävän suuri, sisältäen myös sen imeytysalueen, pitäisi olla teknisesti mahdollista päästä liki nollatason vesistöpäästöihin.”
Tehdas olisi tuottanut jätevettä 2 500 000 litraa tunnissa. Olisi aika kiire imeä.
”Ännekoskikin olis torpattu nykyisellä laintulkinnalla.”
Ei.
Äänekoskella vanha tehdas korvattiin uudella. Uudessa on parempi vesien puhdistustekniikka. Vaikka tehtaan kapasiteetti kasvoi, päästöt vesiin eivät kasvaneet, saattoivat jopa pienentyä. Vesien tila ei huonone saattaa jopa parantua. Näin voidaan ainakin perustella aika uskottavasti ympäristölupahakemuksessa.
Jos tehdas rakennetaan uuteen paikkaan, kuten Kuopiossa oli tarkoitus, vesien laatu heikkenee väkisin. KHO päätti, että heikkenee liikaa ja on paras keskittyä siellä puhtaasta vedestä pyydetyistä kaloista tehtyjen kalakukkojen myyntiin.
Sama tilanne voi olla muidenkin tehtaiden suhteen. Uuteen paikkaan ei saa lupaa, mutta jos laajentaa vanhaa ja samalla parantaa vedenpuhdistusta, niin luvan voi saada. Kemijärvelläkin vanha on suljettu, joten tämä taktiikka ei enää onnistu. Eli Pohjanlahden rannikon vanhoja tehtaita laajennetaan.
Myös tehtaan käyttämän vesialtaan tilavuudella on merkitystä. Pohjanlahden vesitilavuus on aika paljon suurempi kuin Kallaveden. Jos Paltamoa ajattelee, niin Oulunjärven tilavuus on huomattavasti suurempi kuin Kallaveden. Kallavesi aika matala ja saarien rikkoma suunnitellun tehtaan läheltä. Kuopion kaupunki kuormittaa jo sitä ja tehtaan lisäkuormitus olisi varmaan heikentänyt lisää kaupungin lähivesiä.
Lain tulkinta on sellainen, ettei sillä ole yhtään mitään vaikutusta, että tehdas työllistäisi välittömästi ja välillisesti 3000-4000 henkeä ja toisi rahaa miljarditolkulla.
Asiaa ratkaistessa katsotaan ainoastaan mitä tehdas vaikuttaa ympäristön tilaan. Ratkaisu tuli äänestyksellä 5-2. Aika isoista asioista tehdään ratkaisu äänestämällä.
”Arvioitaessa ympäristönsuojelulain mukaisia luvan myöntämisen esteitä ratkaisevia ovat toiminnasta ja muusta kuormituksesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Merkitystä ei lain mukaan ole esimerkiksi toiminnan hyödyllisyydellä yleiseltä kannalta tai sen tuottamalla taloudellisella tuloksella.”
Tuossa Wikipedian tekstissä lukee, että Ruotsin kesäkanta on 300.000-400.00. Talvikanta, ennen vasomista on silloin ehkä luokkaa 200.000- 250.000. Ruotsin pinta-ala on noin kolmanneksen suurempi kuin Suomen, joten Suomen pinta-alaan suhteutettu määrä Ruotsissa olisi noin 130.000-180.000.
Täällä lounaassa on kyllä hirvitiheys yhtä suuri kuin Ruotsissa ja valtava valkohäntämäärä päälle. Jos lasketaan hirvieläinten aiheuttama kokonaislaidunnuspaine, niin lienee maailmanennätysluokkaa.
Hiilinielujen historiaa:
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/hiilinielu_paljastui_pohjoisista_metsista
