Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
KHO:n päätöksesta on repäisty virheellisiä uutisotsikoita.
Eivät sudet kaataneet tuulivoimakaavaa vaan se, ettei alueen luontoarvoista ollut tehty riittäviä selvityksiä.
Lainauksia KHO:n päätöksestä:
”…laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien perusteella jäi huomattava epävarmuus siitä, kuinka merkittäviksi ja laaja-alaisiksi osayleiskaavan mahdollistamien tuulivoimaloiden alueiden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat haitalliset vaikutukset muun ohella susien liikkumisen ja reviirien käytön kannalta muodostuvat.”
”……osayleiskaavaa varten ei ollut laadittu sellaisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, joiden nojalla olisi ollut mahdollista luotettavasti arvioida sitä, oliko kaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden toteuttaminen sovitettavissa asianmukaisesti yhteen luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen kanssa. Myöskään luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa kiellettyjen vaikutusten aiheutumista ei ollut laadittujen selvitysten perusteella mahdollista poissulkea. Osayleiskaava ei siten perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin.”
Tässähän ei ollut kyse susien suojelusta vaan tuulivoimakaavan vastustamisesta.
Aluksi tuulivoimakaavaa vastustettiin, koska se uhkasi uhanalaista metsäpeuraa. Kun se ei tehonnut, unohdettiin metsäpeura ja keksittiin, että tuulivoima voisikin uhata susia, joten lyöttäydyttiinkin kimppaan entisten verivihollisten susien kanssa. Tuulivoima on siis asukkaille suurempi uhka kuin sudet.
Verkkouutisista sellainen löytyi, hakkuissa poistunut hiilikin on laskettu metsän sitomaan hiileen. Kyllä MMM on asian uutisoinnissa ihan täysin kuutamolla.
https://www.verkkouutiset.fi/metsien-hiilinielut-kutistuivat-eu-komission-kasittelyssa/
Onko metsälehden ilmastokokouksen päätösasiakirjan sisältö siis tämä:
Maailmantalous on rakennettu talouden jatkuvan kasvun pohjalle. Jos yritämme Suomessa tehdä päästöjä vähentäviä tai nieluja kasvattavia toimenpiteitä, niin se johtaa talouskasvun hidastumiseen. Suomen talous romahtaa jos kasvuluvut alkavat olla negatiivisia, elintaso laskee, kulutus laskee ja päästötkin kyllä vähenevät. Globaalisti kuitenkin kulutus kasvaa ja muu maailma valtaa meiltä vapautuvan osuuden ja tuottaa saman saastuttavammalla tavalla. Kaikkien tilanne huononee.
Toisaalta me voimme vaikuttaa vain omiin asioihimme, ei Trump vaida edes tukkansa jakauksen paikkaa, vaikka miten vaatisimme.
Emme siis voi tehdä mitään vaan ajamme kiihtyvällä vauhdilla päin seinää.
Onko linkkiä, missä Nesteen Suomen päästöt on esitetty?
tässä:
jos on maksumuurin takana, niin tässä:
Metsäliitto tai mikä Group nyt lienee on kyllä mielenkiintoinen putiikki. Toimii tietysti markkinoilla kuten muutkin toimijat. Pörssiyhtiöt jakavat voittoa osinkoina, ML jakaa voittoa osuuskorkona jäsenilleen.
Jos on tarkoitus pitää hakkuutulot sijoituksena, on hyvä vaihtoehto myydä ML:lle, jos hinta on edes jotenkin linjassa muiden tajousten kanssa ja jättää rahat osuuksiin. Jos taas on tarkoitus käyttää rahat vaikka ranskan rapean ajoneuvon hankintaan, kannattaa puuta myydä eniten maksavalle.
Ajatusleikkinä voisi ihmetellä, mitäpä jos ML toimisikin niin, että maksaisi jäsenilleen enemmän puusta ja jakaisi vähemmän osuuskorkoina.
Äärimmäinen malli olisi ”omakustannusperiaate”, eli ei tuottaisi voittoa, vaan maksaisi aina puusta sen hinnan, jolla saavutettaisiin nollatulos.
Viime vuonna ML osti puuta 36 miljoonaa kuutiometriä ja konserni tuotti voittoa 849 miljoonaa euroa.
Jos yksinkertaistaen ajatellaan, että voitto olisi nollattu ja siirretty ostetun puun hintaan, niin ML olisi voinut maksaa kaikille ostamilleen kuutioille 24€ enemmän.Nyt olisi Jovainkin tyytyväinen ja joku konttaisi yötä päivää haavikossa stihlin kanssa , eikä misään olisi yhtään keppiä pystyssä.
Ojien vaikutus jää vähän arpomiseksi, koska vertailevaa tutkimusta on aika vaikea tehdä. Pitäisi olla sama paikka ja sama olosuhde ojilla ja ilman.
Maanmuokkauksella on havaintojeni mukaan selvästi vaikutusta. Notkelmat ja supat eivät kärsi kuivuudesta, joten kannattaa käyttää laikkumätästystä mahdollisimman isoilla mättäillä. Mätästä ei käännetä samaan kuoppaan josta otettu, vaan kuopan viereen, kunnollinen puoli metriä korkea kökö.
Sillä on kahdenlainen hallavauriota ehkäisevä vaikutus. Hallayötä edeltää lähes aina aurinkoinen päivä. Aurinko lämmittää korkean ison mättään päivän aikana ja yöllä se luovuttaa lämpöä taimen ympäristöön. Turvemailla toimii huonommin kuin savi- ja kivennäismailla, koska turve on eriste. Mätäs lämpenee huonommin ja toisaalta luovuttaa huonommin lämpöä
Maanpintainversiossa kylmä ilmakerros maanpinnalla on ohut. Jos taimi saadaan puoli meriä ylemmäs maanpinnasta, sillä on jo suuri vaikutus. Mittausten mukaan tasaisella peltoaukealla metrin korkeudella lämpötila voi olla jo nollassa, kun sen kymmen sentin korkeudella maanpinnasta on -5 astetta.
Tämän olen huomannut myös käytännössä. Kun olen tökkinyt joitain taimia myös mättäiden väliin, ne ovat paleltuneet, vaikka vieressä mättään päällä ovat latvakasvaimet selviytyneet. Eli kannattaa harkita, kannattaako ohjeistaa mätästäjää tekemään hallanaroille kohdille isot kääntömättäät.
Osa meistä taitaa muistaa 1970-luvun öljykriisin. Ruotsissa alkoi sen seurauksena pyrkimys vähentää öljyriippuvuutta.
Suomessa oli vähän erilainen tilanne. Suomi kävi ”vaihtokauppaa” silloisen Neuvostoliiton kanssa. Vaikka öljyn hinta nousi, se vauhditti vientiä Neuvostoliittoon ja lievensi siten öljykriisin vaikutuksia. Suomen viennistä taisi silloin suuntautua neljännes itänaapuriin. Öljyn käytöstä ei pyritty eroon vastaavalla tavalla kuin Ruotsissa, jolla ei ollut Urkkia suhmuroimassa sopimuksia.
Ruotsin elinkeinorakenne ei ole niin energiaintensiivinen kuin Suomen ja Ruotsi on siirtänyt suurimpien yritysten tuotannon (Ikea, H&M… ) halpamaihin, joten päästöt menevät niiden piikkiin.
