Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän tästä asiasta voisi asiallisestikin vääntää kättä. Suomi taitaa olla ainoa maa maailmassa, jossa on käytössä tällainen pystykauppasysteemi. Onko se siis ainoa oikea puukauppatapa?
Sen jokainen ymmärtää, ettei puuhuolto voi perustua maataloustraktorien käyttöön, eikä siihen, että jokainen metsänomistaja erikseen kilpailuttaisi puunkorjuuketjun.
Ruotsissa on kuitenkin käytössä tienvarsikauppa ja hakkuita tehdään enemmän kuin Suomessa. Ei se perustu pienien muutaman kuution ”nökkösten” keräämiseen. Jonkinlainen toimiva systeemi siellä on, mutta erilainen.
Onhan tässä nykysysteemissä ongelmia. Suhdanteet muuttuvat nopeasti, eikä teollisuuden ennakkoon ostama pystypuuvaranto aina vastaa markkinoiden tarpeita. Kun kuitupuuta tarvitaan enemmän kuin pystyvarannosta saadaan, ajetaan surutta tukkia sellutehtaalle ja pahimmillaan mätetään jo hakkuussa tukkia kuitukasaan.
Varmaankin metsäteollisuus kilpailuttaa tiukasti korjuuketjut, joten tuskin siinä on paljon ”löysää”. Jos puun toimittaminen ja korjuuketjut olisivat metsänomistajajärjestön hallinassa, tilanne saattaisi olla parempi (tai huonompi). Ehkä pystyttäisiin olemaan paremmin ajan hermolla, kun kontrolli olisi metsänomistajien puolella ja hyödyntämään oikeanlaiset leimikot oikeaan aikaan. Jonkinlaisen pidemmän raamisopimuksen puitteissa pitäisi varmistaa, että teollisuus saa aina tarvitsemansa puun.
Kuusen taimien päälle tarvittaisiin noin 2000 kpl/ ha koivua, eli likimain yhtenäinen latvuskerroksen verho, jotta siitä olisi jotain hyötyä hallan torjunnassa. Toisaalta sellainen tiheys vaikuttaa alla olevien kuusentaimien kasvuun monellakin tavoin, joten hyötyä on vaikea määritellä. Täällä verhopuuston käyttö on teoreettista spekulointia, sillä sitä ei edes saa aikaiseksi, koska se syödään, kun sen kimpussa on yli 50 hirvieläintä / 1000 ha.
Tuossa vanhassa tutkimuksessa on hieman tietoa aiheesta.
Tässä suurin kukko tunkiolla, jonka pitäisi huolehtia metsätalouden edellytyksistä. Hallituksen kokenein edustaja, joka näkyy olevan kuitenkin enemmän innostunut hienosta työhuoneesta ja vahvasta hirvikannasta.
Kun hymyili kukkapuskan kanssa hallituksen nimityksen jälkeen, tuli mieleen, että hirvien syömä männyntaimi olisi sopinut paremmin onnittelukukaksi.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/187021
Alla olevan linkin kirjaakin tituleerataan tietokirjaksi, epäilen kuitenkin, ettei tiedeyhteisön enemmistö allekirjoita kaikkea mitä siinä esitetään. Vuoden tietokirjaksi voidaan ilmeisesti valita pamfletti tai fantasiakirjallisuus ja sitä voidaan käyttää tietokirjana vaikka opetuksessa, niin maailma muuttuu. Fakta ja fiktio ovat sekaisin kuin pääministerin saappaat.
Suomalaisen metsänhoitajan näkemys Saksalaisen metsänhoitajan tietokirjasta:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.466769
