Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
On vielä jäänyt käsittelemättä miten ns ”hirvimafia” muodostuu, jos se on jollekin vielä epäselvää. Tässä muutama poiminta eri tasoilta. Sen perusteella kukin voi miettiä asiaa. Listaa voisi jatkaa vaikka miten pitkälle.
-Metsästäjä, metsänomistaja, keskustan kansanedustaja, maa-ja metsätalousministeri
-Metsästäjä, keskustan kansanedustaja ja MTK:n johtokunnan jäsen
-Metsästäjä, MTK:n metsäpäällikkö, keskustapuolueen aktiivipolitiikko valtakunnallisen riistaneuvoston jäsen
-Metsästäjä, jahtipäällikkö MTK:n (metsänomistajien ainoa) edustaja alueellisessa riistaneuvostossa
-Metsästäjä, elämäntapana metsästys, omistetaan pieni metsäpläntti, riistapelto ja ruokintapaikka, MHY:n valtuuston jäsen, alueellisen riistaneuvoston jäsen, keskustapuoluelainen kunnahallituksen jäsen, erätoimittaja
Keskustan eräpoliittinen ohjelma ja siitä löytyvä linjaus hirvieläinvahinkojen pienentämiseksi.
https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=cfa28a61-a222-43f5-8ab8-f250e4f0e636
Keskustalaisen maa-ja metsätalousministeriön vastaus siihen, mitä ministeriö aikoo tehdä hirvieläinvahinkojen vähentämiseksi:
”Hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista.”
Mainittakoon, että korvaukset ovat luokkaa 1 miljoona euroa vuodessa ja vahinkojen kasvaessa korvaukset ovat vähentyneet.
Siirretäänpä tämä pois koivunkasvatusketjusta:
”Jos sulla Planter on noin hyvin aidattuja alueita, voit kokeilla vetää punkkilakanaa ja verrata onko aidan sisällä ja ulkopuolella eroa punkkien määrässä. Muiden kasvinsyöjien ja lintujen mukana niitä tulee myös, joten aita ei poista punkkeja kokonaan. Lisäksi voisi verrata taimien ja ruohokasvien määrää sisällä ja ulkona. Jollekin hyvä pro gradu -aihe…”
Kesämökillä lounais-saaristossa tuskailimme kolmisen vuotta sitten punkkien kanssa. Niitä saattoi löytyä jopa kolme samasta perheenjäsenestä yhtenä päivänä ihoon kiinnittyneinä. Kaikki pieniä toukka- tai nymfiasteen punkkeja, joita on hyvin hankala huomata. Ihmettelimme mistä niitä tulee, kun kukaan ei ollut missään pöheikössä ja pihanurmikko pidettiin 5 cm korkeana.
Teimme nurmikkoon lakanatestin ja punkkeja löytyi kymmenittäin neliömetrin alueelta. Valvontakameran mukaan pihalla oli käynyt säännöllisesti kukkia syömässä 3-4 valkohäntäpeuraa. Olettamus oli, että ne ovat tiputelleet itsestään pihalle ”raskaana olevia” punkkinaaraita, joista jokaisesta voi kuoriutua n. 2000 toukka-asteen punkkia. Ne taas tarttuvat helposti maanpinnalla möyriviin myyriin, jatkaen myyristä saadun veriaterian (ja mahdollisesti borrelioosin) turvin seuraavaan kehitysasteeseen nymfiksi.
Sitten alkoi peurojen poisto piha-alueelta erilaisin menetelmin, lopulta onnistuen. Samalla käynnistettiin metsämyyrien pyyntikampanja piha-alueella. Vappuna viritettiin pihapiiriin tusina pyydystä porkkanasyötein ja niitä pidettiin koko kesä viritettyinä.Tarkoituksena poistaa toinen tärkeä toukka- ja nymfiasteen punkkien isäntä ja siten pihalla jo olevat punkit. Edelliskesänä oli liiterin seinässä olevan tukkimiehen kirjanpidon mukaaan saalis 83 myyrää. Tänä vuonna saldo lienee tähän mennessä 70:n paikkeilla.
Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Yhtään täysikasvuista punkkia ei ole tontilta saatu koko kesänä. Toukka/nymfiasteen punkit ovat selvästi vähentyneet, ihosta kiinnittyneinä löydetyt noin kymmenenteen osaan. Elo-syyskuussa ei yhtään. Kun käytiin aidan ulkopuolella siivoamassa tien piennarta, heti löytyi kropasta useita.
Räntälumi tosiaan tarttuu aitanauhaan ja painaa helposti maahan. Tolpatkin taipuvat. Kun päälle sataa lisää räntää ja lunta, niin ei nouse aina itsestään ylös. Idässä ja Kainuussa voi olla lähes metri lunta ja alin nauha jäädä lumen sisään. Huoltoa tarvitaan.
Jessen lähettämä aitakuva:
4 ha alue suorakaiteena 200m x 200m, eli tarvitaan 800m aitaa.
Jos kolme nauhaa pällekkäin, tarvitaan 2400 m. Nauhan hinta leveydestä ja laadusta riippuen riippuen 15€….50€, rullassa 200m. 4 ha varten tarvitaan 12 rullaa 180€….600€.
Jos tolppien väli olisi vaikka 7m, niin tarvitaan 4 ha:lle 115 kpl. Riittävän pitkien muovi tai lasikuitutolppien hinnat alkavat 3€:sta ylöspäin. Tolppien tarvittavien hinta alimmillaan 350€.
Hyvä akkupaimen n. 200€. Akku + vaihtoakku ladattavia geeliakkuja, yhteensä 200€?
Suurin osa tarvikkeista en kierrätettävissä seuraavalle taimikolle, mutta uuttakin tarvitaan mm. akkuja.
ALV:t saa takaisin ja loput verovähennyksiin, jolloin lopullinen kustannus on noin 0,6 x tarvikkeiden hinta. Jos suojattava taimikko on 100 km päässä auraamattoman tien takana ja sitä pitää käydä viikottain talvella tarkistamassa niin melkein täytyy ostaa maasturi, moottorikelkka ja peräkärry, että pääsee perille….niitä verottaja ei taida hyväksyä vähennyksiin.
Melkein omalla takapihalla tai työmatkan varrella olevalle palstalle varteenotettava vaihtoehto.
Itse olen yrittänyt torjua valkohäntäpeuroja sähköaidalla.Ei ole mennyt ihan niin helposti kuin Jessellä, aitaa menee kallion ylikin ja iskuporakonetta on tarvittu, että saa muovikepit pysymään pystyssä. Aidan takana kuikuileva eläinlauma vaihtuu ajoittain, eli aidan pitää olla iskussa koko ajan, antamassa muistutus uusille tulokkaille.
Tällä hetkellä on aidassa 6 valkoista sähköä johtavaa aitanauhaa päällekkäin. Joka toinen on maadoitettu ja joka toinen jännitteinen, alimpana on vielä seitsemäntenä galvanoitu rautalanka, joka on maadoitettu useasta kohtaa kangilla maahan ja johon on kytketty aidassa ylempänä olevat maanauhat. Kyseessä on siis yhdistetty kesä- ja talviaitaus. Virta kulkee olosuhteista riippuen sitä reittiä, jossa on pienin vastus. Aita vaatii myös huoltoa, sillä jos nauhat koskettavat tosiaan se ei toimi.
Ei auta talvella vaikka miten hyvin on maadoituskanki sulassa maassa, sillä sorkkien alla voi olla puoli metriä pakkaslunta, joka on hyvä eriste, eikä aita toimi.
Sähköaita toimii tehokkaimmin kesällä kosteassa maaperässä, kun tehdään kunnolliset maadoitukset maadoituskangilla. Kostea maa johtaa silloin sähköä hyvin. Sähköpaimenen virta etenee sähköpaimenesta aitauksen + lankoihin tai nauhoihin. Aitaa koskettava eläin saa sähköiskun, joka etenee aidasta, koko eläimen läpi, turvan ja sorkkien kautta maahan. Maasta maadoituskangen kautta paimen maadoitunapaan, jolloin virtapiiri sulkeutuu. Eläin saa elämänsä orgasmin ja tämä yksilö kyllä muistaa, ettei valkoiseen nauhaan kannata koskea.
Talvella ei auta vaikka maadoituskanki ei jäädy, sillä sähköaitaus toimii huonosti, koska pakkaslumi toimii eristimenä. Lumi eristää eläimen maasta ja siten sähkövirta ei pysty talvella etenemään eläimen kautta maahan ja maan kautta paimenen maadoitusnapaan. Sama tilanne on kesällä, jos aita kulkee kallion yli tai maaperä on kuivaa hiekkaista maastoa, joka johtaa sähköä huonosti.
Kun kytkee joka toisen johtimen paimenen maadoitusnapaan ja jokatoisen + napaan saadaan toimiva talviaita. Kun eläin tunkee päänsä maadoitus ja + lankojen väliin, vaikkapa niin, että turpa osuu toiseen lankaan ja korvat toiseen, kulkee säkövirta pään läpi tuvasta korviin ja päähän tulee melkoinen tälli, ei kuitenkaan yhtä hyvä kuin kesällä koko eläimen läpi turvasta sorkkiin.
Aitalankana valkoinen aitanauha on parempi kuin galvanoitu rautalanka. Pimeässä kohnaavat eläimet eivät välttämättä tajua mistä tälli tuli ja osaa yhdistää sitä huonosti näkyvään rautalankaan. Valkoinen nauha jää mieleen kuin kansakoulupojalla kertotaulu.
Talviaita tuplalangoilla:
On saatavana myös ns talvinauhaa. Siinä on samassa nauhassa maadoitus ja + johtimet. Se on kalliimpaa kuin tavallinen nauha. Se on sikäli huonompaa, että sähköisku on huonompi. Virta kulkee eläimessä vain tuon nauhojen reunojen välisen matkan, eli tavallaan ”polttaa” turvan päätä, eikä tule kunnon jytkyä eläimen läpi.
Talvinauha:
Hienoa aitaa on Puunhalaaja tehnyt!
Peurat kyllä hyppivät yli jos on alle 2 m korkea. Menevät ali, jos alin riuku on 30 cm maasta ja läpi, jos on liian suuri väli. Kun kyllästyin riukujen lisäämiseen veräjässä ja korvasin kevyellä portilla, jossa verkko, niin juoksivat läpi ja rikkoivat portin. Uskokaa vaan, että ovat v…maisia elukoita, niitä ei oikein pysäytä mikään, kun oppivat, että ruokaa on aidan takana.
”Nyt on kovat piipussa ja ministeriö jarruttaa.”
Ei ole kovat piipussa. Hiukan kovempia panoksia ehdotin MTK-ketjun aloituksessa.
”..valkohäntäpeuran metsästystä on helpotettava tiheimmän kannan alueella. ..MTK kertoo ehdottaneensa näitä maa- ja metsätalousministeriölle, mutta ne eivät ole edenneet.”
”Ehdotus” on aika lempeä ilmaisu, ei ”kovat piipusssa” ilmaisu. Jos helpotetaan vain tiheimmillä alueilla, niin pian kaikki alueet ovat niitä tiheitä alueita.
Se on totta, että ministeriö jarruttaa. Siis kyseessä on maa-ja metsätalousministeriö, joka jarruttaa sitä, että maa-ja metsätalousvahinkoja yritettäissiin vähentää. Erikoista?
Muistin virkistämiseksi linkissä kahden vuoden takainen kirjallinen kysymys ja vastuullisen ministerin vastaus siihen:
Kannattaa kiinnittää huomiota minkälaisista VHP määristä puhuttiin kaksi vuotta sitten.
Kysymys:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_433+2017.pdf
Vastaus:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_433+2017.pdf
Kyllä täällä fiksuimmat metsästäjät näkivät jo muutamia vuosia sitten kehityksen vaarat. Oli lumettomia syksyjä ja vaadittiin, että ruokintapaikoilla saisi käyttää keinovaloa, jotta kaatotavoitteisiin päästäisiin. Asia tyrmättiin riistahallinnon puolella”epäeettisenä”.
Keinovalolla saa ampua supikoiria. Saa ampua koska vaan ja vaikka emon pentujen edestä keskellä kesää, eikä se ole epäeettistä. Parempia selityksiä kaivattaisiin.
Mhy:n kilpailuttamistoimintaa tuskin mikään laki koskee. Meillähän on hankintalaki, mutta se koskee vain julkisia hankintoja, kunnan ja valtion. Ne on tehtävä tietyllä tapaa ja spekulointia on ollut mikä on esimerkiksi kunnallisen toimijan asema. Sehän on vähän samanlainen kuin Mhy:n. Kunta kilpailuttaa ja usein osallistuu itse toimijana.
Mhy-kentän pitää vaan voittaa asiakkaiden luottamus, ei kai muuta keinoa ole. Jos Mhy haluaa suorittamassaan kilpailutuksessa keplotella itselleen jonkin leimikon, niin onhan siihen konsteja. Pyytää vaikka tarjoukset vain niiltä, joita kyseinen leimikko ei kiinnosta ja ja unohtaa sellaisen, jonka tietää olevan kiinnostunut….ja sanoo, nämä tarjoukset tuli. Vanhaa painolastia on aika paljon, mutta nykyisenä some-aikana tuskin uskalletaan lähteä kovin paljoa vedättämään, koskaan ei tiedä kuka vastapuolella istuu.
Kuka tahansa alan ammattilainen, varmaan moni palstalainen täältäkin, voisi perustaa riippumattoman kilpailutuspalvelun. Netissä sitä olisi olisi helppo pyörittää. Kun ei ole Mhy:n tapaan alan toimija, niin voi mainostaa olevansa riippumaton….vai olisiko? Ei menisi aikaakaan, kun puunostajat alkaisivat lähestyä. Kun ohjaat meille sellaisen leimikon, niin saat 1% provision kauppasummasta.
Metsäomistajakenttään tulee nyt kovaa tahtia uusia metsänomistajia, suurelta osin kaupunkilaisia, joilla ei ole hajuakaan puukaupan teosta. Kyllä Mhy:llä olisi valtakunnallisena toimijana tässä hyvä sauma, kun toimii oikein ja likimain rehellisesti. Se, että ummikko pyytää itse tarjoukset ja tekee päätöksen pelkästään ostotarjouksen viimeisellä rivillä olevan euromääräarvion perusteella, johtaa varmaan huonompaan lopputulokseen.
Me tieysti kilpailutamme suoraan ostajat ja Mhy:n, koska kuvittelemme olevamme asiantuntijoita.
