Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Toki tulkinnan voi tarkistaa lakia paremmin tuntevilta , jos epäilyttää.”
Minulta voi tarkistaa. On tullut aikanaan 15 vuoden ajan ähellettyä erään sortin lakipykälien parissa. On kai selvää, etten täysin maallikkona olisi osannut antaa aloituksen vinkkiä MTK:lle, että kannattaisi tutkia riistakeskuksen toimintaa lakipykälien valossa.
32 §
Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksetRiistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä aluksella tai veneellä moottorin käydessä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.491509
”mihin suuntaan painetta annetaan ,jos koiranohjaajat kaikkoavat metsästysmailta liiallisen liikenneriskin tai petouhan takia”
Painetta laitetaan tietysti riistahallinnon suuntaan. Metsästystä pitää helpottaa, jos tavoitteisiin ei päästä. Lienee täysin selvää.
Esimerkkinä helpottamisesta voisi mainita lakimuutoksen, joka sallii ”dronen käytön koirana”, samalaisen kuin poliisi käyttään kadonneiden ihmisten etsintään. Eiköhän ne kadonneet hirvetkin löydy helposti. Dronea ei susi syö eikä se jää auton alle. Nuorisoakin on helpompi saada mukaan, kun tarjolla on drone-operaattorin homma. Drone-koirassa koiran äly korvataan ihmisen älyllä, joka saattaa olla parempi?
Pyynnin helpottamisen sijaan riistahallinto on värkännyt lakimuutoksia, jotka ajavat porukkaa tehottoman pyynnin suuntaan. Mainittakoon jousimetsästyksen salliminen. Näin uutisen, jossa 30 vuoden hirvenmetsästyskokemuksen omaava oli siirtynyt väijymään jousen kanssa kauriita ja hakemaan ”uusia fiiliksiä”. On haasteellista, yksi kaato syksyssä on jo ihan hyvä….on myös tehotonta, jos tarkoitus on leikata kauriskantaa.
Täällä Varsinais-Suomessa oli kymmenisen vuotta sitten vahva ilveskanta. Ne oppivat käymään ruokintapaikoilla nappaamassa ruokailijoita. Joten oli tehtävä ”kannanhoidollinen” metsästys. Nyt ilves tuntuu hävinneen lähes kokonaan. Jälkiä ei ole näkynyt enää. Ilveksen lautasmallissa on melkoinen osuus supikoiralla. Joten ilveksen kannanhoidollinen metsästys johti supikoirien lisäääntymiseen. Supikoiraa taas pidetään vakavana uhkana luonnon monimuotoisuudelle ja se on julistettu haitalliseksi vieraslajiksi. Suo siellä vetelä täällä.
Ilves on muuten suhteellisen harmiton eläin, verratuna vaikkapa suteen. Siitä olisi suuri apu nyt kun pienien hirvielänten kannat ovat ryöstäytyneet käsistä. Luonto yritti ilvestä lisäämällä estää ylisuuret pienten hirvieläinten kannat, mutta ihminen esti ja tuloksena on kahden haitallisen vieraslajin ylisuuret kannat.
Kun näkyy jäävän ylimääräisiä lupia, joita kukaan huoli, niin eikö ne voisi jakaa ne maanomistajille. Minulla on seuroissa kavereita, joille ne antaisin ja tulisivat varmasti käytettyä.
Eiköhän aleta määräilemään.
Metsästyslaki 6 §
Alueen omistajan metsästysoikeusOikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle, jollei jäljempänä muuta säädetä.
Vahinkojen huomioon ottaminen:
”Esim. tuottajajärjestöjen, kaupallisten toimijoiden, edunvalvontajärjestöjen sekä sidosryhmien antamat lausunnot, arviot ja laskelmat esimerkiksi kannantiheydestä tai vahingoista eivät ole viranomaisten antamia lausuntoja, eli niiden perusteella lisäpyyntilupia ei voida myöntää.”
Koska ainoastaan viranomaisen lausunto kelpaa, kannattaa tuhotusta taimikosta tehdä poliisille rikosilmoitus, se on ilmainen ja käy kätevästi netissä. Tulee myös tilastoitua.
MM: ”Miten se riistakeskus voi asettaa 5/1000ha jos valtakunnallinen tavoitetiheys on 2.5-3 hirveä / 1000ha.”
Alueelliset riistakeskukset ovat osa riistakeskusta:
https://riista.fi/riistahallinto/alueelliset-riistaneuvostot/
joten riistakeskus on voinut asettaa tavoitteen 5 / 1000 ha:
Kyllä tämä menee väärin. Kun lukee aloituksen huolella niin tajuaa, että tällä toiminnalla vahingot eivät ole lain tarkoittamalla kohtuullisella tasolla ja lakia rikotaan.
Ei laissa mainita mitään hirvieläintiheyksiä / 1000 ha vaan, että vahinkojen pitää pysyä kohtuullisella tasolla, joka taas tarkoittaa metsäalan kaikkien yhdessä sovittujen Tapion metsänhoito-ohjeiden perusteella, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista. Meillä on vahinkoperusteinen kannansäätelyjärjestelmä, mutta sitä ei noudateta.
Asiaa yritettiin edellä vetää metsästäjiä syyllistävään suuntaan. Eihän yksittäisiä metsästäjiä, harrastajia tai seuroja voi mitenkään vetää oikeuteen siitä, etteivät ole halunneet tai onnituneet pitämään kantaa kurissa. Ei metsästjiä voi pakottaa ampumaan, ei sellaista lakia ole olemassa , ei voi olla, eikä saa olla.
Laissa on selkeästi määritelty vastuulliseksi tahoksi riistahallinto. Jos metsästäjät eivät pysty tai halua pitää kantaa kurissa, silloin riistahallinnon pitää puuttua peliin ja helpottaa metsästystä niin paljon, että kannat pysyvät kurissa.
