Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
AJ, onko Halla-aho ilmastoskeptikko? Olin ymmärtävinäni, että hän myöntää ilmastonmuutoksen olemassaolon, mutta ei suostu paniikkimoodiin, jossa tehdään hätäisesti toimenpteitä, joista ei ole kuin haittaa, kuten lähes miljoona sähköautoa kymmenessä vuodessa.
Peruskoulunsa päättävistä pojista puolet jäisi kotiin makoilemaan ja pelaamaan, jos tarjottaisiin 600-800€/kk. Koulutus jäisi hankkimatta. Aika paljon pitäisi olla rajoituksia perustulon saantiin.
Jos puhutaan kuitupuumitoissa olevasta ”alikasvoksesta”, niin aika on ajanut siitä ohi ja kyseessä on yleensä hoitamaton ryteikkö, josta ei kunnollista enää saa millään. Alikasvoksen vapauttamien pitää tehdä kuusten taimikkovaiheessa.
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6912.pdf
GTK ei ole ympäristöministeriön alainen, vaan työ-ja elinkeinoministeriön alainen organisaatio (Mika Lintilän).
”Mielestäni ahkera metsänomistaja saa varsin hyvän korvauksen työlleen ,kun metsä kasvaa tuplamäärän kuutioita ja laatua vähemmän innokkaan naapurin metsiin verrattuna. Ääritapauksissa puumäärä on jopa kolminkertainen heikompaan vaihtoehtoon nähden.”
Tässä on vaan se juttu, että nyt nautimme edellisen sukupolven edesottamuksista, eli ovatko he hoitaneet taimikot/nuoret metsät kunnolla vai ei. Nyt tehtävät taimikonhoitotoimenpiteet menevät taas seuraavan sukupolven tai sitä seuraavan hyödyksi. Kaikilla ei vaan ole nykyisin riittävän pitkäjänteistä ajattelutapaa, varsinkaan jos ei ole kyse omassa suvussa sukupolvelta toiselle siirtyvästä metsäomaisuudesta.
Jos vaikka metsäkoneketjulle tarjottaisiin investointia, joka alkaisi tuottaa vasta kolmenkymmenen vuoden kuluttua, niin joku saattaisi itsekkäästi ajatella, ettei ota käyttöön, koska ei hyödytä itseä.
Jos luomumenetelmää etsii kirjapainajien torjuntaan, niin paras lienee puukiipijä. Se kulkee puunrunkoa kiertäen ylös ja nokkii rungolla eläviä hyönteisiä. Lentää taas seuraavan rungon alaosaan ja kiertää spiraalimaisesti ylös kaivaen kirjanpainajan toukat ja kotelot esiin. Meillä niitä on ja olen tehnyt pönttöjä.
Se on linnuista avainasemassa kirjanpainajan tuhojen torjumisessa. Sille tehdään erikoinen, puun runkoa vasten asetettava pönttö, johon saattavat kyllä muutkin linnut asettua.

https://www.mhy.fi/kymenlaakso/uutiset/koponenlinnut-tarvitsevat-metsanomistajien-apua
Ei vuokria ja hirvieläinkannat sellaisia, jotka mahdollistavat metsänhoitosuositusten mukaiset puuvalinnat olisi kaikkien etu, mutta ei tunnu onnistuvan.
Vielä vetoan Keski-Suomalaisiin. Älkää päästäkö valkohäntäpeuratilannetta samanlaiseksi, mitä se on täällä pahimmilla alueilla. Siellä tosiaan kaadetaan vuosittain vain noin 10% valkohäntäpeurakannasta. Se on tuhon tie ja suuri uhka perinteiselle eränkäynnille.
Siellä on tehty ansiokasta työtä perinteisen eränkäynnin säilyttämisen puolesta esimerkiksi metsoparlamentin puitteissa. On levitetty tietoa metsänomistajakenttään ja puunkorjuukenttään, miten huomioidaan metsänhoidossa riista, älkää tuhotko sitä työtä.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/kieppi2015.pdf
https://www.mhy.fi/keski-suomi/tietoa-meista/hallinto/valtuusto-2017-2020
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/vesterinen+reijo+juhani/11647547
1,02€ /ha oli metsäyhtiöiden metsästysmaan keskivuokra vuonna 2016.
Et nyt ole ollenkaan ymmärtänyt tilannetta. Olen suorastaan rukoillut hirvestäjiä tulemaan, mutta kun hirvikantatavoite on 5 / 1000 ha luokkaa, niin luvat ovat kiven takana ja hirvet ammutaan helpoista paikoista. Toisaalta on sama ammutaanko omasta metsästä tai parin kilometrin päästä, jäljelle jäävät kuitenkin levittäytyvät lähiympäristön taimikoihin.
Valkohäntien kyttäyspaikkoja on kilometrin säteellä eikä näy autoa kovin usein kopin lähellä, jos perustan lisäruokintapaikan niin joutuu ojasta allikkoon, lisäruokaa tarjotaan, mutta kyttäys ei lisäänny. Vaihdan heti kameran kivääriin, kun saat puhuttua järkeä siellä riistahallinossa, että pinta-ala vaatimus poistuu ja kyttääjät lisääntyvät.
Ei ole koppeja, olen käyttänyt pelkkää makuualustaa kallioilla taimikon reunalla. Kun kyttäyspaikka on tuulen alapuolella olen käynyt lintujen tiirailuun käytetyllä kaukoputkella tekemässä havaintoja miten valkohännät käyttäytyvät taimikossa, mitä ja miten syövät eri vuodenaikoina, että pystyy erottamaan mikä on hirven ja mikä peuran syönnös.
Hirvien tekosia olen dokumentoinut myös riistakameroilla. Jos taimikkoon on jäänyt yksi mänty tai koivu, jossa on syötävää, niin kamera sen viereen ja varmasti tärppää.


