Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Jos vuokraan naapureilta 500 ha niin pirstaloituu hirviporukan yhtenäinen alue ja vaikeutuu hirvestys. Kun 500 ha vaatimus poistuisi, voisin antaa luvan muillekin kuin omalle seuralle pienten hirvieläinten jahtiin. Keski-Suomessa jää lupiakin käyttämättä suurin osa, voisi hakea niillä luvilla täältä valmiiksi ruokitut pulskat rypsipeurat pakastimeen ihan ilmaiseksi, jokaisesta vielä kaatoryyppykin talon puolesta. Toivottavasti suorittava saa asiaa eteenpäin siellä riistahallinnossa.
Tietysti riistahallinto haluaa tarkkailla mitä metsänomistajat keskustelupalstalla kirjoittelevat hirvielämistä ja metsästyksestä ja yrittää ohjata keskustelua, ei siinä mitään kummalista. Vaikka ei ole riistakeskuksen palkkalistoilla, mutta istuu alueellisessa riistaneuvostossa metsästäjien edustajana, aiheuttaa se mielestäni jonkinmoisen sidoksen riistahallintoon.
”Noviisien tunarointi metsästyksessä saisi luontoihmiset varpailleen..”
Ihan 30-40 vuoden metsästyskokemuksella olisi tulijoita, ei mitään uusia räiskijöitä.
Suorittava porras riistahallinnon edustajana on takertunut epätoivoisesti vanhaan seuruemetsästyskulttuuriin. On hyvin harvinaista, että valkohäntäpeuroja jahdataan kuten hirviä. Se on pääasiassa yksilölaji. Yksinäistä kyttäämistä kopissa, ei auta mitään laajemmat yhteislupa-alueet vaan juuri päinvastoin. Jos pinta-ala rajoitus poistetaan ja valkohäntiä saa metsästää kuten jänistä, niin kyllä tihentymät purkautuvat. Tulijoita jahtiin olisi pilvin pimein, myös Keski-Suomesta.
Täällä on osa rivimetsästäjistäkin kyrsiintynyt perusteellisesti riistahallintoon valkohäntäkaaoksen vuoksi. Vanhaa perinteistä ajokoira-jänisjahtia on melkein mahdoton harjoittaa, kun aina pomppaa väliin valkohäntä ja sotkee ajon. Ruokintapaikat pitävät yllä munarosvoja, supikoira-, harakka-, varis-, närhi-populaatiota, joka keväällä ruokinnan loputtua siirtyy ympäristöön metsäkanalintujen muna-ateriointiin.
Kyllä ”syyllisiä” on vielä paljon keskuudessamme. Määrä pysyi aika pienenä 50 vuotta, mutta sitten kantaa alettiin ”hoitaa” , ilveksetkin ammuttin ja kanta ryöpsähti 10 kertaiseksi.
Nyt uusia syyllisiä on tulossa esimerkiksi Keski-Suomeen. Siellä on kaadettu vuosittain vain noin 10% kannasta, joten kasvuvauhti on kovaa. Uutta riistaeläintä kovasti halutaan sinnekin. Täällä olisi tarjota muillekin, mutta kun on se 500 ha rajoitus, en voi kutsua kyttäämään. Seuratkin pitävät omansa. Jos riistahoitoyhdistyksen alueella ammutaan vain 2000 valkohäntäpeuraa, niin ei siitä liikene muille.
Näin kommentoitiin aloituksen jälkeistä kuvaa: ”Metsänomistaja on tainut hiilensidontaakin ajatella,kun ei ole raivausahuria päästöineen sinne halunnut,vai miksi herran haltuun antanut.”
Osalla kuviota harvensin viime vuonna varovasti taimikkoa ja nyt näyttää monin paikoin tältä. Ei ole lumituho, koska oksat syöty ja papanakasoja valtavasti.
Valitettavasti Korkmanin globaalin yhteistyön kauppaaminenkin on populismia. Yhteisymmärrys tuntuu olevan mahdotonta EU-tasolla ja vähän pienemmälläkin porukalla. Britit ova yrittäneet päästä kolme vuotta keskenään yhteisymmärrykseen ja sama farssi jatkuu. Jos mennään aivan toiseen ääripäähän, kaikkein pienimpään yksikköön, avioliittoon, jossa kahden ihmisen, jotka ovat saaneet valita kumppaninsa pitäisi pystyä päättämään asioista yhdessä, niin 50% niistäkin menee kiville.
Usein jopa yhden ihmisen on vaikea tulla toimeen itsensä kanssa ja pitää liian usein kiertää korkkia vastapäivään.
Ratkaisu löytyy yleensä ääripäiden väliltä, ehkä pohjoismaisella yhteistyöllä olisi parhaat mahdollisuudet onnistua.
”Edelleen kaipaisin tutkimusta mitä vaikutuksia tällä on alkuperäiseen luontoomme?”
Kattavia tutkimuksia ei tiedossani ole. Linkissä Metsähallituksen julkaisu, jossa sivulta 16 alkaen jonkilaista viitettä vaikutuksista.
”Kuka osaisi selittää, millä tavalla lukuihin on päästy?”
Kyllä Luke osaa prosenttilaskut. Tässä on sama tilanne, jota olen selittänyt hirvikannan arvioiden uutisoinnissa. Valkohäntäpeurakanta arvioidaan samoin kuin hirvikantakin bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla.
Siinä aina uuden arvion valmistuttua korjataan taaksepäin edellisien vuosien arviota.
Lukelta on tihkunut tietoa aika rajoitetusti, eikä hirvitietotaulukon kaltaista vhp taulukkoa ole julkaistu. Prosenteista voidaan kuitenkin päätellä, että takaisinlaskennan tuloksena vuoden takainen 98100 määrä on nyt tänä vuonna tarkentunut ylöspäin noin 104 000:ksi. Näin laskien ilmoitettu 7,4 % nousu pitää paikkansa. Vastaavasti kahden vuoden takainen kanta on korjautunut ylöspäin ja sielläkin prosentit menevät uusiksi.
Koska kannan verotussuunnittelu tehdään joka vuosi liian pienen kanta-arvion perusteella, kanta kasvaa edelleen. Samoin kuin hirvien kohdalla uutisointi määristä ja verotussuunnitelu on tehty 85 000 – 90 000 kannan perusteella, vaikka kanta on todellisuudessa ollut 100 000 – 105 000. Näyttää siltä, että tämä on riistakeskuksen kehittämä ”digitaalinen hirvieläinhissi”, jolla kannat saadaan ylös tappiin asti ja pysymään siellä.
