Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä valkohäntäpeuratkin hierovat sarviaan taimiin, kuusi ei kuitenkaan ole mieluisin hierontaan. Lehtikuusi tuntui olevan niiden mieleen, seuraavaksi mänty. Istutin ryppään lehtikuusia maisemapuiksi ja niistä oli osa kuorittu sarvilla. Saaristossa ovat nälissään syöneet tuon kokoisista kuusista oksiakin (kuva Jumon saaresta alla).
Tuskin mantereella tulee sitä ongelmaa vielä vastaan.
Polkuja siihen taimikkoon syntyy ja poluilla kuusien pintajuuret poljetaan paljaiksi. Jos kuviolla on juurikääpää, niin se leviää sorkilla kuorittuihin juuriin.
Näillä metsästäjäliiton ohjeilla saat peurat pysymään ja lisääntymään taimikossasi, etteivät vaan karkaa naapuriseuran puolelle:
”Peurojen pysymisen varmistamiseksi oman seuran alueella vain osalta ruokinnoilta ammutaan. Puolet ruokinnoista on syytä olla sellaisia, joissa ei ammuta. Myös niillä ruokinnoilla joilta ammutaan, on syytä pitää jokin saalisraja. Oikein hyvä ruokinta hyvällä paikalla saattaa kerätä peurat laajalta alueelta. Jos paikka tyhjennetään ampumalla peuroista, saattaa vaikutus olla pitkäkestoinen koko alueen peurakannalle.”
Levittäytymisalueen rajoilla Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa pyyntilupien käyttöaste on ollut 30-40 % luokkaa, joten pyrkimys on selvästi levittää arvostettuja valkohäntiä syvemmälle Suomeen, ei estää leviämistä. Jossain oli ohje, että pitäisi pidättäytyä metsästyksestä niin kauan kun kanta on alle 3-5 / 1000 ha.
Nyt niitä valkohäntäpeuroja on jo ehkä noin 111 500! Enkä yhtään tykkää hirvieläinmäärien uutisoinnista. ”..kannan kasvu hidastui”.
Vuosi sitten 98 000, nyt 111 500, kasvua on 13 500.
13 500 / 98 000 = 0,138 –> 13,8%
***********************************************
29.3.2019 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Valkohäntäpeurakannan kasvu hidastuiSuomen valkohäntäpeurakanta talvella 2018–2019 oli noin 111500 yksilöä (95 % luottamusväli 106500 – 117000) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 7,4 %.
Uutinen vuoden takaa:
7.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Valkohäntäpeurakanta yhä kasvussaSuomen valkohäntäpeurakanta talvella 2017–2018 oli noin 98100 yksilöä (95 % luottamusväli 93100 – 103800) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 12,5 %
Valkohäntäpeuran metsästykseen tarvittavan pinta-alan pienennystä on kyllä yritetty, alla pari esimerkkiä.
Lakialoite valkohäntäpeuran metsästykseen käytettävän alueen pienentämisestä 250 hehtaariin:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/la_25+2012.pdf
Toimenpidealoite valkohäntäpeuran 500 hehtaarin yhtenäisen metsästysalueen poistamisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/TPA_12+2016.pdf
Olen myös kysynyt maa-ja metsätalousvaliokunnasta miksi aloitteet laitetaan silppuriin vaikka ongelma vaan pahenee. Tällaista palautetta on tullut:
”Itse asiassa hirvien kohdalla kannanhoidossa on jo edetty eri toimenpitein ja nyt tarve olisi erityisesti saada peurakantoja samalla tavalla kuriin.
Sinänsä hirven aiheuttamat tuhot maa- ja metsätaloudelle ovat suurimmat ja osin varmaankin siksi tuota kannanhoitoa on lähdetty toteuttamaan siitä päästä. Kolareiden kohdallahan on tosiaan toisin, eli kuten toteat, niiden kohdalla puhutaan yleensä valkohäntäpeura- tai metsäkauriskolareista.Eli kaiken kaikkiaan toimenpiteitä on kyllä tosiaan tehty, mutta niiden vaikutukset tulevat viiveellä. Toki asiassa on vielä paljon tehtävää. Digitalisaatio ja tieteellinen kehitys auttavat näiden kantojen kehityksen arvioinnissa ja sen pohjalta kannanhoitoa voidaan jatkossa tehdä paremmin.
Uskoisin että asiasta vallitsee loppujen lopuksi aika hyvä yhteisymmärrys. On tärkeää painottaa keskustelussa liikenneturvallisuutta ja näin varmasti tulemme tekemään. Täytyy jatkossakin myös seurata miten nuo kannanhoitoon liittyvät uudistukset etenevät. Kuten todettua, toimenpiteiden vaikutukset alkavat vasta hiljalleen näkyä.”Siis kannahoitosuunnitelmalla kuvitellaan saatavan asia kuntoon.
Uudellamaalla on ollut alueellinen kannanhoitosuunnitelma vuodesta 2015:
https://kyrkslattjvf.fi/doc/valkohantapeurahoitosuunnitelma.pdf
Katsoin miten se on ”purrut”:
Kaikkien Uudenmaan noin kahdenkymmenen riistahoitoyhdistyksen alueella valkohäntäpeurakanta on noussut kannahoitosuunnitelman tekemisen jälkeen, vuodesta 2015 vuoteen 2017. RiistaWeb:in metsästäjien arvioiden mukaan metsästyksen jälkeen jäävä kanta on noussut Uudellamaalla noin 50% kolmessa vuodessa.
*************************************
VALKOHÄNTÄPEURA-Pyyntilupa, arvo, metsästysaika ja vasasuoja
Riistakeskus 23.11.2015
”Selvä enemmistö metsästysoikeuden haltijoista näki valkohäntäpeuraa arvokkaana riistaeläimenä. Maanomistajista 92 % arvostaa valkohäntäpeuraa omilla maillaan ja maanomistajista 77 % ei ollut havainnut valkohäntäpeuran aiheuttamia vahinkoja maallaan. Metsästäjistä 95 % arvostaa valkohäntäpeuran metsästystä ja 82 % metsästäjistä on sitä mieltä, että valkohäntäpeura on tärkeä riistaeläinlaji metsästysseuran toiminnassa. 54 % vastaajista piti kannan koon kasvattamista nykyisestä tärkeänä tavoitteena.”
Saattaa hyvinkin olla, että peli on pelattu. Itseään voimistavia mekanismeja on laukaistu liikkeelle, eikä niitä pysäytä mikään. Jäätiköt sulavat ja lumipeite pienenee, joka voimistaa lämpenemistä, joka taas sulattaa lisää, joka taas voimistaa lämpenemistä. Siperian ikirouta on alkanut sulaa ja metaania vapautuu yhä enemmän ilmakehään, joka lämmittää lisää ilmakehää, joka lisää ikiroudan sulamista ja metaaania ilmakehässä, joka lämmittää lisää. Merivesi on alkanut lämmetä, se sitoo huonommin hiilidioksidia, joka lämmittää lisää merivettä, joka sitoo huonommin hiilidioksia…..
Merivirrat muuttuvat, matalapaineiden reitit muuttuvat. On niin paljon tosistaan riippuvaisia tapahtumia menossa, että kukaan ei pysty ennustamaan lopputulosta.
Eikö mitään perusteluja viheriäisiltä? Itse olen paljon vihreämpi kuin vihreät, mutta hakkuiden lopettaminen tai huomattava vähentäminen ei vaan ole se ratkaisu. Jos olisi ratkaisu, suostuisin kyllä lopettamaan hakkuut kokonaan, jos sillä maailma pelastuisi, pärjään kyllä hakkaamattakin.
Passi on vanhentunut 2013, lennot on lennetty, koska työantaja ei enää lyö käteen lippuja ja pistä lentämään. Vihreät ne vaan lentää liihottavat ja lähettävät kuvia, kun istutaan aurinkolasit päässä palmun alla ja ilmasto pelastuu jättämällä metsät rauhaan. Nimby.
”Voisiko akuston varustaa sekä aurinkokennolla että tuuligeneraattorilla”
Voisi. Talvella vaan Suomessa voi tammikuussa jököttää korkeapaine paikallaan kolme viikkoa, jolloin ei tuule, ei paista ja pakkasta yli 20.
Meidän talossa sähköenergian kulutus talvella on keskimäärin 30 kWh vuorokaudessa. Ison sähköauton (Telsa S) akun kapasiteetti on 100 kWh. Huusholli pyörisi sellaisella yhdellä täyteen ladatulla akulla 3 vrk, joten niitä pitäisi olla kymmennen, että uskaltaisi nypätä Carunan piuhat irti. Toisaalta hätätilanteessa sähköä voisi käydä lataamassa jostain julkisesta latauspisteestä ja tuoda kotiin.
Teslalla valmistuu 2020 Nevadaan akkutehdas, jonka tuottaa vuodessa akkukapasiteettia 50 000 000 kWh, miljoona pienen sähköauton akkua tai puoli miljoonaa ison.
