Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Vähennetään hakkuita tasolle, jolla kansantaloudesta häviää kolme miljardia euroa. Hyvää jaetaan, sinänsä hyviin tarkoituksiin, noin kaksi miljardia ja perustulo kaikille. Tämä aukko rahoitetaan työllisyysasteen nostamisella 75%:iin ja leikkaamalla yritystukia 3,5 miljardia. Yritystuissa on varmaa turhiakin, mutta mahtaako kaikkien yrtitystukien poisto vaalikauden aikana ja perustulo kaikille tukea työllisyysasteen nousua 75%:iin?
Pelottavalta näyttää.
”Korvauksiin käytettävät varat kertyvät valtion talousarvioon hirvieläinten metsästäjien maksamista pyyntilupamaksuista. Eli lupamaksu sidottu tuhoihin.”
Ei ole pyyntilupamaksut sidottu tuhoihin. Kun tuhot kasvoivat kiristettiin tuhokorvauksen kriteerejä, että se 5 miljoonaa riittää. Kerätty 5 miljoonaa pitäisi riistavahinkolain mukaan käyttää pääosin tuhokorvauksiin ja tuhojen estämiseen, mutta suurin osa menee muuhun mm. hirvikannan hoitoon.
”Riistanhoitomaksut ovat 12milj €, metsästys on aika harvoja harrastuksia, josta maksetaan valtiolle, niin mistä.”
Ei makseta valtiolle. Kerättävä 12 miljoonaa käytetään riistahallinnon kuluihin, eli palautuu ”harrastajien hyvinvointiin”.
Kuudella hirvitalousalueella oli päädytty yli 4 / 1000 ha tavoitetasoon. Tällaista tavoitetta ei saisi olla missään, koska yli 4 / 1000 ha tavoite on määritelty vakavia tuhoja aiheuttavaksi ja on siten metsästyslain 26 §:n vastainen.
Vielä tärkeämpää on kuitenkin katsoa mikä on ollut toteutuma. Luken arviolaskelmissa vuosi 2016 on tarkentunut jo melko hyvin. Silloin metsätalouden kannalta kestämätön hirvitiheys 4 / 1000 ha on ylittynyt 28:lla hirvitalousalueella.
Viimeisessä Metsälehti Makasiinissakin oli noteerattu epäkohta, että verotussuunnittelu on tehty viime vuosina liian pienen kanta-arvion pohjalta ja myöhemmin määrä on tarkentunut huomattavasti ylöspäin.
Ei tietenkään pidä yleistää, mutta erikoisia virityksiä on. Eräskin tuntemani pienituloinen eläkeläinen viettää joka vuosi kolme kuukautta Thaimaassa ja saa siltäkin ajalta asumistukea kotimaan omistusasuntoon, joka on tyhjillään.
Elää kyllä todella vaatimattomasti, sillä eihän asumistukea saa ellei eläke ole hyvin pieni.
Annelin linkin asetus on muuttunut 2017 ja käyttöön otettu uudet taulukot.
https://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/6702.pdf
Seuraavan kaamosajan lukemiseksi voi merkitä vaikka Airaksisen väitöskirjan….. jos haluaa sekoittaa päätään lisää:
https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/96964/mod_resource/content/1/Airaksinen%2C%20M.%202008.pdf
Hajontaa on ja markkinatilanteen niin vaatiessa voidaan hinnoittelua korjata odotusarvolisällä:
Itselläni on Gla:n linkin vene ilman aurinkopaneeleja + sähköperämoottori + inkkarikanootti. Kulkevat tavallisen peräkärryn päällä, eikä traileria tarvita. Olisi suuri synti hiljaisena tyynenä kesäaamuna klo 4 rytkäistä käytiin perämoottori. Elämän parhaat luontoelämykset ovat tulleet juuri aikaisin kesäaamuisin täysin äänettömästi lahdenpohjukoita ja saaria kierrellen.
Kyllä käytäntö ainakin muutamassa näkemissäni arvioissa näkyy olevan, että aputaulukosta otetaan suoraan kerroin, eikä asiaa ajatella sen enempää.
13 ha ensiharvennusta odottavalle männikölle oli lyöty 2,3 kerroin. Ensiharvennuksessa otetaan heti puumäärästä lähes puolet pois. Ei sille poistetulle puumäärälle mitään odotusarvoa ole.
Tämmöisiä ne ”odotusarvot” ovat täällä, jos joku ei taulukoita ole nähnyt:
