Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Jos tosiaan on ongelmana, että metsäkauriit merkittävässä määrin alkavat tuhota istutettuja kuusentaimia, niin kannattaa otta yhteys ”Jousimetsästäjään” tai johonkin toiseen innokkaaseen metsästäjään, joka syystä tai toisesta ei nykysysteemin puitteissa pääse toteuttamaan harrastustaan.
Jos on vuokrannut mailleen kaiken metsästysoikeuden jollekin seuralle ilman mitään muita ehtoja, saattaa tulla ristiriitoja, jos alueelle ilmestyy ”ylimääräinen metsästäjä”. Kannattaa siis vuokrata seuralle vain pinta-alaan sidottujen sorkkaeläinten metsästysoikeus ja tietysti villisian.
Itsellä oli kerran metsäkaurisongelma, kilautin kaverille ja hän kävi hakemassa ne pois. Parissa viikossa asia oli hoidettu. Näin sen pitäisi mennä muidenkin sorkkaeläinten suhteen. Jos /kun täällä nykysysteemissä metsän uudistaminen ja taimikon perustamien ei onnistu, otetaan yhteyttä ”kolmanteen sektoriin”, joka korjaa asian.
Nämä maattomat vapaat ”jousimetsästäjät”voisivat lyöttäytyä yhteen ja perustaa yhdistyksiä, jotka lähtisivät kilpailuttamaan maanomistajien vuokrasopimuksia. Uskoisin, että ainakin 500 ha alueita löytyisi helpostikin. Täällähän jotkut puutarhaviljelijät ovat tuskailleet jopa kymmenien tuhansien eurojen vahinkojen kanssa. Itselle ainakin riittäisi korvaukseksi se, että sorkkaeläinkanta pidetään sellaisella tasolla, että metsätaloutta voi harjoittaa metsänhoitosuositusten mukaan.
ps. Metsäkaurispukkia saa metsästää myös keväällä 16.5.2019 — 15.6.2019
Kyllä hirvelihasta pääsee eroon ja saa hyvän hinnankin, ettei sen vuoksi tarvitse jättää lupia käyttämättä. Lupia lisää 100% lupien käyttöaste ja ”ylimääräinen” liha myyntiin, siitä on huutava pula.
”Tieto”, ettei tarkastamatonta lihaa saa myydä ei pidä paikkaansa.
Tarkastamattoman luonnonvaraisen riistan lihan toimittaminen yleiseen kulutukseen
Metsästäjä tai metsästysseura voi toimittaa ilmoitetusta elintarvikehuoneistostaan enintään 1000 jänistä tai kania, 3000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vastaavan määrän ruhoja vuodessa vähittäismyyntiin.
”Mikähän on valkohäntäpeuran vaikutus metsän varvustoon ja kanalintuihin. Kuinka paljon syö esim. mustikan varpuja?”
Tällainen vaikutus varvustoon:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.346434
Luke vuosi sitten:
”Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2017–2018 oli noin 98100 yksilöä (95 % luottamusväli 93100 – 103800) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 12,5 %. Kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 67,8 % (95 % luottamusväli 65,4 – 70,1 %). Aikuiskannan sukupuolisuhteeksi arvioitiin 1,39 naarasta urosta kohden (95 % luottamusväli 1,32 – 1,46). Arvion mukaan muu kuin metsästyspoistuma vie koko maan jäävästä kannasta vuosittain keskimäärin noin 6,3 %.
Yksinkertaistettu laskelmani kannan kehityksestä sen jälkeen:
Liikenne ja pedot verottivat kantaa ennen kevään 2018 vasontaa arviolta noin 3000 yksilöä, joten keväällä kanta oli noin 95 000 yksilöä.
Kevään vasonta nosti kantaa 1,678 x 95 000 = 160 000
Vasonnan ja metsästyskauden välillä/aikana pedot ja liikenne verottivat kantaa noin 4000 yksilöä lisää, jolloin jäi 156 000.
Syksyn 2018 /talven 2019 metsästyskautena kaadettiin 53 000 yksilöä. Joten kanta on nyt 156 00- 53 000 = 103 000, eli kasvaa edelleen.
Tilanne muuttuu dramaattisesti, jos kanta-arvio onkin 20% aliarvio, kuten hirvipuolella on ollut vuosikaudet:
Silloin lähtötilanteessa 2017 olisi 118 000 yksilöä ja 2018/2019 jäävä kanta nyt 136 000 ja tämän kevään vasonnan jälkeen 1,678 x 132 000 = 220 000.
Melkoinen pommi on rakennettu.
Olen tuolla toisessa 0,06% ketjussa yrittänyt selittää tätä mekanismia, mutta ihan kaikki eivät vieläkään suostu hyväksymään ajatusta, ettei kannan aliarviotilanteessa määrä automaattisesti pienene, vaikka kaatomääriä nostetaan reippaastikin.
Kaupallistamista on tutkittu esim Jyväskylän AMK:n hankkeessa:
https://issuu.com/bang48/docs/jamk-riistatalouden-aktivointihanke_a0559427e550a8
Mutta
”Joukko ikääntyviä ja äreitä vanhoja herroja ei ole kovin innokas tekemään merkittäviä uudistuksi”
Näin on ja nimenomaan riistahallinnossa:
Kartasta näkee suurin piirtein missä mennään. Kantaa levitetään Pohjanmalla tehokkaasti, siellä on myös ruokintapaikkoja joiden lähiympäristössä seurat ovat rauhoittaneet valkohäntäpeuran, se tehostaa kannan kasvua ja leviämistä.
Kesällä löytyy varmaan Pohjanmaalta kaurapeltoja, jotka ovat peuran seitsemäs taivas. Siellä on hyvä makoilla, kääntää kylkeä ja vaihtaa vähän paikkaa, rehua tulee suoraan suuhun.
Valkohäntäpeurakannan hoitosuunnitelma on kaiketi tekeillä. Siitä selviää aikanaan tavoitellaanko miten laajalti Loimaan/ Urjalan 80 / 1000 ha kantaa tai mahdollisesti vähän pienempää.
Hoitosuunnitelman tekoon ei ole tietääkseni kutsuttu maanomistajien edustajia. Mitäpä se heille kuuluu miten paljon hirvieläimiä joutuu ruokkimaan. Hirvikannan hoitosuunnitelmaan sentään pyydettiin lausuntokierroksella kommentit MTK:lta, mutta kommentteja ei otettu huomioon.
Eiköhän soteakin kannattaisi ajaa metsätalousminiteriön periaatteella, tulisi säästöjä. Esitettäisiin perustuslakivaliokunnalle, että kaikilla kansalaisilla on yhdenvertainen oikeus sairaanhoitoon, mutta hoitoon pääsee vain jos omistaa maata yli 500 ha.
”Jossakin jopa niin , että havaintojen määrä ja kaadettujen eläinten määrä on hyvin lähellä toisiaan eli lähes jokainen havainnoksi merkitty eläin on ammuttu.”
Hyvä, että osasin edellä havainnollisilla Luken käyrästöillä selittää asian niin, että lopultakin kaikki ymmärsivät.
Esimerkiksi tuossa Tervolan tapauksessa, Lappi 8 hirvitalousalueella on tällä vuosikymmenellä ammuttu kolmena vuotena hirviä jopa enemmän kuin talvikanta. Sen pitäisi laskea hirvimäärää erittäin voimakkasti. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että hirvimäärä on siitä huolimatta noussut.
On siis tapahtunut vakava virhe. Valitettavasti se ei ole ainoa virhe.
”Kolmen vuoden tehokuuri hirvikannan alentamiseksi on vähentänyt hirvien määrää ja niistä tehtyjä havaintoja.
Asiaa tuntematon voisi tosiaan ajatella niin suoraviivaisesti, että hirvieläinmäärä automaattisesti laskee, kun pyyntiä tehostetaan. Alla oleva käyrä kuitenkin osoittaa, miten pyynnin tehostamisesta huolimatta VHP kanta on karannut käsistä.
Otetaan nyt vielä kertauksena tämä perimmäinen syy hirvimäärän virheellisyyteen ja sen myötä luottamuspulaan riistahallintoa kohtaan hoitaa sille laissa määrättyä tehtävää.
Edellissyksynä sienisaalis oli hyvä sain nopeasti korin täyteen. Havaitsin, että sieniä oli paljon.
Viime syksynä metsästäjät saivat vertailuvuosista parhaan hirvisaaliin päivässä. Voisi kuvitella, että hirviä olisi ollut aika paljon. Kuitenkin metsästäjät tekivät hirvihavaintoja ylivoimaisesti vähiten vertailuvuosista.
Kyllähän evoluutiossa on tapahtunut tuhansien vuosien aikana kehitystä, jossa saaliseläimet kehittävät erilaisia tapoja välttää saalistaja. Epäilen kuitenkin vahvasti, että olisiko hirvi muutamassa vuodessa kehittänyt ominaisuuden , jossa se tulee näkymättömäksi tähtäinristikon ulkopuolella. Evoluutioteorian kehittäjä Darwinkin on kuollut, joten ei voi twiitata ja kysyä, onko mahdollista.
Laaja metsästäjäjoukkokaan ei ole muuttanut käytöstään näin nopeasti, koska nyt ei ole uutisoitu hirveä uhkaavasta sukupuutosta.
”Sen verran Planterille tiedoksi, ettei valkohäntäpeura ole mikään tarhakarkulainen.”
”Maaliskuussa 1938 peurat karkasivat aitauksestaan, eikä urosta enää saatu kiinni. Tällöin tarhassa jäljellä olleet kolme naarasta ja niiden kaksi urosvasaa päädyttiin laskemaan vapauteen.”
