Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”allejääneet eli pienemmät puut voivat olla myös nuorempia kuin valtapuut”
Voivat olla, toisaalta metrin mittainen voi olla 60 vuotias.
On se heidän laskelmansa aika paljon enemmän kuin 0,06%
”VMI:n mukaan kuusen osuus uudistetuista puulajeista on selvästi lisääntynyt, mutta tiedossa ei ole, mikä osuus näistä johtuu hirvituhojen pelosta.”
Ei ole aina ”pelkoa”. Istutin männylle, mutta niitä on jatkuvasti tuhottu ja mänty on korvautunut luontaisesti tulleilla kuusilla. Siis hirvet ovat muuttaneet männylle uudistetun kuvion kuusivaltaiseksi, ei pelko. Samanlaisia kuvioita näkyy naapureillakin.
Tämä on erityisesti ongelmana esim. VT-tyypin kuusen juurikäävän vaivaamilla kuvioilla. Männyn istutusta ei voi käyttää, rehevyyden vuoksi ei voi käyttää männyn kylvöä, koivua ei voi istuttaa. Juurikäävän vaivaama kuvio palautuu takaisin kuusikoksi, jossa on entistä enemmän juurikääpää.
”Voihan rähmä! Nyt meni puolue uuteen harkintaan.”
Vai olisiko sittenkin parempi, että joutuisivat hallitusvastuussa ihan oikeasti miettimään näitä asioita. Kuittaaminen parilla twiitillä ja räksyttäminen oppositiosta on liian helppoa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.389118
Kyllä USA antoi 2000-luvun alussa GPS:n vapaaseen käyttöön, mutta laitteita oli alussa vähän, koska ne olivat kalliita, meillä ei ollut vielä silloin. Tutkapantoja näkyi silloin jonkin verran, älypuelimia ei vielä olllut. Kyllä tekniikka auttaa nykypäivänä aivan uudella tavalla.
”Havainnot vähenevät kun kanta pienenee.”
Näin se onneksi menee, hirvet vähenevät kun niitä ammutaan. Tässä verrataankin edellisiin vuosiin, jolloin myös havainnot ovat vähentyneet, kun kanta on pienentynyt jahdin edetessä. Saalista kertyy ja väheneminen tapahtuu vähän eri tahtiin eri vuosina kannan suuruudesta, olosuhteista, metsästyspaineesta ym. johtuen.
”Tuossahan saattaa viikonlopunaikana sama hirvi tulla useampaan kertaan laskettua useammassa seurassa..”
Niin pitääkin laskea. Oma seura ei saa laskea samana päivänä nähtyä hirveä kahteen kertaan, mutta jos naapuriseura näkee sen, pitää se laskea. Muuten havaintoja seuruepäivässä ei pidä paikkaansa.
Kun yksi seurue näkee sen yhden hirven päivässä, on seuruehavaintoja 1 /pv, jos toinen seurue näkee saman hirven eikä laske sitä, seuruehavaintoja onkin enää 0,5 / pv. Mitä enemmän porukoita käy tuijottamassa sitä samaa hirveä, sitä pienemmäksi se kutistuu ja lopulta olemattomaksi…ellei kirjata…ja Luken hirvikanta-arvio laskee.
”Entä pienten hirvieläinten aiheuttamat kolarit? Näkyykö niiden määrä jostain?”
Poliisihan ei mene peura/kauris kolaripaikalle, ellei henkilövahinkoja ole sattunut. SRVA kirjaa niitä, mutta kuten aiemmasta hirvitilastosta voi päätellä, ei kaikkia. Ehkä 60-70%?
”Toinen asia on , löytyykö jatkossa enää joka paikassa riittävästi henkilöitä tarvittavan metsästyspaineen luomiseen.”
Lukelle toimitettujen tietojen perusteella viime syksynä saavutettiin Suomen hirvenmetsästyshistorian suurin metsästäjämäärä ja samoin jahtipäivissä Suomen ennätys. Onko nyt tosiaan metsästäjämäärä kovassa nousussa, vai onko käynyt kuten vanhusten hoidossa, eli on rekisteröity haamuhirvikannanhoitajia?
2002 ja 2003 kaadettiin noin 85 000 hirveä, ilman GPS-koiria.
Viime syksynä kaadettiin noin 59 000, huomattavasti tehokkaamilla menetelmillä, noin samansuuruisella tai vähän suuremmalla porukalla ja jahtipäivillä.
Ensimmäinen sarake jahtipäivät, toinen sarake metsästäjämäärä
Kun jahtipäivinen lukumäärä nousee, laskee hirvihavaintoja päivässä luku ja tapahtuu käyrästöstä näkyvä ilmiö.
Luke käyttää havaintoja per päivä 2018 kannanarviointiin, joten kanta-arvio pienenee, kun jahtipäivien lukumäärä kasvaa.
Toinen tekijä on tietysti havaintojen määrä, mutta nekin ovat vähentyneet.
Annelille kiitos kirjeen laatimisesta ja lähettämisestä! Muistithan lähettää myös peilin, sillä vastaanottavalla taholla on selvästi peiliinkatsomisen paikka.
……
Riistavahinkorekisterin hirvikolarit:
Jos hirvikolarin ajaneen kuskin tai auton kunto ei kestä päivänvaloa, pyrkii kuski varmasti poistumaan paikalta vähin äänin, mutta silloin tapaus ei kirjaudu mihinkään tilastoon. Se ei selitä riistavahinkorekisterin muita pienempiä lukuja.
Hirvivahinkotiedot ovat tosiaan kaikkien nähtävillä. Kaikkia viime vuoden lukuja ei vielä ole saatavissa, joten verrataan 2017 lukuja:
Hirvikolareiden määrä riistavahinkorekisterin mukaan oli vuoden loppuun mennessä 1278 kolaria.
Liikenneviraston tilaston mukaan hirvikolareita oli 1824.
Oma riistapalveluun kirjattuja hirvikolareita tapahtui yhteensä 2173 kpl.
Teoriassa kolarikehitys pitäisi tulla hyvinkin tarkkaa tietoon kts. kartta. Pari vuotta sitten tuli tutkittua näitä juttuja aika paljon. Esimerkkinä eräs L-S hirvitalousalue. Kolarikehitys herätti kysymyksiä. Samoin se miksi ne hirviarviot ja havainnot, joita ei käytetä Lukella kannanlaskentaan olivat nousevia ja ne joita käytetään arviointiin olivat laskevia.
Tuli vielä mieleen, että kohderyhmä on itse laatinut hirvikannan hoitosuunnitelman. Sen noudattaminen parantaisi jo tilannetta huomattavasti. Alla muutamia copy-pasteja hoitosuunnitelmasta.
***********************************
Hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisessa on tarkoituksenmukaista siirtyä malliin, jossa hirvikannan hoitotavoitteet määritellään hirvitalousaluekohtaisesti ja määrittely perustuu eri tahojen väliseen neuvotteluun.
Hirvivahingot otetaan huomioon kannan säätelyssä ja ne pidetään hallinnassa.
Maanomistajilla sekä eri sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa hirvikannan hoitoon.
Säännöllisen sidosryhmäyhteistyön avulla sovitetaan yhteen eri tahojen näkemyksiä ja erilaisia intressejä. Alueellisella hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisella parannetaan eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia ja otetaan huomioonalueellisia erityispiirteitä hirvikannan hoidossa.
Metsästyslain 26 § edellyttää, että vahinkonäkökulmien huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.
Alueellinen riistaneuvosto kutsuu laajasti hirvikannan hoitoon liittyvät alueelliset sidosryhmät neuvotteluun, jossa määritetään hirvikannan hoitotavoitteet hirvitalousalueittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan.Riistaneuvoston on päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa.
Suomessa on elinvoimainen ja vakaa hirvikanta, jonka aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.
Aikuisten hirvien lehmä/sonnisuhde hirvitalousalueittain on enintään 1,5
Mikäli hirvikannan hoidon tavoitteet asetetaan tai muutoin tarkastellaan hirvitiheyttä tai tiheyshaarukkaa, on perusteltua käyttääpääsääntöisestimaapinta-alaan suhteutettua lukua. Kuitenkin hirven metsätaloudellisten vaikutusten tarkastelemiseksi on hirvitavoiteneuvottelussa tarpeen tarkastella myös metsämaan osuutta alueen maapinta-alasta.
Maa-ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähti-enpyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski-ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.
