Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kirjeeseen kannattaisi ehkä lisätä myöskin kanta-arvion tarkentaminen. Jotenkin näin:
”Lukelle hirvikannan arviointiin toimitettavaa tietoa hirvikannasta on tarkennettava. Luken saamat epätarkat havaintotiedot ovat tuottaneet laskennassa merkittävästi liian pieniä kanta-arvioita. Se taas on johtanut hirvikannan aliverotukseen, kasvaviin hirvikantoihin ja hirvivahinkoihin.”
Taustaa sille:
Jos oletetaan, että nykyisellä kanta-arviomenetelmällä päästäisiin näennäisesti tavoiteeseen 76.000, niin todellisuudessa hirvikanta olisi kuitenkin noin 90.000 ja siinä vaiheessa kantaa alettaisiin ajaa uudestaan ylös, ettei laske alle 76.000. Nykysysteemissä on siis ”perälauta”, joka huolehtii siitä, että todellinen kanta ei putoa alle 90.000 , vaan siinä vaiheessa se alkaa uudestaan nousta. Riistahallinnon Lukelle toimittamat laskentaan käytettävät tiedot on säädetty tuottamaan keskimäärin 100 000+ hirvikanta.
Lainsäädäntökin on ”toispuoleinen”. Jos selviää, että olet ampunut yhden hirven liikaa, tulee käräjäreissu, vaikka ei siitä mitään vahinkoa ole tullut.
Jos ”hoidetaan” hirvikantaa niin, että saadaan 20.000 ylimääräistä hirveä, ei tapahdu mitään. Vahinkoja tulee liikenteessä yli 10 miljoona lisää ja muut vahingot päälle. Tästä ei joudu käräjille, ei joudu vaikka lisäsi vahinkoja miten paljon.
Lakiteksti käyttää vahinkojen määrittelyssä sanaa ”kohtuullinen”. Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja sanoo, että pienen hirvikannan 5/1000 ha puolittaminen on kohtuuton vaatimus. Entinen valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja toteaa, että hirvien aiheuttamat vahingot ovat 0.6 promillea metsien tuotosta. Hänen mielestään aika kohtuullinen vahinko.
Heillä on käsissään ”ruuvimeiselli”, jolla voi säätää metsästäjiltä saatua ja Lukelle toimitettavaa tietoa. Toivottavasti ei tule kiusausta käyttää sitä.
Voisi olla parempi, jos metsästäjiltä menisi tieto suoraan Lukelle.
Jos katsotaan käyrästöä alla, niin vuosikäyrät nousevat samaa tahtia kuin hirvikanta ja saalis. Tuntuu järkeenkäyvältä, että päiväsaalis kasvaa, kun hirvikanta kasvaa. Saaliiksi saadut hirvet ja metsästyspäivät on helppo laskea luotettavasti. Käyrästöstä voisi olettaa, että viime syksyn hirvikanta olisi samaa luokkaa kuin 2016 ja 2017 ?
———————————————————————————————-
Mutta jos katsotaan Lukelle toimitettavaa havaintotietoa, käyrästöä alla, jossa havaintoja metsästyspäivää kohti, niin kuva onkin aivan erilainen. Vaikka hirvikanta on kasvanut niin havainnot ovat vähentyneet.
Pitäisikö otsikkoa vähän täsmentää? Tarkoitus on ilmeisesti osoittaa kirje Valtakunnalliselle riistaneuvostolle?
Ehkä olisi syytä mainita myös hirvielänten kesäkannan suuruus, sillä kesällä punkkeja imuroi, viljelyksillä/puutarhoissa ruokailee ja teillä pomppii hirviä 1,5 kertainen määrä ja kauriita yli 1,5 kertainen määrä, eli kesäaikaan kaikkiaan 350 000- 400 000.
Kyllä alueellisen ravintoresurssin suuruuskin olisi hyvä olla tiedossa ohjaamaan alueellisten riistaneuvostojen päätöksentekoa. Kun taimikkoasteella ollaan 10-15 vuotta, niin eivät vuotuiset vaihtelut sitä kovin nopeasti oleellisesti muuta. VMI aineistosta on tuotettu laidunnuspainekarttojakin, jotka jo sellaiseen antaisivat suuntaa metsäpinta-alan lisäksi.
Kauriiden ruokinta on hankala asia, laitoin aiemmin tähän ketjuun linkin MT:n juttuun, jossa todetaan, että äkkinäinen ruokinnan lopettaminen johtaisi vahinkojen lisääntymiseen ympäristössä. Näin ilman muuta kävisi. Joten kantaa pitäisi harventaa ja ajaa vähittelen ruokintaa alas. Metsästyksen vapauttaminen pinta-ala säännöksistä kyllä estäisi vahinkojen syntyä. Koska 80% kauriiden/peurojen metsästyksestä tapahtuu vahtimalla, tuntuu vaatimus 500 ha metsästyspinta-alasta perusteettomalta.
Asiallinen kirje. Toivottavasti se johtaisi asialliseen keskusteluun aiheesta. Sama kirje pitäisi saattaa myös eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan tietoon.
Laidunnuspainekartta: suurin sinisillä/siniharmailla ja pienin punaisilla.
Suunnitellaan, että metsänomistajille maksetaan, että sääästävät hiilinieluja, eivätkä hakkaa.
Samaan aikaan suunnitellaan verokeppiä jos ei hakkaa. Pitää saada puuta liikkeelle, että hakataan lisää, vaikka kukaan ei ostaisi lisää.
Palkitaan ja sakotetaan samasta asiasta. Voisiko nyt sanoa, että metsänomistaja on puun ja kuoren välissä ja poliitikoilla elastinen selkäranka, kun psytyvät kumartamaan äänestäjille joka suuntaan pyllistämättä mihinkään suuntaan?
Tänään tuli Luken hirvikannan arvio:
”1.3.2019 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Luonnonvarakeskus arvioinut hirvikannan koonLuonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2018 jahdin jälkeen oli noin 86500 hirveä (95 % luottamusväli 74500 – 99000 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 11 prosenttia.”
Verrataan sitä vuosi sitten tulleeseen arvioon:
”2.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Hirvikannan koko pienentynyt, vasatuotto alhainen Itä- ja Pohjois-SuomessaLuonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2017 jahdin jälkeen oli noin 88500 hirveä (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).
Kanta on 86 500 ja pienentynyt 11%. Viime vuoden kanta onkin korjautunut takaisinlaskennassa ylöspäin 97 000:een, sillä siitä 11% pienentynyt määrä on 86 500.
Eli vuodentakainen verostussuunnittelu pohjautui 8500 liian pieneen kantaan jo yhden vuoden takaisinlaskennalla.
Vuoden 2016 kanta on tarkentunut ylöspäin 105 000 yksilöön ja noussee vieläkin.
Itselläni oli viime vuonna 2.4 ja oli muuttunut tälle vuodelle 28.2.
Maataloudenharjoittajille on se huhtikuu.
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tietoa_verotuksest/kehittaja/aikataulut-2019/
Tilanne olisi varsin helppo korjata jos haluttaisiin. Ei ole mitään syytä tai tarvetta mennä muuttamaan nykyistä seuruemetsästystä siellä missä se toimii, vaan muualla.
Jos kuitenkin hirvestäjät vähenevät tai peräti loppuvat jostain ja lahtivajat laitetaan säppiin, niin jotainhan on tehtävä. Sama koskee alueita, joissa riistahallinto pitää diktaattorimaisesti yllä kestämättömän suurta hirvielänkantaa, välittämättä mitään vahingonkärsijöistä.
Ei tarvita muuta kuin pari nuijankopautusta maa-ja metsätalousministeriössä ja nettiin ”hirvikuutio” palvelu.
Sinne kun metsänomistaja laittaa kartan tiluksistaan ja ruksaa, että tänne saa tulla metsästämään hirvieläimiä ilmaiseksi, niin ei ole metsästäjistä pulaa, tappelu tulee kuka pääsee.
Ongelman ymmärtää, kun porukan kanssa ajelee maaseudun teitä, niin osoitetaan pelolle. Tuolla on Matin peurat, tuolla näkyy taas Pentin hirvet. Eli pieni sisäpiiri on ominut itselleen hirvieläinriistan ja väännetään mitä ihmeellisempiä, täysin perusteettomia rajoitteita, kuten ”turvallisuussyistä” valkohännän 500 ha kyttäysreviiri, ettei vaan kukaan muu pääse ”osingoille”.
