Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Aika paljon on verotuksessa muuttunut tälle vuodelle. Mahtoivatko kaikki edes huomata, että metsäveroilmoituksen jättöaika on jo umpeutunut. Palautukset ja lisäverotkin ovat siirtyneet elokuun paikkeille.
Enää ei onnistu, että käppäilee tien varren postilaatikolle, ottaa postit käteensä ja selaa paluumatkalla postin läpi ja katsoo mitä on tullut.
Nyt pitää mennä nettiin Omaveron postilaatikolle katsomaan, onko verottajalta tullut postia. Sitten pitää mennä verkkopankiin katsomaan onko sinne tullut laskuja. Jos on tullut vaikka metsävakuutus- tai muita metsätalouteen liittyviä laskuja, ne pitää seuloa esiin, tulostaa ja mapittaa tai imuroida tietokoneelle ja siirtää johonkin pilveen talteen unohtuvien salasanojen taakse, jos vaikka oma kone hajoaa. Sitten pitää mennä metsää.fi palveluun nettiin ja katsoa onko metsäkeskukselta tullut postia.
Osa postista tulee omaan sähköpostiin, siellä pitää käydä kurkkimassa. Puunostajat taas kommunikoivat asiakkaidensa kanssa omien verkkopalveluillaan ja lähettävät asiakaskohtaista postia sinne, sielläkin pitää käydä kurkkimassa….eikä tässä vielä likimainkaan kaikki.
Elämä on käynyt aika hankalaksi niille ikääntyneille, joilla ei ole edes tietokonetta tai muuta älylaitetta.
Nyt Metsuri Motokuski elää pahassa kuplassa, luepa nämä linkit, edelleen mennään sanelupolitiikalla:
http://www.etamol.fi/etusivu/jasenyhdistykset/turku/hirvisidosryhmakuuleminen_15_03_2016.pdf
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.229702
”tai sitten metsänomistajien edustajat olivat kelvottomia ajamaan omiensa etuja.”
Mitkä edustajat?
Maakunnan (riistakeskusalue) ja maakunnan hirvitalouskohtaiset hirvikannan tiheyspäätökset tehdään alueellisissa riistaneuvostoissa.
Meillä Varsinais-Suomessa on alueellisessa riistaneuvostossa 10 jäsentä. Yhden saattaisi ehkä kuvitella edustavan metsänomistajia, eli MTK:n edustajan. MTK:n edustaja on kuitenkin innokas metsästäjä ja jahtipäällikkö, joten sanoisin, ettei metsänomistajilla ole yhtään edustajaa. Metsästäjillä on ehdoton enemmistö 6 edustajaa, muilla intressiryhmillä yksi kullakin.
Jos ei ole yhtään edustajaa kymmenestä saattaa hävitä mahdollisen äänestyksen. Maa-ja metsätalousministeriö on katsonut, että on hyvä näin.
”Arvio on aina arvio . Joskus se poikkeaa enemmän , toisinaan vähemmän todelisista lukemista.”
Noin se tietysti on, ei niitä kukaan tarkasti laske. Tässä onkin se ongelma, että arvio poikkeaa sen enemmän todellisesta ja aina samaan suuntaan. Arvio hirvien määrästä on mennyt joka vuosi 15 000 -20 000 alakanttiin. Luvat myönnetään sen mukaan, eli vähemmän. Lisäksi osa metsästäjistä jättää lupia käyttämättä, jos Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, että hirvikanta on pudonnut. Tämä johtaa siihen, ettei hirvimäärässä päästä asetettuun tavoitteeseen.
Räikein esimerkki on vuosi 2012. Silloin arvioitiin, että hirviä olisi noin 70 000. Lisäksi uutisoitiin toistuvasti, että hirvikanta on romahtanut. Jopa Suomen arvostetuin hirvitutkija esitti, että hirvi pitäisi rauhoittaa kokonaan joksikin aikaa. Vieremällekin oli tullut hirvityhjiö. Se johti siihen, että lupia vähennettiin lähes puoleen ja niistäkin jäi osa käyttämättä, kun metsästäjät pelkäsivät uutisten perusteella, että hirvi on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Luken takaisinlaskenta osoitti myöhemmin, että hirviä olikin 2012 yli 85 000 ja valtakunnallinen tavoite oli 76 000, olisi pitänyt vähentää edelleen. Lähdettiiin väärään suuntaan ja hirvimäärä pomppasi yli 100 000:een.
Maaliskuussa tulee Lukelta arvio mikä on hirvimäärä viime syksyn (2018) jahdin jälkeen. Luken 2018 arvioon vaikuttavat suuresti metsästäjiltä kerätyt arviot jäävän kannan suuruudesta ja havainnoista. Koska on ”mainostettu”, että metsästäjien ilmoittama havaintomäärä on pudonnut voimakkaasti, tullee Luken arvio ensi vaiheessa näyttämään samanlaista kehitystä.
Pian julkaistava Luken 2018 arvio tarkentuu ensi vuonna vuoden 2019 arvion yhteydessä ja siitä edelleen joka vuosi eteenpäin. Lasketaan siis taaksepäin mikälainen hirvimäärä ja kannan rakenne on voinut tuottaa seuraavien vuosien saaliin. Eli nyt ovat vuosien 2012-2016 arviot aika tarkkoja. Niiden vuosien arviot ovat nousseet ensimmäisestä, kyseisenä vuonna tehdystä, arviosta liki 20 000 yksilöä.
Arvioidaan porukalla Luken 2018 arviota, muiden mittarien valossa, kun se on julkaistu.
Toistetaan… Luken takaisinlaskennan mukaan:
vuonna 2012 oli vuosikymmenen hirviminimi (85 000)
Vuonna 2016 oli hirviä yli 100 000
Edellä liittämäsi hirvihavaintokäyrästö näyttää, että havaintoja oli 2012 enemmän kuin 2016. Hirvihavaintojen määrästä ei voi päätellä hirvien määrää. Saattaa tuntua oudolta, mutta niin se vain on. Hirvimäärä pitää laskea muista mittareista.
Voi sitä vahinkoja laskea Tolopaisen tavallakin, hänellä vain tapahtui pilkkuvirhe.
Hirvieläinkolarien kustannukset ovat yhteiskunnalle noin 90 miljoona vuodessa. Metsävahingot 1,5 miljoonaa, jossa on itseasissa mukana myös maatalousvahingot. Metsien osuus taisi olla noin 0,9 milj.
Eli metsänomistajiin kohdistuu vain 1% hirvieläinvahingoista….riistahallinon laskukaavan mukaan. Onko se vähän vai paljon?
