Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Joskus toistakymmentä vuotta sitten oli ”Mota” nimistä tököttiä, jota hädissäni ruiskutin istutusmännyn taimiin. Kyllä se jotenkin esti syöntiä, mutta sitten se kiellettiin ja taimet syötiin. Hukkaan meni se investointi, enkä enää ole lähtenyt mitään Tricoja kokeilemaan, jos käy vaikka samoin.
Kannattaa kuitenkin käyttää niitä VMI:n koealaja hirvituhojen mittarina, eikä yksittäisiä valokuvia.
Säännöllisesti inventoituja koealoja on 60 000. Viimeisen VMI:n mukaan vakavia tai täydellisiä tuhojakin on taimikoissa yli 100 000 hehtaaria. Se 1,5 miljoonan vuosittainen vahinkokorvaus tekee 15€/ha/vuosi täydellisestä tuhosta. Onko se vähän vai paljon kysyttiin kirjoituksessa, johon tämän ketjun otsikossa viitataan.
Kun riistahallinnon korkeimmalla tasolla toiminut sylkäisee suustaan tuollaisen suuren limaisen sammakon suoraan meidän ”metsäpolitrukkien” silmille, niin huolestuttaa.
Riistahallinto on kuitenkin se, jonka pitäisi lain mukaan huolehtia siitä, että vahingot pysyvät kohtuullisina.
Suorittavan portaan kuva edelliseltä sivulta:
Riistakeskuksen ohjeet miten vältetään hirvivahinkoja:
”Hirvien talvilaidunalueilla metsänhoidolla voidaan vaikuttaa hirvivahinkojen syntymiseen kahdella tavalla: pitämällä kasvatettava puulaji riittävän tiheänä ja lisäämällä hirvelle sopivan ravinnon määrää tasaisesti koko talvilaidunalueella.”
”Lehtipuun määrään voidaan kasvattaa suosimalla reikäperkausta, jolloin poistetaan vain mäntyjä välittömästi haittaava lehtipuusto. Mäntyihin kohdistuvaa laidunnusta saadaan vähennettyä merkittävästi suoraan ja välillisesti muuta ravintoa säästämällä Lehtipuustoa säästämällä myös luonnon monimuotoisuus kasvaa. Samalla säästytään ylimääräiseltä raivaamiselta, mikä puolestaan lisää varhaisperkauksen tuottavuutta”
Kurvinen aikoo mennä vaaleissa susikortilla eduskuntaan, on jo kaivautunut itsepuolustusasemiin:
Kyllä kuusettuminen on haitaksi sekä hirvieläimille, että metsille, mutta sitä kierrettä ei vaan saa katkaistua.
”Jotkut seurueet saavat hirvet kahdessa viikossa ja havainnot päättyvät siihen. Toiset jahtaavat vielä tammikuussa ja havaintoja tulee tilastoihin koko ajan.”
Siksi Luke käyttääkin mittarina havaintoja metsästyspäivää kohti. Jopa eräs riistahoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja näkyy kritisoineen Lukea, että samat hirvet tulee laskettua moneen kertaan. Jos jättää ilmoittamatta havaintoja sillä perusteella, että samat hirvet on jo nähty viime viikolla, menee havaintoja päivässä ja siten koko kanta-arvio pieleen.
Jos käy metsällä yhden päivän ja näkee 10 hirveä. Havaintoja päivässä on 10.
Jos käy metsällä 10 päivää ja näkee joka kerta vaikka samat 10 hirveä, eli havaintoja yhteensä 100, niin havaintoja päivässä on sama 10.
Jos ne 10 hirveä ampuu yhdessä päivässä ja lopettaa metsästyksen siihen, niin silloin ei tiedä paljonko jäi, vai ammuttiinko ehkä kaikki. Mitä enemmän metsässä hyöritään sitä tarkemmaksi arvio tulee….kunhan kaikki havainnot ilmoitetaan.
Kyllä havaintoja per metsästyspäivä käyrät ovat parhaita kuvaamaan hirvikantaa, jos kiintiötä ei ole ammuttu täyteen muutamassa päivässä.
Näissä havaintokäyräparvissa on se virhe, että 2018 käyrä on väärässä kohtaa verrattuna vuosiin 2012-2015. Hirviä on nyt enemmän kuin 2012-2015.
Toivottavasti 2018 käyrä on oikeassa kohtaa verrattuna vuosiin 2016-2017, eli hirviä olisi vähemmän kuin silloin.
Kun 2016 syksyllä siirryttiin sähköisen hirvihavaintokortin käyttöön, piti havainnoista mennä lähes kaikki perille, kun aiemmin paperisia meni vain 80-90%. Havaintokäyrien mukaan kävikin päinvastoin, 20% havainnoista hävisi johonkin, sillä hirvikanta jakoi nousuaan 2016-2017, mutta havainnot vähenivät. Eli nyt ei kannata lähteä uutisoimaan, että hirvikanta on pudonnut vuosikymmen alimpaan tasoon.
Ihan nurinpäin homma toimii käyrien mukaan.
Eniten hirvihavaintoja oli käyrin mukaan 2013-2014-2015. Saaliskertymäkäyrien mukaan saalis oli silloin 300-500 eläintä vuodessa.
Vähän hirviä on havaintokäyrien mukaan 2018, 2017 ja silloin saalis yli 2000 eläintä.
Maalaisjärjellä voisi kuvitella, että hirviä ammuttaisiin paljon silloin kun niitä on paljon ja vähemmän silloin kun niitä on vähän.
Menee tosinpäin. Nyt kun hirvihavaintomäärä on lähes puolittunut (vihreä käyrä–> sininen käyrä), niin kaatomäärä on nelinkertaistunut (500 —> 2000).
Aiemmissa linkeissä oli korkeimman hallinto-oikeuden päätös, että näin pitää toimia. Lupia ei saa myöntää silloin kun hirviä on paljon.
Melkoista solkkaamista taas. Suorittava porras selittää Tervolan tilanteen hirvitalousalue Lappi 9:n luvuilla, kuvilla ja käyrillä.
Hieno selitys, mutta siinä ei ole päätä ei häntää, sillä Tervola ei edes kuuluu siihen hirvitalousalueeseen.
Lappi 9 on Posio /Ranua.
Tervola kuuluu hirvitalousalueeseen Lappi 8, jossa Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio,Ylitornio.
Sitä usein luullaan, että rajalinja kulkee pellon reunassa ojan kohdalla, mutta pyykit ja kartta kertovatkin muuta. Samoin oletetaan, että rajalinja noudattelee tielinjausta, mutta tien reunassa saattaa olla muutaman metrin siivu jonkun muun maata.
Itse jouduin kerran puhaltamaan pelin poikki, kun naapuri oli aloittamassa rakennusprojektia meidän puolelle. Parin metrin siivu olisi tullut puuliiteriä rajan yli meidän puolelle. Sanoin ei siitä meille ole mitään haittaa olisi, mutta kun omistajat vaihtuvat, voi tulla vaikeuksia.
Jos riitaa olisi halunnut, niin olisi ollut hiljaa ja antanut rakentaa valmiiksi ja sitten ilmoittanut, että pura pois. Oli siitä kaatanut muutaman puunkin meidän puolelta, mutta annoin ne hänelle, kun ei niille ollut itselle tarvetta. Naapureiden kanssa kannattaa olla sovussa.
