Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Vai onko silloin kyseessä sijoitetun pääoman tuotto? Mitähän luokkaa se olisi Kojamolla? Itse olen vuokranantajana päässyt jälkimmäisessä tunnusluvussa 3-4 prosenttiin verojen jälkeen.”
Linkin dokumentista sivun 50 tienoilta löytyy tietoa asuntosijoittamisessa käytetyistä tunnusluvuista. Tämän tuoreen selvityksen kun opettelee ja omaksuu, niin voi jo ostaa henkselit….mutta ei vielä paukutella niitä.
Tässä simppeli laskuri:
”Viime vuonna liikevoitto oli yli 60 % . Kyllä passaa elvistellä.”
”Kojamossa on jotain hämärää. Ei pitäisi olla mahdollista tehdä tuollaisia voittoja vuokra-asunnoilla.”
Ei siinä niin suurta hämärää, pörssilistauksen yhteydessä tietysti hiukan kirjanpidollisesti kaunistellaan lukuja, että listaus onnistuu. Kun yhtiö muutettiin yleishyödyllisestä markkinaehtoiseksi, siinäkin tapahtui arvostuksen muutoksia ym.
Tuo prosentti kertoo pelkän vuokrausliiketoiminnan voiton. Karkeasti ottaen jos vuokraat 1000€/kk ja itse maksat yhtiövastikkeen 400€/ kk (johon ei kuulu rahoitusvastiketta), on liikevoitto 60%.
Jos ostat asunnon lainarahalla ja maksat korkoa tai otat lainaa ja teet putkiremontin, se ei vaikuta vuokrausliiketoiminnan voittoon, silloin pitää tarkatella muita tunnuslukuja.
Liikevoittoprosentti kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia yrityksen liikevaihdosta jää voitoksi, kun siitä on vähennetty toiminnan operatiiviset kulut, mutta ei korkoja, veroja eikä satunnaisia eriä.
Vertailun vuoksi metsätalouden liikevoittoprosentti lienee 90% luokkaa. Tosin jatkuvalla kasvatuksella, voi olla tilanne, että menoja ei ole yhtään, mutta joku risu saadaan myytyä ja silloin liikevoittoprosentti alkaakin olla äääretön.
Täällä kirjoittelun tarkoitus on lähinnä seurata josko löytyisi uusia tiedonjyviä. Vaikka vanhat kirjoittajat ovat syvällä omissa poteroissaan, jokaisen kanta tiedetään, eikä sellaista mahtia maailmasta löydy, että kanta muuttuisi, niin syksyllä ilmestyi palstalle uusi nimimerkki Peoleo, jonka muutamat asialliset kommentit antoivat taas vähän uutta näkökulmaa, kiitos niistä.
Poliitikkoja olisi mukava haukkua, mutta heillä näkyy olevan puoli metriä korkeat paperipinot edessään ja edustajan itse on mahdoton perehtyä kaikkeen. Jossain ministeriön virastossa ne vastaukset kansalaisen hirvieläinkantojen säätelyä koskeviin kysymyksiin sorvattu. Niiden vastapainoksi on hyvä kertoa näkemyksiä, miten asiat ovat käytännössä.
Vallalla oleva käsitys tuntuu olevan, että hirvikannan hoito ja uudistukset ovat edenneet hyvin, yhteisymmärryksessä kantatavoitteet asetetaan. Kun sama malli otetaan käyttöön valkohäntäpeurakannan hoitoon, niin sekin tulee kuntoon. Eli kun vaan odotetaan kärsivällisesti, asiat lutviutuvat.
Linkin julkaisun sivulta 16 eteenpäin valkohäntäpeuran ekologisia vaikutuksia.
”Kannan harventamiseksi haimme seuran puitteissa lupaa 25 hirven kaatoon. Saatiin peräti 10 hirven lupa –”
On tässä systeemissä paha vika, jos paikalliset metsästäjät ja metsänomistajat ovat tuota mieltä ja jostain sanellaan, että ei käy. Onko tähän saatu perustelu, miksi harvennus on kielletty?
Tuskin tässä mitään sote-tyyppistä täysremonttia tarvitaan, voi mennä vielä huonommaksi. Vapautetaan vaan metsästystä, annetaan ne 25 lupaa, teoriassa hyvin yksikertaista…käytännössä mahdotonta, sillä johonkin on palkattu jarrumiehiä.
Täällä kirjoittelusta ei ole juurikaan hyötyä, päätökset tehdään muualla, joten kannattaa viedä viestiä päättäjien suuntaan. Itse olen ollut yhteydessä, siellä on pahoja väärinkäsityksiä, joita on syytä oikoa.
Maraali ei aiheuta sydämentykytyksiä, vaikka se on nopea lisääntymään ja käyttää ravinnokseen havupuun kuorta. Se on nähty Ruokolahdella, kuten leijonakin joitain vuosia sitten ja tunnistuksen on tehnyt myyrätutkija, joten no hätä. Eiköhän leijona syö isokauriin mätäkuussa.
Asiasta. Kannanarviot ovat 20% pielessä, riistaneuvosto puolestaan voi vetäistä hatusta minkä tahansa kantatavoitteen, yli äyräitten, eikä siihen ole maanomistajilla mitään sanomista. Metsästäjät eivät pysty täyttämään riistaneuvoston tavoitetta edes rangaistuksen uhalla tai jos pystyisivät täyttämään tavoitteen, mutta eivät halua, niin Peoleon sanoin ”Metsästäjät ilmoittaisivat tietysti luvun, jolla päästäisiin suositusten alapuolelle ja vältyttäisiin tuomiolta.”
Eli mikään osa-alue ei kannansäätelyssä toimi. Itse voisin vaikka siirtää pukin pois kaalimaan aitauksen sisältä. Metsätalous, riistakeskus ja Luke kaikki eri ministeriöihin.
”Maanomistaja voi hankkia metsästyskortin ja liittyä paikalliseen seuraan ja näin vaikuttaa alueen hirvieläinkantojen kokoon.”
Seura ei saa lupia riittävästi, kun tavoite on 4,5…5 / 1000 ha. Ampujista ei ole pulaa, joten ei auta. Meillä ongelma on riistaneuvoston liian suuri tavoitekanta ( joka on ainakin omasta mielestäni metsästyslain vastainen).
Kyllä käy nykyinen malli, käy Viron malli, käy sama systeemi kuin viehekalastuksessa, eli kuka vaan saa tulla hirvieläinmetsälle mistä vaan koska vaan, kunhan on metsästyskortti, eikä tarvitse maksaa siitä maanomistajalle. Kaikki käy. Ainoa ehto on, että hirvieläinkanta pidetään tasolla, joka mahdollistaa metsänhoitosuositusten mukaisen metsätalouden.
Maanomistajien kanta voitaisiin säätää selkeämmin riistaneuvostoa velvoittavaksi.
Siitä olen Peoleon kanssa samaa mieltä, että riistaneuvoston kantatavoite metsästäjiä velvoittavaksi, rangaistuksen uhalla, on aika mahdoton. Peoleolla on ihan hyvät perustelut.
Mitään rangaistuksia ei olla hakemassa, mutta jonkinlainen ”veto-oikeus” maanomistajilla kuitenkin pitäisi olla puuttua peliin, jos metsä pursuaa hirvieläimiä, eikä niitä kukaan vähennä. Nyt ei voi kuin katseella seurata tuhojen etenemistä.
Rikosilmoitus voi kuulostaa dramaattiselta, mutta ei siinä ole kyse riidanhaastamisesta, vaan siitä, että oikeuslaitos tarkentaisi lain tulkintaa:
Tarkoittaako ”huomioon ottaminen”, ettää pitää ottaa huomioon? Näinhän tapahtuu osassa hirvitalousalueita, päätös tehdään sidosryhmien kannan mukaisesti, mutta osassa ei.
Samoin mikä on ”kohtuullinen vahinko”. Onko kohtuullinen vahinko, kun uutisoidaan, että tilanne on riistäytynyt käsistä ja vahingot ovat kohtuuttomia.
”5. Valkohäntäkauris muutettava riistalajista haitalliseksi vieraslajiksi”
Se on jo määritelty Varsinais-Suomessa paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.
http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.47629/show
Esimerkiksi kasvien suhteen maanomistaja on velvollinen hävittämään haitalliset vieraslajit, jos poistaa haitallisen valkohäntäkauriin joutuu käräjille.
Vieraslajilain 4§:ssä mainitut maanomistajien velvollisuudet:
”Lain mukaan maanomistajan tulee huolehtia haitallisten vieraslajien hävittämisestä tai leviämisen rajoittamisesta, jos lajista on merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle.”
Ei tämä minusta näytä aprillipilalta, kyllä se tarkoittaa, että sidosryhmien kanta pitää ottaa huomioon. Eikä se meillä vaikuttanut yhtään mitään.
26§… ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”
Annelilla on lyhyt ja yksinkertainen resepti (kun saadaan vihreä maa-ja metsätalousminiteri, joka ajaa uudistuksen läpi)
Iseasiassa sidosryhmien kanta on jo laissa määritelty velvoittavaksi, mutta riistahallinto ei sitä noudata. Miksi MTK ei tee asiasta rikosilmoitusta, kun vetoomukset eivät auta……jos on oikeasti sitä mieltä kun ilmoittaa olevansa.
