Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ei mitään seurakohtaista takaisinlaskentaa voi tietenkään tehdä. On kai ajateltu, kun hirvi”talous”-alueet on perustettu, että se olisi se pienin yksikkö, jonka sisällä samat hirvet seilaavat…vaikka ei ne mitään rajoja tunne.
Se ongelma tässä onkin, että metsästäjien mielestä jokaisella 1000-hehtaarilla pitäisi olla vähintään 3 hirveä, että kaikille olisi metsästysmahdollisuus. Ne eivät tunnetusti jakaannu tasaisesti, joten jossain on paljon enemmän ja keskimääräinen kantakin karkaa. Tämä on taimikonhoitajan kannalta murheellinen systeemi. Ei kai sentään hirvenkaato voi olla perustuslaissa määritelty oikeus, joka kuuluu joka syksy kaikille.
Arvioiden epätarkkuuden taustalla taitaa olla sellainenkin syy, että tavallisella rivimetsästäjällä ei ole hajuakaan mistään kannanarvioinnista. Ei tiedetä, että havaintokortti on tärkeä, eikä täytetä sitä huolellisesti tai lyödään leikiksi ja täytetään puutaheinää.
”Kun saataisiin ensin se tavoite edes välillä 1-2 niin voisi sitten alkaa arvioinista puhua.”
Ajattelin tässä ketjussa pysyä kannan arvioinissa ja siinä, miten paljon hirviä oikeasti on metsissä, sekin on oleellista. Jos tavoitteeksi saataisiin talvikanta 20 000 ja vähennys tehtäisiin nykyisellä kannanarvioinnilla, niin metsiin jäisi vielä 40 000.
”Jo nykyinen vähintään 75% kattavuus on tilastotieteellisesti riittävä. Näin ainakin minulle tilastotieteen luennoilla opetettiin.”
Jos samat tyypit käyttäytyvät joka vuosi samalla tavoin, niin vielä pienempikin kattavuus riittää. Jos vaikka 20% jättää joka vuosi ilmoittamatta havainnot ja loput ilmoittavat havainnot saman kaavan mukaan kuin ennenkin, niin kannan kehityksen suunta pitäisi selvitä.
”On muistettava, että jäävän kannan arvio on ainoastaan yksi niistä indekseistä, joita LUKE käyttää todellisen hirvikannan koota arvioidessaan”
Kyllä muistetaan, mutta jäävän kannan arvio ja havaintoja per metsästyspäivä ovat niitä joihin liittyy suurin epävarmuus. Esimerkiksi arvioinissa käytettävät saaliin sonni, lehmä, vasa määrät ja vasojen sukupuolijakauma ovat tarkkoja.
Reaaliaikainen (saman vuoden) arvio perustuu suuressa määrin metsästäjiltä saatuun tietoon. Se ei sisällä tarkentavaa takaisinlaskentaa ja on sen vuoksi epätarkin.
Se on vaan outoa, että virhe on aina samaan suuntaan ja samaa suuruusluokkaa.
Linkin kartalle voi valita vuoden 2016 ja ruksi kohtaan ”hirvitiheys”. Karttaa klikkailemalla voi ihmetellä takaisinlaskettuja hirvitiheyksiä eri puoilla. Ne olivat silloisen tiedon mukaan laskemassa vuosikymmenen alhaisimpaan arvoonsa.
http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys
Virhe voi syntyä siinä, että nähdään, mutta ei merkitä. Ehkä joku haluaa jopa itse säätää hirvikantaa, ei muisteta, ei viitsitä, ei osata…asennne, en ole koskaan koskenut tietokoneeseen, enkä koske. Ainakin ilmiötä on muuallakin.
https://www.kainuunsanomat.fi/kuhmolainen/kuhmo/hirvihavainnot-tokkivat-kuhmossa/
Havainnot vaikuttavat kanta-arvioon. Kanta-arvio vaikuttaa lupien määrään. Reaaliaikainen kanta-arvio on on ollut viiden vuoden ajan noin 20% liian pieni, siitä johtuen lupien määrä on ollut liian pieni ja hirvikanta 20 000-30 000 yli tavoitteen.
Olin pyrkinyt yksikertaistamaan asioita VS3 esimerkissä. Kokonaiskaatomäärä oli viime vuonna samaan aikaan 26% suurempi kuin nyt ja sonneja on tänä syksynä kaadettu neljänneksen enemmän kuin lehmiä. Tästä tein yksikertaisen johtopäätöksen, että kun verotusta pienennetään neljänneksellä ja käännetään kantaa selvästi naarasvoittoisemmaksi, niin kantaa alkaa kasvaa, vaikka se on jo Luken mukaan 4,4 /1000 ha.
Samanlaisen yksikertaistuksen tein aloituksessa, jos kolarimäärä kasvaa 40%, niin on aika epätodennäköistä, että hirvikanta kasvaisi ainoastaan 4%.
Hirvikolareista vain 70% päätyy riistakeskuksen riistavahinkorekisteriin. On huomattavasti helpompi laskea kolarihirvet kuin metsässä kirmaavat. Tästä voidaan päätellä, että metsästäjien jäävän kannan arviossa ja havaintoja per päivä määrissä on huomattavasti suurempia virheitä. On erittäin epätodennäköistä, että virhe metsästäjien arvioissa olisi alle 30%.
Ajattelin, että Suorittava porraskin olisi vastannut, että nyt VS3:ssa menee väärin, mutta tulikin puolustuspuhe. Toivottavasti se ei edusta enemmistön kantaa metsästäjistä.
Riistahallintolain mukaan sidosryhmien kanta on otettava huomioon. Sidosryhmät ovat vaatineet yksimielisesti 2,5 / 1000 ha kantatavoitetta, Koska metsäpinta-alan osuus V-Suomessa, peltomäärästä johtuen, on maan pienin maapinta-alasta, niin 2,5 on vieläkin suuri tiheys.
Kun kanta-arvio hieman laski viime vuonna, aliarvioitu kanta oli 4,4 / 1000 ha. Nyt säästetään naaraita 30% viime vuoteen verrattuna, jotta saadaan kanta nousuun.
Eli metsästäjät ovat yksimielisiä, että koko 2000-luvun ylläpidetty ja edelleen jatkuva yli 4 /1000 ha kanta on ihan oikein. Näinkö?
Myöhennetty metsästys lisää varmasti kolareita, koska maastossa on 160 000 kesäkanta pidemmän aikaa. Ei kannattaisi myöhentää.
Suuri kysymys on kuitenkin miksi reaaliaikaista kanta-arviota ei haluta tarkentaa,vaikka tiedetään systeemaattinen virhe.
Hirvikannan hirvitalousalueiden tavoitehaarukan keskikohta on 77 000. Nyt on liikuttu yli 100 000 lukemissa. Kannan kasvu on todennäköisesti taittunut, mutta nyt on jo näkyvissä, että on lyöty jarrut päälle, ettei lähde laskuun.
Tässä esimerkki lounaan suunnalta, arvioitu hirvitiheys on 4,4 / 1000 ha ja lehmien kaadot vähenevät 30%. Metsätalousminiteri sanoo, että tiheys ei saisi missään tapauksessa ylittää 3,5 / 1000 ha ja samaan aikaan siunaa omien alaistensa, riistahallinossa, virallisen tavoitteen 4,5 / 1000 ha. Kun otetaan huomioon kanta-arvion systemaattinen virhe, niin hirviä on todennäköisesti reilusti yli 5 / 1000 ha ja nyt ”lyödään lisää löylyä” kuten kuvasta näkyy.
Kun ensimmäisiä puukauppoja tein, tuli mieleen, että meniköhän mittaus oikein, kun itselle ei jäänyt oikein mitään todistetta siitä.
Seuraavalla kaupalla, kun tien varteen tuli nätti tukkipino, eikä puita lähtenyt kesken hakkuun sahalle, päätin tarkistaa asian. Laskin tukit pituusluokittain. Kuvasin pinon eri etäisyyksiltä ja eri puolilta, mittakepit pystyssä ja pokittain pinon vieressä, mittanauhat muutamien pöllien päissä.
Kuvista, joisssa on mittakepit, voi laskea pinon tilavuuden. Tietokoneella on kuvista helppo laskea paljonko pinossa kiintotavaraa ja paljonko tyhjää. Tai voi laskea suoraan kiintokuutiot käyttäen keskimääristä tukkipituutta ja keskimääräistä tyven halkaisijaa.
Kun sitten sain mittaustodistuksen, oma pinomittaus näytti kiintokuutioissa 5% suurempaa tukkimäärää.
Erään hakkuun yhteydessä, kun kävin itse seuraamassa hakkuuta tuli ”ratsia”. Kyselin mistä on kysymys. Metsäyhtiö käy tarkistuttamassa motomittauksen pistokokeilla eri työmailla. Kyseessä oli ulkopuolinen firma, joka kävi metsäyhtiön toimeksiannosta tarkistamassa mittauksen. Virhe oli niin päin, että se näytti 3% liian suurta puumäärää.
Itse uskon, että ainakin kaikki suuret toimijat pyrkivät mahdollisimman luotettavaan tulokseen. Jos epäilys hiipii mieleen, niin kannattaa tehdä itse edellä mainittu takistusmittaus, eikä rakentaa asiasta itselleen pakkomiellettä.
