Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Näin lukee linkitetyssä hallituksen esityksessä kohdassa 5:
Hallituksen esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa.
Riistakeskus on Maa- ja metsätalousministeriön alainen ja riista-asioiden asiantuntemus on siellä, eli käytännössä riistakeskus on valmistellut lainmuutoksen sisällön.
Lausunnot on pyydetty muilta toimijoilta, jotka on lueteltu kohdassa 5.
Uusi laki ei ole vielä voimassa, mutta riistakeskus tiedottaa jo, että lainmuutos tulee vaikeuttamaan hirvijahtia ja voi tehdä metsästyksestä jopa mahdotonta.
Kaipaisin viiltävää analyysia palstalaisilta ja journalisteilta, miksi riistakeskus on tietoisesti valmistellut lain, joka tulee sen oman ilmoituksen mukaan johtamaan vaikeuksiin hirvijahdeissa ja pahimmillaan estämään ne.
Mikä lienee todellinen syy lainmuutokseen.
”Mitenkähän tuollainen sirpale alue määritellään?”
Se on alle 1000 ha metsästysalue.
Esimerkki:
Etelässä-lounaassa asutuskeskuksien lähellä on paljon repaleisia metsäalueita, jotka rajoittuvat kaavassa muuhun maankäyttöön, esimerkiksi omakotitontteihin, teollisuustontteihin jne. Tällainen pirstoituminen jatkuu kovaa vauhtia. Lisäksi metsäpalstan omistajien joukossa on lisääntyvässä määrin porukkaa, joille metsätalous ei ole metsätilalla päätarkoitus, jotkut kieltävät kaikenlaisen metsästyksen, esim. eettisistä syistä.
Jos metsästysseura saa vuokrattua yhtenäisen 900 ha alueen (sirpalealueen), se ei saa tulla sille alueelle metsästämään hirviä, vaikka sillä sillä olisi 10 000 ha alue vuokrattuna muualla ja hommaan kykenevä porukka.
Jos tuolta 900 ha:n alueelta ei pysty tallustelemaan 10 000 ha:n alueelle astumatta jonkun sellaisen maalle, joka ei kuulu kumpaankaan vuokra-alueeseen, niin 900 ha alueella ei metsästetä.Tänne muodostuu väkisin tuollaisia satojen hehtaarien hirviensuojelualueita. Asutuskeskuksien lähellä ne ovat usein paikoissa, joissa sattuu paljon hirvikolareita.
Tämä lähtee nyt jälleen kerran sivuun otsikon aiheesta, mutta taisi tulla selväksi, että hirvihavaintojen määrä on ihan mitä sattuu ja arvioitu hirvimäärä sen vuoksi aina väärin.
Sirpalealueissa oli ongelma, että usealla seuralla saattoi olla lupa metsästää samalla sirpalealueella ja tuli kiistoja seurojen kesken. Nyt joku valopää on keksinyt, että ei sitten metsästetä ollenkaan. Maanomistaja ei saa itse metsästää ei voi edes seuralle vuokraamalla hoitaa metsästystä. Lain mukaan maanomistajalla on muka metsästysoikeus, mutta lainmuutoksen jälkeen sitä ei ole enää millään tavoin.
Yksi luonnonsuojelija, joka ei salli metsästysä maillaan, voi suojella ympärillä 1000 ha metsästykseltä tämän pinta-alarajoituksen takia. Nyt syy on muka metsänomistajien ja heihin vedotaan.
”Hyödyt ja haitat on taatusti pohdittu tarkkaan ennen lain säätämistä.”
Vaikutukset on pohdittu tarkkaan, mutta ei hyötyjä ja haittoja, vaan ylisuuren hirvikannan ylläpitoa ajatellen.
1000ha yhtenäistä aluetta perustellaan turvallisuudella. Kenen turvallisuudella? Jos kyttää peltohirveä, niin miten on turvallisempaa jos ympärillä on oman pellon lisäksi 1000 ha jollekin seuralle vuokrattua metsää. Sama koskee valkohäntäpeuroja miksi tarvitaan 500 ha muiden maita, että saa ampua omalta pellolta.
”En ole kovin kiinnostunut hirvien laskentamenetelmistä.”
En minäkään. Siitä olen kuitenkin kiinnostunut, että kaatoluvat annetaan vuodesta toiseen liian pienen hirvikannan perusteella. Nykyiset laskentamenetelmät tuottavat liian pienen hirvimäärän koskaan ei ole tapahtunut, että olisi ollut likimain oikea tai liian suuri.
”Metsästysoikeus on jo nyt maanomistajalla. Hän siirtää sen metsästysseuralle ,jos ei pysty sitä käyttämään.”
Metsästyslaki olisi ihan hyvä tarkistuttaa perustuslakivaliokunnassa. Metsästysoikeus on maanomistajalla, mutta ainostaan, jos omistaa yhtenäisen yli 1000 ha metsäalueen. Ei ole minkäänlaisia perusteita rajoittaa ainakaan kyttäysmetsästystä millään pinta-aloilla.
Toisaalta toimintakertomuksen sivulla 59 on ilmoitettu hirvikolarimääräksi 2173 kpl vuonna 2017, eli hirvikolarit ovat sen mukaan lisääntyneet reippaasti.
On tainnut digitaaliseen tietojen keruuseen siirtyminen sekoittaa pahasti riistakeskuksen ja tietojen kerääjien systeemit? Sama tauti ehkä vaivaa hirvihavaintojen määrää.
