Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tässä lyhyt ohje jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä. Sen voi tulostaa taskuunsa ja käydä metsänsä läpi, niin näkee mitä se käytännössä merkitsisi omassa metsässä.
http://www.monsu.net/Esitykset/Kuinka%20aloitan%20jatkuvan%20kasvatuksen.pdf
Kaupunkien ja kuntien liepeillä olevat ”virkistysmetsät”, joissa on kuntolenkkejä ja latuja pitää tietysti käsitellä ”hellävaraisesti”. Julkisyhteisöillä, kuten kunnilla ja seurakunnilla on kuitenkin metsäomaisuutta yhteensä noin miljoona hehtaaria, eli suurin osa on tavallista talousmetsää. Mainoksesta saa käsityksen, että ne kaikki voidaan siirtää jatkuvaan kasvatukseen siitä vaan, jolloin kaikki muuttuu paremmaksi.
Mainoksesta:
”-Tieteellisesti tutkitut ja julkaistut kasvatusmallit ovat valmiina välittömästi käytettäviksi taloudellisesti hyvin kannattavasti ja ympäristölle edullisesti kaikissa sekä erirakenteisissa metsissä, että tasarakenteisten puustojen palauttamiseksi luonnollisen erirakenteisiksi.”
”- Vähätöisyys on todella suuri etu metsänomistajalle. Vain hakkuu säännöllisin välein, esimerkiksi joka 10. – 20. vuosi.”
”- Menetelmä tuottaa metsänomistajalle (erityisesti myös yhteisölle) enemmän rahaa vähemmällä vaivalla kuin nykykäytäntö.”Haittoja:
– nykyiset monitoimikoneet on suunniteltu pääsääntöisesti yksipuolisesti avohakkuita varten, joten niiden ”käyttäjiltä on vaadittava erityistä asennetta ja ammattitaitoa,” jotta jätettävä puusto ei vahingoittuisi.”Lukijoiden kuvan leimikossa metsänomistaja on nauttinut vähätöisyyden edusta ja menetelmä tuottaa metsänomistajalle enemmän rahaa…..kunhan monitoimikoneen kuljettajalla on vaadittava asenne ja ammattitaito?
”Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk”
Näyttää siltä, että riippuu myös, kaupunkien, kuntien ja seurakuntien valtuutetuista, yleistyykö jk. Tällaisia ”mainoksia” on lähetetty. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on jo tullut valtuustoon aloite, että siirrytään jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, joka on aivan erinomainen. Niin myös meillä. Tulin haukutuksi patavanhoilliseksi, joka ei ymmärrä mitään uusista tuulista, kun uskalsin olla eri mieltä.
http://meidanmetsamme.org/wp-content/uploads/2018/10/Kuntalaisaloitemainos.pdf
Vielä Sirpan raflaavasta lintukannanotosta. Aika vähän on tutkittu aihetta, mutta löysin alla olevan. Menee kokolailla samaan suuruusluokkaan kuin Timpan toisella tavoin laskema.
”Uudistushakkuiden linnustovaikutukset (Oksanen 1999). Tutkimuksen mukaan vuosien touko-heinäkuussa tehdyissä uudistushakkuissa tuhoutui keskimäärin 35 000 lintujen pesintää vuodessa. Määrä on noin 0,1 % metsälinnustomme 36 miljoonasta lintuparista. Tutkimuksessa käytetyt uudistuskypsissä metsissä pesivien lintujen parimäärät perustuvat Eläinmuseon valtakunnallisiin linjalaskentoihin. Uudistushakkuista aiheutuneilla pesätuhoilla ei ollut suurta vaikutusta runsaslukuisten metsälintujen kantoihin. Pesätuhoja voidaankin valtalajien osalta pitää enemmänkin eettisenä ja eläinsuojelullisena kuin populaatiobiologisena ongelmana. Lehti- ja sekametsien uudistushakkuiden vähentäminen pesimäaikana pienentäisi uudistushakkuissa tuhoutuvien pesien määrää tehokkaimmin pinta-alayksikköä kohden (Oksanen 1999).”
Linkin dokumentin sivu 9, lintujen pesintä:
Me metsänomistajat hallinnoimme melkoista hiilinielua ja hiilivarastoa, jolla on yllättävän paljon merkitystä.
Jos metsän kasvu on 6 m3 / vuosi / ha, sitoen hiilidioksidia 900 kg / vuosi /m3, on nielu 5400 kg /vuosi /ha.
Jos henkilöauton CO2 päästöt ovat 120 gr /km ja ajetaan vuodessa keskimääräiset 15 000 km, ovat vuosipäästöt 1800 kg.
Hehtaarilla metsää siis nollataan keskimäärin kolmen metsää omistamattoman autoilun päästöt. Yhteiskunta voisi motivoida metsänomistajia taloudellisella ohjauksella, porkkanalla. Kun metsänomistajat saisivat myydä päästöoikeuksia, niin silloin voisi metsänhoitoa justeerata suuntaan, jossa maksimoidaan hiilinielu ja varasto.
Päästöoikeuden hinta on luokkaa 18€ /tonni, joten oikeastaan metsänomistajalle pitäisi antaa yllä olevassa esimerkissä noin 100€ /ha arvosta päästöoikeuksia myytäväksi nieluttomille.
Onhan se ”aikamme suurimpia uhkia”, että kesähakkuiden tarkoitus on tahallinen lintujen häirintä.
”Eikö koko yhteiskunnan hiilipäästöt tule lähes korvattua jo nykyisellä 110 milj.m3 metsänkasvulla..”
Ei taida tulla korvattua. Metsien hiilinielu, eli ilmakehästä metsien kasvuun sitoutuvan hiilidioksidin määrä on kuitenkin kasvun sitoman ja hakkuiden poistaman hiilidioksidimäärän erotus.
Se, että osa hakatun metsän hiilestä palaa vasta hitaasti takaisin kiertoon ei vaikuta hiilinielun suuruuteen.
Päästöihin sillä voi olla vaikutusta, jos puulla korvataan fossiilisia raaka-aineita, eli puun käytön lisääminen voi jossain määrin pienentää tuota 55 milj. tonnin päästömäärää.
Homma ei ole kuitenkaan niin suoraviivainen. Jos meillä aletaan pihtaamaan harvennushakkuiden kanssa, niin aika pian harventamattomien metsien kasvu hiipuu, luonnonpoistuma kasvaa ja hiilinielu alkaa pinentyä verrattuna harvennettuun. Tämä vaan tuntuu olevan ylivoimaista käsittää, hyväksyä tai ymmärtää niille, jotka eivät ole oikeasti, käytännössä, hoitaneet metsiä.
Ei se oikein auta vaikka hiihtokeskus itsessään olisi hiilineutraali. Jos mukaan otetaan asiakkaiden sinne matkus, menee pahasti ”positiiviseksi”…valitettavasti.
https://yle.fi/uutiset/3-10489274
Elintaso ja kulutustaso eivät ole verrannollisia keskenään. Elintaso ei putoaisi 60-70-luvun tasolle vaikka kulutustaso pudotettaisiin sen ajan tasolle. Esimerkiksi sairaanhoito on aivan eri tasolla se jos mikä parantaa elintasoa. Ei se jumalaton turhan roinan kerääminen ja paniikinomainen ryntäily maailman turistikohteista toiseen mitään elintasoa paranna, stressiä se lisää.
