Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Aikanaan otin yhden omakotitalon puutavaran omasta metsästä. Valikoin puut, kaadoin moottorisahalla ja katkoin sopiviin mittoihin. Enää en tekisi niin, ”logistiikka” meni liian hankalaksi.
Työmaalta oli yli 20 km metsään, metsästä 30 km sahalle, sahalta 20 km höyläämölle ja höyläämöltä 10 km rakennustyömaalle. Normaali päivätyön jälkeen iltaisin ja viikonloppuina yritin häärätä joka paikassa. Siitä huolimatta ponttilaudoista osa oli ehditty pontata väärin. Aikataulutus ei onnistunut, vaan jouduin taaplaamaan tavaraa sahan pihalle ja taas uudestaan työmaalle, kun tuoretta tavaraa ei passaa jättää mihinkään epämääräiseen läjään edes muutamaksi päiväksi.
Jos saha on lähellä ja raaka lomalaudoitus tai vanhanaikainen rima sauman päälle kelpaa, niin silloin voisin harkita….muuten en.
Toisaalta oli sitä takkahuoneen seinää mukava katsella ja metsässä käydessä muistaa vielä kannon mistä se ”punapetäjä” tuli kaadettua.
Metsästäjiä ei voi pakottaan kaatamaan hirviä, jos eivät halua, mutta laissa on määritelty, että vastuullinen viranomainen on riistakeskus.
Riistakeskuksen toimintakertomuksesta:
”2.4. RIISTAVAHINGOT JA -KONFLIKTIT OVAT HALLINNASSA
Riistakeskuksen tehtävä on huolehtia, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä pysyy kohtuullisella tasolla mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin vahinkoalttiille alueille ja erityistä vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin.
tilanne: toteutunut, jatkuvaa
Hirven aiheuttamien liikenneonnettomuuksien sekä maa- ja metsätalousvahinkojen määrä on selvästi vähentynyt, kun tilannetta verrataan kymmenen vuoden taakse hirvikannan huipputasoon.”
Ovat tyytyväisiä vaikka kolareita ja taimikkovahinkoja on enemmän kuin kymmenen vuotta sitten (2007). Tarkoittavat varmaan 15-20 vuotta sitten. Mutta niin kauan ollaan tyytyväisiä, kun vahinkoja on vähemmän kuin kaikkien aikojen huippu.
Olisi aika veikeää, jos vaikkapa eduskunnassa vakavalla naamalla käsiteltäisiin erilaisia talousmittareita vertaamalla niitä 15-vuoden takaisiin lukuihin.
”Ensin pitäisi nähdä erillinen tilasto siitä, mikä on metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen osuus kolareista.”
Edellä esitetyt luvut koskevat hirvikolareita, mukana eivät ole peurat ja kauriit. Kaikki hirvieläimet kattavia SRVA hirvieläinkolaritehtäviä oli noin 11 000, niistä hirvikolareita 2173.
”Tavoitekannan alentaminen johtaa valitettavasti vain siihen , että entistä laajemmalla alueella tavoite jää saavuttamatta.”
Tämä siis tarkoittaa, että alueellisten riistaneuvostojen ja riistakeskuksen asettamilla tavoiteilla ei ole mitään merkitystä. Kanta-arviot ovat aivan pielessä, eikä niiden perusteella asetetuilla tavoitteilla ole mitään merkitystä?
”Kannan nasrasvoittoisuus tekee ennustamisen lähes mahdottomaksi.”
Auttaisi, kun käytettäisiin kannan arvioitiin liikenneviraston kolarilukuja, jotka ovat nousseet 6 vuotta putkeen, eikä riistakeskuksen riistavahinkorekisterin lukuja, jotka olivat laskeneet edellisestä vuodesta. Hirvikolareita oli sen mukaan vain 1278, kun liikenneviraston mukaan 2173.
Hirvikannan verotussuositus on perustunut ainakin 6 vuoden ajan väärään kanta-arvioon. Kanta-arviossa on syystemaattinen virhe, joka johtaa vääriin verotusuosituksiin ja sitä kautta kannan kasvuun.
”Mutta aitahan vain siirtää onnettomuudet niiden ulkopuolisille alueille.”
Jos tehdään muutaman kilometrin pätkä, niin saattaa näinkin käydä, mutta ei aina. Kun 2000-luvun alussa valmistui Turku-Helsinki moottoritie ja samalla yhtenäinen 165 km pitkä riista-aita kaupunkien välille, niin kyllä hirvikolarit vähenivät dramaattisesti. Samalla loppuivat mahdolliset hirvien vaellukset kesä- ja talvilaitumien välillä. Samalla alueella syödään nyt kesällä koivut ja talvella männyt.
”taas kerran annan saman ohjeen kuin Tanelikin, kantaa alas ja rajusti. Se on helpoin ja järkevin tapa.”
Nämä ohjeet kaikuvat kuuroille korville, ellei ole esittää niitä kirottuja tilastoja asian tueksi. Riistakeskuksen käyttämät tilastohan näyttävät ettei hirvikanta ole juurikaan noussut vuodesta 2012 jolloin ne olivat loppumassa.
Yksinkertainen esimerkki panee miettimään, onko jossain jotain vikaa.
Luken hirvitietotaulukon (riistahavainnot.fi) mukaan hirviä oli 2012 vuonna 85 000 ja nyt 88 500. Nousua 4%.
Riistakeskuksen mukaan vuonna 2012 hirvikolareita oli 1366 ja nyt 2173. Nousua 59%.
Kun viidessä vuodessa hirvikolarimäärä nousee 59% ja hirvikanta vain 4%, niin kumpi on todennäköisempää hirvikannan laskennassa on paha virhe tai hirvien kolariherkkyys on lisääntynyt huimasti?
Aiemmin tekstissä esiintyneet kolariluvut on otettu alla olevan linkin riistakeskuksen toimintakertomuksesta sivulta 59.
Siinä on aikasarja 2011-2017
Hirvi kolareiden määrä
Vuosi Toteutuma
2011 1222
2012 1366
2013 1573
2014 1622
2015 1808
2016 1880
2017 2173https://riista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Toimintakertomus-2017.pdf
”Tilastoikaa mitä haluatte ja uskokaa niihin kuin pässi suuriin sarviinsa. Hirviongelma helpottaa vain kantaa pienentämällä…”
Se on Taneli kuitenkin niin, että kannan pinentämisen perusteena on niistä tilastoista laskettu Luken hirvimäärän arvio. Ongelma tässä on,että Luken arvio on väärä, koska laskentaan käytetyt luvut ovat virheellisiä. Nykyinen kanta on arvioitu 88 500 suuruiseksi. Se on kuitenkin paljon suurempi. Kaikki lienevät likimain yhtä mieltä, että paras mittari on hirvikolareiden määrä. Lasketaan mitä se näyttää:
Vuonna 2012 hirvikolareita oli 1366
Vuonna 2017 hirvikolareita oli 2173Luken arvio hirvikannasta vuonna 2012 oli 85 000.
Jos oletetaan, että hirvikolarimäärä kasvaa samassa suhteessa kuin hirvimäärä, olisi vuoden 2017 hirvimäärä 1,59 x 85 000 = 135 000Lukekin on ainakin 2016 käyttänyt yhtenä muuttujana hirvikolareita kannan laskennassa, mutta se on ottanut kolarimäärän riistavahinkorekisteristä, jossa on aivan liian pienet määrät.
Hirvikolareiden määrä riistavahinkorekisterin mukaan oli vuoden 2017 loppuun mennessä vain 1278 kolaria, kaiken lisäksi kolarimäärä on huomattavasti edellisen vuoden kolarimäärää pienempi.Kyseisiä kolarimääriä voi ihmetellä vaikkapa riistakeskuksen toimintakertomuksen sivuilta 29 ja 59.
Viimeisimmässä Metsälehdessa uutisoitiin, että hirvien metsävahinkoja korvattiin 1,4 miljoonalla eurolla. Toimintakertomuksen sivulta 29 voidaan lukea, että hirven aiheuttamien, korvattavien metsätalousvahinkojen määrä oli 937 217 €.
https://riista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Toimintakertomus-2017.pdf
”Sen verran noista tilastoista kun mekin niitä kirjaamme RiistaWebbiin niin ihan todenperäisiä ne ovat ja todellisiin havaintoihin ne perustuvat.”
Eivät ne aina ole todenperäisiä. Esimerkiksi RiistaWeb kertoo koko Suomen viime syksyn jahdin jälkeen jääneeksi hirvimääräksi 318 288. Luken arvio oli 88 500.
Kyllä kaikkiin hirvitilastoihin pitää suhtautua varauksella ja tarkistaa useista eri lähteistä. Virheitä ja ristiriitaisuuksia on paljon.
Tuo Kauhajoki on ihan mielenkiitoinen:
Vuonna 2011 jäävä kanta oli 126 , vuonna 2012 pyyntilupia kuitenkin 250. Tottakai lupien käyttöaste oli 2012 pieni, kun hirviä oli kevään vasomisenkin jälkeenkin vähemmän kuin lupia…..siis kun RiistaWeb tilastoja katsotaan!
Suorittava: ”Vuonna 2016 on kirjattu 79957 metsästyspäivää(/hirvi) ja vuonna 2017 lukema on 87580 , vaikka jahti alkoi myöhemmin”
Yritetäänkö tällä kertoa, että sitä enemmän tulee metsästyspäiviä, mitä lyhyempi on metsästyskausi?
Eikö tullut mieleen, että 2017 pyyntilupia oli 26% enemmän, kuin 2016. Siitä huolimatta metsästyspäiviä oli vain 9,5% enemmän. Se kertoo lisääntyneestä hirvikannasta.
