Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka metsästysaikaa pidennettäissiin, ei se estä aloittamata vaikka joukuussa, niin jotkut tekevät nytkin, että saadaan aluelle talvehtimaan asettunut lauma poistettua.
Niille porukoille, joilla on asianmukaiset teurastamot se antaisi pelivaraa valita sopiva ajankohta. Sillon kun saadaan porukka kasaan tai silloin kun hirvet ovat omalla alueella. Lupien käyttöaste varmaan kasvaisi niillä alueilla, joilla se on nyt pieni.
Jos hirvikantaa on tarkoitus pitää kurissa, syyskuun alusta helmikuun loppuun, jokainen porukka valitkoon sopivan ajankohdan.
”Metsästysseurat ratkaisevat , millä tasolla hirvikanta paikallisesti pidetään , jos niillä on halua ja kykyä . Valitettavasti monelta seuralta puuttuu jompikumpi tai molemmat ko. ominaisuuksista. Siinä ei ministerin ärhentely auta. Pahentaa vain tilannetta.”
Kyllä ministeri on avainasemassa. Onhan se päätöntä, jos hirviseurueesta puolet makaa lonkkaproteesipotilaana, eikä pysty jahtiin, niin ei ole mitään tapaa korjata asiaa. Ei ole mitenkään asiallista ministerin arvostella sellaisia, jotka eivät pysty pitämään hirvikantaa kurissa. Ministeri pitäisi ajaa sellaista lainsäädännön uudistusta, että metsästystä helpotettaisiin kaikin mahdollisin tavoin. Nyt sitä vaikeutetaan, lupa-, pinta-ala, kiimarauhoitus ym. asetuksilla.
Täälläpäin taas pantataan lupia, hirviteystavoite on 4-5 / 1000 ha, lupien käyttöaste on yleensä 95-100%, eikä koskaan alle 90%.
Riistaorganisaatiossa on väärinkäytöksiä ja ainakin oman tulkintani mukaan jopa laittomuuksia, koska tahallaan tavoitteeksi asetetaan kanta, jonka tiedetään aiheuttavan kohtuuttomia vahinkoja. Ne olisi ministerin syytä siivota pois, koska johta organisaatiota, eikä mitenkään voi olla tietämätön asiasta.
Susilla ei ole käytössä hirvikannan hoitosuunnitelmaa. Niillä ei ole valikoivaa verotusta, jolla pyritään maksimoimaan lihantuotanto, joten pienempikin saalis, kuin metsästäjien, riittää pitämään kantaa kurissa. Luken uutisen mukaan vasatuotanto on romahtanut itärajan pinnassa. Ehkä kyse onkin siitä, että sudet pistävät vasat poskeneensa, kun ne ovat helpompaa saalista?
Eteläiseen Suomeen susista ei ole ongelman ratkaisijaksi, kun pitäisi syödä lisäksi 100 000 valkohäntäpeuraa pian samankokoinen metsäkauriskanta ja tuleva samankokoinen villisikapopulaatio, silmät söisi, mutta vatsa ei vedä.
Veikkaan, että Mottimasan aikaperspektiivillä asian ratkaisevat erilaiset taudit. Näivetystautikin tuli jo Suomeen ja pysyy täällä. Se leviää tehokkaasti syljen välityksellä, joten nuolukivillä se saattaa jo olla levitetty laajalle.
https://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/hirvielainten_naivetystauti_saapui_pohjoismaihin
”Ministeri Jari Leppä on 21.3. valtakunnallisilla metsänhoitoyhdistyspäivillä esittänyt suivaantuneisuutensa hirvikannan hoitoon ja jatkuviin hirvituhoihin.”
Kuka kertosi ministerille, että Riistakeskus on vastuussa siitä, että vahingot pysyvät kohtuullisina. Riistakeskus on Maa- ja metsätalousministeriön alainen laitos ja ministeri itse on se suurin kiho, joka voisi laittaa asiat kuntoon.
Jos hän on suivaantunut hirvikannan hoitoon, niin pitäisi ärhennellä sille, joka näkyy peilissä kun ajaa partaansa, eikä patistella muita, jotka eivät voi tehdä mitään.
Metsuri motokuski: ”Motojen ohjelmissa ei ole harvennusmalleja.”
Suorittava porras: ”Tietokoneohjelma kertoi , että 13 runkoa olisi riittänyt. Tavoite 13×50= 650 r”
Oudolta tuntuisi jos paperitaulukoista lähdettäisiin hakemaan lukuja, kun nenän edessä on moton tietokone, joka laskee ne helposti.
Kyllä ymmärrän suorittavan tekstistä, että koneen ohjelmassa on harvennusmallit. Koneelle syötetään kasvupaikan tyyppi ja keskimääräinen rk halkaisija ja kone laskee tavoitetiheyden?
Se on sitten aivan eri asia miten harvennus pystytään toteuttamaan, jos puuston laadussa on ongelmia, mutta tavoitteen pitäisi olla oikea.
Metsäteho on suurten metsäteollisuusyritysten omistama yhtiö. Se näköjään laatii näitä ohjeita metsäteollisuuden hankintaketjun hakkuukoneenkuljettajille.
http://www.metsateho.fi/omistajat/
Ohjeessa sanotaan, että taulukoiden pitäisi olla Tapion taulukoita vastaavia.
”Työpistekohtaisen runkoluvun ala- ja ylärajat vastaavat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion harvennusmallien tavoitepohjapinta-alan ala- ja ylärajoja”
http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/03/Kasvatettavan_puuston_maaritys_Etela-Suomi.pdf
Edelleen ihmetyttää, jos hakkuukoneiden ohjelmistot ohjaavat tekemään liian pieniä harvennustiheyksiä. Onko tässä keskustelussa jotain mennyt pieleen, vai onko kyseessä ”harvennuskartelli”.
Onko metsäteho laatinut teollisuuden puunhankintaketjulle yhteiset ohjeet, joilla saadaan tehostettua puunhankintaa, lisäämällä kertymää yli Tapion ohjeiden. Metsänomistajat häviäisivät, koska maapohjan maksimaalista puuntuottokykyä ei hyödynnetä.
Vanhat kokeneet motomiehet eivät varmaankaan välitä moton ohjeista ja ohjelmista mitään, mutta suuri ikäluokka jää eläkkeelle ja tulossa on paljon uusia, jotka luottavat tietokoneen ohjeistukseen.
”Tietokoneohjelma kertoi , että 13 runkoa olisi riittänyt. Tavoite 13×50= 650 r”
”Tapion suositus antaa tuosta 11 – 13 runkoa moton puomin puoliympyrälle (11 m) täällä väli-suomessa.”
Onhan tämä kuitenkin vähän huolestuttavaa, jos kaikkien Suomen motojen tietokoneohjelmat ovat samalaiset, kuin palstan motomiesten. Esimerkkitapauksessa koneiden suositus on 550-650 runkoa / ha. Kun puhutaan noista runkoluvuista, niin tässä tehdään samalla päätös tehdäänkö harvennuksia yksi vai kaksi.
150-200 rungon hehtaarierolla on maanlaajuisesti kyse valtavasta puumäärästä.
Ilmankos niitä liian harvaksi hakattuja löytyy metsäskeskuksen tarkastuksissa liikaa.
”mutta niissä on järkiään liian lyhyt männän liike, ei pysty metristä tekemään, puolimetrinenkin hiinä ja hiinä.”
Kyllä Kiinan pojilta löytyy kaikkea. Itselläni on alla olevan linkin mukainen härveli. Kiinalaista laatua, mutta kun vähän tuunasi, niin toimi. Metristä halkoa on palstalla nopeampi tehdä, helpompi pinota ja suojata sateelta, kuin pikkukapuloita.
https://www.virtasenkauppa.fi/klapikone-polttomoottorilla-12-t-10987
Tapani-myrsky 2011 teki aivan yllättäen ja pyytämättä jatkuvan kasvatuksen hakkuuta, paljon pienaukkoja ja harvensi paikoin liian harvaksi. Olen niiden alueiden taimettumista seurannut omassa ja naapurienkin metsissä.
Vielä ei ole tapahtunut nytkähdystä eri-ikäisrakenteisen suuntaan. Aika kauan menee aikaa, ennen kuin pääsee hakkaamaan luvatut 100 kuutiometriä 10-20 vuoden välein. Jospa sadan vuoden kuluttua, ellei ilmastonmuutos ole edennyt niin, ettei kuusi enää pysy pystyssä.
