Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Uusimman Metsälehti Makasiinin pääkirjoituksessa todetaan, että Metsälehti on sitoutunut noudattamaan vastuullista journalismia.
Kiitos!
Tulokset näkyivät heti hirvimääriä käsittelevässä jutussa. Asiaan on selvästi toimituksessa perehdytty tarkemmin. Olen aina murissut, että saa helposti väärän käsityksen, kun todetaan, että hirvimäärä nousi tai laski, mutta ei kerrota mihin määrään verrataan. Edellisten vuosien määrät päivittyvät ja tarkentuvat aina viimeisen arvion mukaan, joten vertailukohta ”elää”. Nyt on esitetty selkeä aikasarja, jossa vanhimmat määrät ovat niin tarkkoja kuin ne Luken käyttämällä arviointimenetelmällä voivat olla. Viimeisin vuosi on epätarkin ja tullee seuraavina vuosina nousemaan, ehkä arviohaarukan ylärajalle.
Keskustelu luiskahti sikapuolelle. Peli on jo menetetty, kannakselta hyökännyt piippalakkiarmeija pystyttiin torjumaan, mutta ei sikaa. 2014 päätettiin puolittaa 1300 sian populaatio, nyt niitä on 3500…5000 arvioijasta riippuen. Kun vuosittain kaadetaan 10..20% kannasta, se kasvaa kovaa vauhtia.
Tällaista on odotettavissa:
Linkin SE:n Terve Metsä lehdessä sivulla 10 eräitä näkemyksiä, kunhan vähän suurentaa (+), miten luontoarvot toteutuvat avohakkuilla:
https://www.lukusali.fi/?p=Terve%20Mets%C3%A4&i=49d51160-22bd-11e8-a647-00155d64030a
Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta videon mukaan näyttää tältä:
Nyt tuli käytännön kokemusta aktivointimallista. Aktivoitaville järjestettiin parin päivän työkeikka. Helppoa työtä raavaille nuorille pitkäaikaistyöttömille. Avustamaan erään toimiston muutossa. Useamman henkilön piti tulla klo7-8 aamulla, asuvat muutaman kilometrin säteellä. Klo 10, ei ollut tullut yhtään, eikä klo 12. Kun perään kyseltiin asian järjestänyt henkilö ihmetteli, että olisi pitänyt tulla.
Niin ovat ”laitostuneet”, että eivät herää ennen työpäivän loppua, ei niitä enää töihin saa.
”todellakaan metsänomistajat eivät saa riittävästi tietoa jatkuvasta kasvatuksesta..”
Kyllä tietoa saa joka tuutista. Vaihtoehto, jossa ei tarvitse tehdä mitään, eikä sijoittaa rahaa tuottaa huomattavasti paremmin verrattuna työlääseen ja kalliiseen vaihtoehtoon. Todella omituista porukkaa ovat metsäomistajat, valitsevat sen kalliimman ja työläämmän vaihtoehdon.
Kyllä tästä voi tulla melkoinen ruljanssi, saa nähdä mitä Evira keksii. Varmaan riippu aika paljon siitä, löytyykö tapauksia lisää, tavoitteenahan oli kerätä tutkittavaksi 3000 päätä epäilyttävistä, laihoista hirvistä.
Kun vastaavanlainen tauti, hullunlehmän tauti, löytyi Suomesta joskus 2000-luvun alussa, muuttuivat teurasjätteiden käsittelykäytännöt täysin, jotta tauti ei leviäisi. Teurastettujen nautojen kallo, selkäranka ja suolet piti kerätä talteen ja lähettää ongelmajätteenä hävitettäväksi, prosessissa, joka hävittää taudinaiheuttajat.
Jos hirvien ja porojen teurasjätteille tulisi sama käsittelyvaatimus, olisi melkoinen savotta. Ei se ainakaan metsästysintoa lisäisi.
Aika lähellä poronhoitoalueen etelärajaa, jos tauti pääsee poroihin, niin tokassa se leviää nopeasti.
Alla olevan linkin tiedosto liittyy ilmeisesti edellä olleen videon yläharvennukseen. Tässä käy väkisin niin, että sekametsä muuttuu vähitellen lahoksi kuusikoksi. Mäntyä ei alikasvoksena synny. Jos johonkin ilmestyy männyntaimia, niin kuvien mukaan ne syödään heti pois, samoin käy koivuille.
Hakkuussa oli tullut kohtalainen määrä lahokuitua. Jos oletetaan, että jokaisesta lahosta on otettu 3m pölli tyvestä, niin lahoja runkoja on ollut satoja. Seuraavassa hakuussa niitä taas huomattavasti enemmän ja joka hakkuun jälkeen aina lisää.
En usko, että tuotto muutaman yläharvennuksen jälkeen on 15-20 pinnaa parempi kuin tasaikäiskasvatuksessa.
https://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/tiedostot/2017-12-07-Sampon%20metsaesitys.pdf
