Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
JK:n tukkisaantoa:
Visakallo on ajan hermolla, 5-6 luokkalaisille opetetaan biologiaa virtuaalimetsän avulla. Seuraava metsänomistajasukupolvi tekee metsänhoidon ja hakkuut kaiketi jonkinlaisena tietokonepelinä eikä käy paikalla edes Onnibussilla.
Onneksi tuli uusi metsälaki, joka antaa metsänomistajalle mahdollisuuden valita itselleen sopiva uudistusmenetelmä.
Ennen oli kovaakin kinastelua, mikä on parempi menetelmä ja miksi ei JK:ta saa käyttää, jos se on paras. Nyt jokainen voi valita itselleen taloudellisesti parhaan tai omaa ideologiaansa tukevan uudistusmenetelmän ja kinastelu loppui?
”Metsäruumiinavaajan” näkemys:
Voisi ajatella niinkin, että jos myisi sen uudistetun alan pois ensiharvennusvaiheessa. Hyvinhoidetussa nuoressa 02-kehitysluokan kasvatusmetsässä odotusarvokerroin on hyvinkin 2 ja yleensä tiloista maksetaan yli summa-arvolla lasketun hinnan, joten kyllä sen saman +4% koron sijoitukselle saa?
Sote-uudistukset on maakunnissa jo tehty, sillä välin, kun poliitikot kinastelevat ja pyörittävät samaa levyä.
http://www.eksote.fi/Sivut/default.aspx
jne…
Näin Ruotsissa, vastaavaan pitänee varautua Suomessa:
Melkoinen sirkus on tämä ”hirvikannan hoito” ja säätelyjärjestelmä. Otetaan esimerkiksi Kuivaniemen tapaus:
Vuonna 2012 tehtiin eduskunnassa kirjallinen kysymys, miten hallitus aikoo toimia, kun Kuivaniemen hirvet ovat loppu. Metsästäjien helikopterilaskenta antoi tulokseksi 0 / 1000 ha ja ministeriö myöntää kuitenkin pyyntilupia 1 / 1000 ha. Miksi tyhjästä nyhjäistään.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_937+2012.pdf
Neljän vuoden kuluttua metsät pursuavat hirviä. Metsästäjien tilaama lentolaskenta antoi tulokseksi 12,9 / 1000 ha. Metsästäjät saivat lupia melkein saman 1,4 / 1000 ha ja valittivat asiasta hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden mielestä tämä on ihan OK, näin juuri pitää menetellä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.215834
Maalaisjärjellä tuntuisi, että paikallisella seuralla pitäisi olla suurempi vapaus säädellä paikallista kantaa. Ammutaan paljon, silloin kun eläimiä on paljon ja vähän silloin, kun niitä on vähän. Eiköhän tämä tapahtuisi ihan automaattisesti?
Tässä säätelyjärjestelmässä mennään saman proseduurin mukaan vaikka ”jakopään ketju” on hypännyt useamman hampaan yli. Hirvikanta ja säätelymenkanismi kulkevat aivan eri tahdissa ja tuloksena on holtittomia heilahteluja hirvikannassa.
