Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kun omistaa vähintään 3 hehtaaria metsää saa itse tai joku muu aseenkantoluvan omistava ampua hirvet taimikosta. Metsänomistaja myöntää luvan. Helppoa, ei hankaloidu metsästys!
Suorittavan portaan tulevaisuudenkuva pitää paikkansa. On vaan vaikea käsittää, että MMM painaa lisää kaasua hirvikannan kasvuun, vaikka on nähtävissä, ettei tilanne pysy hallinnassa. Esimerkkinä pyyntiajan lyhennys alkupäästä, joka on sitä parasta jahtiaikaa.
Tahallaan rapautetaan tulevaisuuden metsiä….herätys herra Leppä!
Linkissä tietoa uudesta metsälahjavähennyksestä, joka antaa metsävähennyspohjaa, tietyin edellytyksin, myös lahjoituksissa:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/metsalahjavahennys/
kuvan lähde : Hallituksen esitys HE158 2016 vp
Kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Markku Eestilä kuvaa hirvenmetsästykseen käytettyjä raskaita 5 miljoonaa työtuntia näin:
”Monille ihmisille metsästys on valtavan iso henkireikä. Ilman sitä elämästä häviää hirveästi pois. Se on elämänmuoto ja harrastus samalla kertaa.”
Tuossa esimerkissä kävi vielä hyvin, koska poika sai perintöveron jälkeen rahaa, jolla voi maksaa suurimman osan lainasta pois.
Jos kuitenkin isä vaikka joutuu vanhoilla päivillään hoitokotiin, se voi pahimmillaan syödä isän kaiken metsänmyynnistä saadun rahan ja pojalle jää isän kuoleman jälkeen koko velka.
Koska isällä on varallisuutta, hänelle ei osoiteta edullista kunnallista hoitopaikkaa, vaan hänet ohjataan yksityiseen…niin kauan kuin rahaa on.
Oleellista on sukupolvenvaidoskauppaa suunnitellessa miettiä, onko ostettavassa metsässä riittävästi hakkuumahdollisuuksia omana omistusaikana, että pääsee hyödyntämään kaupalla saatua metsävähennyspohjaa.
Suuri osa yksityismetsistä siirtyy sukupolvelta toiselle ja kiertoaikana tulee 2-3 sukupolvenvaihdosta. Yhteiskunta pyrkii aina ”kuppamaan” omansa perintätilanteessa, sekin pitäisi huomioida kannattavuuslaskelmissa. Toisaalta perintöverostus, metsävähennys ym. eivät ole mitenkään ennustettavissa, koska ne riippuvat poliittisista päätöksistä.
”Miksi maksaa perintöveroa, kun sukupolvenvaihdoskauppakin on keksitty?”
Otetaan esimerkki:
Isällä on 500 000€ arvoiseksi arvioitu metsätila ja yksi poika. Isä myy sukupolvenvaihdoskaupalla tilan pojalle 400 000€:lla, eli yli 75%:lla sen arvosta, jolloin ei mene lahjaveroa eikä isä ei joudu maksamaan myyntivoiton veroa. Poika saa metsävähennyspohjaa 0,6 x 400 000€ = 240 000€.
Pojalla tuskin on käteistä tuota summaa ja hän joutuu ottamaan sen lainana.
Kaupasta menee varainsiirtoveroa 4% -> 16 000€
Isä kuolee ja poika perii isän metsäkaupasta saaman 400 000€ ja maksaa siitä perintöveron 21 7000€ + 0,16 x 200 000€ = 53 700€
Maksettavaa tulee 16 000€ + 53 700€ = 69 7000€
Perintönä tuli 500 000€ arvoinen metsä, lainaa on 400 000€ ja maksettavaa 70 000€.
En minäkään saa sitä kuvaa pdf-dokumentista liitettyä tähän keskusteluun, mutta tässä toinen kuva. 1980 hirvihuippu oli noin 120 000. Luken viime vuoden arvio oli 90 000 ja tyypillisesti se on takaisinlaskennassa muutaman vuoden kuluttua korjautunut noin 20 % ylöspäin, joten hirvikanta lienee nyt samaa luokkaa kuin 80-luvulla. Talviruokaresurssi on kuitenkin enää noin 1/4….1/3 sen ajan tilanteesta (alin käyrä). Siksi mäntytaimikoihin hyökkäykset ovat ainakin kolmikertaistuneet.
Näin Kuusamossa. Pian istutetaan jo Lappiinkin kuusta?
”Tuhoaluetta on 100–150 hehtaaria. Taimikko on kaadettava ja tilalle on istutettava uusi metsä kuusentaimilla”
http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/hirvituhoja-vaikea-torjua/659512/
