Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki eivät ole kuin Jätkä, rauhallisia kuin viilipytty, joka ei hermostu koskaan, eikä mistään.
Hirviasiassa on pahoja epäkohtia, siksi se painaa monen mieltä ja pitää päästä purkamaan tuntojaan ja joskus voi kiehahtaa ylikin. Toki ”omia” kansanedustajia ja MTK:ta (Metsästäjien TukiKeskus) on painostettu tekemään korjausta. Maa-ja metsätalousministerikin on jo sanonut, ettei hirviä saa olla liikaa. Eiköhän ne sitten ymmärrä vähentyä, kun ministeri käskee.
Seuraavan 100-vuotikauden alku onkin mielenkiintoinen. Ajattelin jo, että onko niin, ettei itänaapuri puutu lainkaan presidentinvaaleihimme, vaan pelkästtään onnitteli Suomea. Yleensä sillä on taipumusta jotenkin sorkkia naapureiden politiikkaa omien tavoitteidensa ajamiseksi.
Nyt Paavo V. oli saanut tarvittavat kannattajakortit kasaan. 1970–1980-luvuilla Paavon on väitetty olleen läheisessä suhteessa Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n kanssa. Samaan aikaan kun Vladimir P. oli KGB:n hommissa.
1990-luvun alussa, kun Baltian maissa alkoi liikehdintä toimi Paavo ulkoministerinä. Entinen pääministeri Edgar Savisaar on syyttänyt useiden Suomen johtajien jarruttaneen Viron itsenäistymistä Neuvostoliitosta 1990-luvun alussa ja on nimennyt myös Väyrysen yhdeksi heistä.
Onko itänaapurilla kuitenkin oma ”trollinsa” pelissä?
Muutos tarvitaan ja muutosvastarinta on ymmärrettävää, erityisesti vanhoilla miehillä. Mitään muutosta ei saisi esittää vaikka vanhalla systeemillä hirvikanta jatkaa kasvamistaan.
0€ olisi sopiva jos olisi pidetty lupaukset pitää kanta tasolla, jolla metsänhoitosuositusten mukainen metsätalous onnistuu.Riistakeskus ajaa koko ajan kantaa ylös. Paine riistakeskukseen pitää tulla metsästäjiltä ja se saadaan nostamalla maanvuokria. Metsänomistajilla ei ole muuta työkalua.
Kuusamon yhteismetsän huutokaupassakin maksetaan useita tuhansia euroja luvasta tulla kaatamaan hirvi yhteismetsän alueella. Rahaa on. Porukan vanhetessa seuruemetsästys kaatuu muutamassa vuodessa omaan mahdottomuuteensa. Tilanne menee koko ajan huonommaksi, monestakin syystä. Riistakeskuskin lyö lisää löylyä lyhentämällä metsästyskautta siitä helpommasta päästä, sekin haittaa monila alueilla.
Täällä on kärsivällisyys loppu. Kuten aloituksesta selviää ainoa työkalu, joka on jätetty metsänomistajille on maanvuokra. Jos sen äärimaltillinen taso johtaa metsästyksen loppumiseen, sekin on ihan ok, sillä silloin tilalle on pakko kehittää toimiva järjestelmä. Kaikki kärsivät jonkin aikaa, mutta näin ei voida jatkaa.”Ilman muuta kannattaa vuokrahinnat nostaa mahdollisimman korkeaksi ja suunnitella hyviä sanktioita metsästystä varten….”
Juuri siksi ehdotus oli Euroopassa käytössä olevan hintahaarukan alin taso, äärimaltillinen 10€ / ha, ettei kukaan tulisi ahneeksi ja sitä kautta hankaloittaisi vuokrausta.
Muutama kommentti aikaisemmin esitin laskelman mitä suuruusluokkaa nykyinen hirvikanta voisi olla. Keväinen vasominen lisää kantaa, käytin kerrointa 1,5. Alla olevassa Riistakeskuksen/Luken tekemässä tuoreessa julkaisussa sivun 9 alareunassa käytetään kerrointa 1,57. Sillä kertoimella laskien nykyinen hirvikanta olisi noin kaksinkertainen viralliseen arvioon nähden. Lienee aika lähellä totuutta.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540654/luke-luobio_67_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Asioita voidaan laskea monin tavoin, riippuen siitä kuka tai kenen toimeksiannosta niitä laskee. Linkin raportissa on riistalouden arvoon yhteiskunnalle otettu mukaan esimerkiksi metsästäjien polttoainekulut. Saman logiikan mukaan metsästyksen arvoa yhteiskunalle voidaan lisätä nostamalla metsästysmaan vuokria. Saadaan yhteiskunnalle positiivisia talousvaikutuksia lisätään metsästäjien hyvinvointia:
”Metsästykseen käytetty rahamäärä kertoo metsästyksen bruttoarvon alarajan ja on siten hyödyllinen arvon mittari. Nettoarvo kuvastaa metsästyksen taloudellisia hyvinvointivaikutuksia metsästäjille ja antaa teoreettisesti oikean kuvan metsästyksen arvosta.”
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540654/luke-luobio_67_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ainakin taimikkotuhoista raportissa on mielenkiintoinen viittaus. Uudessa Juho Matalan raportissa tuhoala on 2,5ha/ talvehtiva hirvi.
”Yhden ensimmäisistä vastauksista tähän tutkimus kysymykseen
esittivät metsävahinkojen osalta Löyttyniemi & Piisilä (1983). He arvioivat, että Uudenmaan-Hämeen männyntaimikoissa vuotuinen tuhoala oli noin 0,1 ha / talvehtiva hirvi..”Ainakin täällä mennään täysin riistatalouden ehdoilla. On perustettu hirvitalousalue, joka sanelee täysin mitä metsissä tehdään. Kuusetetaan.
Pitäisi olla metsätalousalue, joka määrittelisi metsien käytön kannalta kestävän riistaeläinkannan.
Toinen vaihtoehto on, että hirvitalousalue korvaa metsätalouden menetykset ja korvaustapana helpoin on maanvuokra. Ilman mitään byrokratiaa korvaa samalla hirvituhokorvausjärjestelmän. Eurooppalainen minimitaso 10€/ ha olisi sopiva lähtötaso?
