Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Niin, tällaisia otsikkoja näkyy pyörivän mediassa:
”Koko elinkaaren aikana: ”Teslan päästöt ovat suuremmat kuin pienessä bensa-autossa”
Lukemalla pelkän otsikon, tulee mielikuva, että sähköauto on ympäristöepäystävällinen.
Mitä on otsikon takana:
Kun päästöjä verrattiin samankokoiseen polttomoottoriautoon (BMW 750) olivat Teslan päästöt alle 60% bemarin päästöistä.
Vertailu tehtiin alueella, jossa sähkön tuottaminen aiheuttaa runsaasti päästöjä.
Tutkijat kuitenkin totesivat, että joillakin muilla sähkön tuotantoalueilla USA:ssa Teslan päästöt jäivät Mitsubishiä (pieni polttomoottori) pienemmiksi.
Tutkijoiden johtopäätös oli se, että ”sekä hybridit että sähköautot ovat perinteistä polttomoottoriautoa parempia silloin kuin autot ovat saman kokoisia ja samoissa teholuokissa”.
Kun lukee koko jutun tulee mielikuva, että sähköauto on ympäristöystävällinen.
Ilmastonmuutosasia on niin monimutkainen, ettei kukaan pysty ennustamaan miten hiilidioksidin lisäys lopulta vaikuttaa. Yksi muutos johtaa toiseen muutokseen ja se taas seuraavaan muutokseen, tapahtuu myös ”takaisinkytkentää”, jolloin alkutilanne alkaa muuttua. Mukana ilmakehä, meret/plankton, metsät, jäätiköt, Siperian ikirouta/suot….
Miten sitten tavallinen ihminen muodostaa oman käsityksensä?
Tietysti niin, että voi edelleen elää ja käyttäytyä haluamallaan tavalla, eikä tarvitse tehdä mitään muutosta tai ainakaan tinkiä elintasostaan. Se voidaan tehdä perustelemalla oma kantansa poimimalla valtavasta tietovirrasta omaa näkemystä puoltavia ”asiantuntijalausuntoja”.
Jos haluaa kieltää koko ilmastonmuutoksen lämittävän vaikutuksen voi poimia vaikka tästä ketjusta Rane2:n linkistä vahvistuksen sille. Australialaisen sähköinsinöörin ilmastopoliittisen asiantuntijalausunnon.
Australian energiapolitiikka on 90%:sti hiiliriippuvainen ja samoin vientisektori on hiiliriippuvainen. Tuskin Australia ehdottaa välitöntä hiilenkäytön lopettamista?
Vaikka ilmastonmuutokseen ei osaa ottaa kantaa, niin eiköhän kuitenkin siirtyminen uusiutuvan energian ja uusiutuvien materiaalien käyttöön ole järkevää, koska uusiutumattomien määrä on rajallinen. Suuressa kuvassa metsävaroista huolehtiminen ja niiden tehokas käyttö on ehdottomasti hyödyllistä tälle maapallolle.
Jos haluaa seurata hirvihavaintojen/kaatojen reaaliaikaista tilannetta, niin oman seudun lämpökartat ovat varmaankin kaikkein havainnollisimpia. Sieltä löytyy metsästäjien havaintoihin perustuvat hirvikeskittymät.
Jos halua olisi, yhteislupa/pankkilupasysteemillä pystyisi edes hieman tasaamaan hirvikantaa.
Löytyy seuraavasti:
>Riistahavainnot.fi
>sorkkaeläimet
>kartat ja raportit
>raportit alueittain
>valitse hirvitalousalue
>lämpökartat > valitse saalis yhteensä tai havainnot yhteensä
”Niitä rästitaimikoita näkyi paljon mutta hirvet puuttuu. Näin meilläpäin.”
Teidän rästitaimikoissa on 40 000….50 000 runkoa hehtaarilla. Se on niin tiheää, ettei hirvi sinne mitenkään saa itseään tungettua sekaan. Meillä on hoidetut taimikot, taimiväli 2m, siinä hyvä ja väljä hirven kulkea ja muutenkin kattaus on hyvä.
On se hyvä, että arton työllisyys on taattu, hyvät on markkinat, eiköhän tuolla määrällä pärjää eläkeikään asti, vaikka tehokas onkin.
Hirvituhojen ja taimikonhoidon rästien vertailussa on se heikkous, että metsäkeskukselta ei tarvitse anoa lupia taimikon risujen kaatoon, mutta riistakeskukselta pitää anoa luvat hirvien kaatoon ja niitä lupia en saa.
Voin hoitaa ihan itsenäisesti taimikot kuntoon, mutta en voi estää sitä, että hirvet tuhoavat sen.
Hirvi on tosiaan saanut aivan liian suuren roolin taimikonhoidossa ja metsänkasvatuksessa, kuten eräs nimimerkki osuvasti kirjoittaa lukijoiden kuvien koivupöheikön kommenteissa. Uudistus, puuvalinnat, taimikon harvennus ym. tehdään hirvien ehdoilla.
Hirvi pitäisi siirtää pääroolista sivurooliin. Näytelmän uusimmat käsikirjoittajat Leppä, Tiirola & Co voisivat miettiä roolitusta uusiksi.
Kun uudistus tehdään istuttamalla tai kylvämällä, käytetään jalostettua siementä. Kasvu on nopeampaa ja kiertoaika lyhenee. Jalostuksen tuloksena kuitenkin laatuominaisuudet ovat parempia. Rungon muoto paranee, paksuoksaisuus vähenee ja oksakulmat ovat lähempänä suoraa kulmaa. Vaikka vuosilustot ovat hieman paksumpia, muut ominaisuudet vastaavasti paranevat, jolloin ”pikakasvatuksella” (= 20 v nopeammalla kiertoajalla) voidaan saada aivan yhtä laadukasta, ehkä jopa parempaa, raaka-ainetta sahoille.
Alla pari selventävää kuvaa Luke:n tutkimuksista:
Lopella on kahteen koeruutuun istutettu metsikkösiemenestä kasvatettuja mäntyjä (ylempi kuva) ja plusmäntyjen risteytysjälkeläisiä (alempi kuva).
”Planterin ajatukseen kuusen nopeasta kasvattamisesta ennen juurikäävän lahottamista en usko.”
Ei ollut oma ajatus vaan ns asiantuntijan, joka käsittääkseni perustui Luken suositukseen juurikäävän vaivaamille kuusikoille. Yksi harvennus ja päätehakkuu 50v kuluttua.
Aloituksessa viitatussa Metsälehden artikkelissa suositellaan kasvattamaan mahdollisimman tiheässä, kasvattamaan kiertoaikaa ja tekemään kolme harvennusta.
Etelä-Suomessa juurikäävän vaivaaman kuusikon harventaminen on aika haastellista, kun pakkaskelejä ja routaa on harvoin.
Linkin aikakauskirjan kuvista näkyy, että 50v paikkeilla juurikääpä alkaa tosissaan riehua, joten kiertoajan pidentäminen taitaa olla vaikeaa:
Näin sahoilla mitataan:
”Laadusta maksetaan kunhan läpivalaisu yleistyy sahoilla tai mieluummin jossain vaiheessa jo hakkuuvaiheessa.”
Varmaan vialliset poimitaan 3D röntgenillä, jolla nähdään puun sisälle, niin tehdään jo monilla sahoilla. Mennäänkö sitten joskus siihen, että tukit aletaan hinnoitella lujuuden/luston paksuuden mukaan, eli lannoitus laskee tukin hintaa?
Sitä tässä juuri pohdin, kun sain metsäasiantuntijalta ohjeet keskittyä pikakasvatukseen. Syy: Jatkuvan runsaan hirvikannan vuoksi juurikäävän saastumassa maassa ei pysty kasvattamaan mäntyä tai koivua. Ainoa mahdollisuus on kasvattaa nopealla kierrolla kuusta, päätehakkuu ennen kuin juurikääpä pilaa tyvet. Viimeistään 50 vuoden kuluttua päätehakkuu.
