Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Jos reaaliaikaista ennustetta seuraa, niin kannattaa muistaa, että ennusteen pallurajonon virhemarginaali on yli 100% ainakin ylöspäin, kuten muistetaan Luken hirvitiheys- ja saalitiheys aikasarjoista.
Siellähän takaisinpäinlaskenta osoitti, että oli suuri määrä hirvitalousaluetta, joissa tilastojen mukaan alueen kaikki hirvet oli ammuttu, eikä hirvimäärä sen seurauksena laskenut lainkaan. Muutamissa hirvitalousalueissa ammuttiin enemmän kuin alueen kaikki hirvet ja jahdin jälkeen niitä oli enemmän kuin ennen jahtia.
Viiden vuoden kuluttua voidaan ehkä havaita, että tämän reaaliaikaisen ennusteen alkupisteessä oli yli 100% virhe.
Koirien raportit jäävän kannan määrästä ja rakenteesta eivät kuitenkaan ole kovin tarkkoja.”Metsästystä ei pitäisi tehdä liian hankalaksi!”
Riistahallinto tuntuu käyttävän juuri hankaloittamista eräänä työkaluna, monien muiden joukossa, jolla turvataan ylisuuren hirvikannan säilyminen:
Lyhennettiin jahtikautta 2 viikolla, siirtämällä alkua.
Määritellään saaliin sonni/lehmä/ vasasuhteet ja sarvipiikien määrä niin tiukasti, ettei vain kaikkia lupia saisi käytettyä.
”Sirpalealue” (=alle 1000ha) metsästys on kielletty, muka turvallisuussyistä. Käytännössä kuitenkin, ainakin täällä, kerralla kammataan huomattavasti pienempiä alueita. Siis seurat metsästävät yhtenä päivänä yhden ”sirpaleen”. Miksi se ei ole vaarallista?
Viime syksynä juttelin yhden toisessa hirviporukassa olevan kaverin kanssa. Heidän alueeltaan hirvet olivat häipyneet. Sanoin, että omaan metsääni eivät hirvestäjät tulleet, kun luvat oli jo käytetty muualla, joten tervetuloa, siellä on hirviä. Sirpalealue kielto kuitenkin estää tämän.
Heillä jäi lupia käyttämättä ja minulle jäi hirvet, molemmat olivat tyytymättömiä. Metsäomistajilla ei ole mitään keinoa vaikuttaa hirvikantaan metsissään, jos niitä syystä tai toisesta kerääntyy sinne liikaa.
Kävelytin oikein metsäasiantuntijaa palstalla ja kysyin mitä pitäisi tehdä. Ainoa keino on kasvattaa lyhyellä kierrolla (50v) kuusta oli neuvo, kun katsoi istutusmännikön tilaa.
Juurikääpä, maalaji, ilmastonmuutos ym. ohjaisivat aivan eri valintoihin.
Ainakin täällä hirviteydet on laskettu koko maapinta-alalle. Vesistöjä ei ole mukana, mutta pellot ja taajamat ovat mukana.
Kun metsää on vain keskimäärin 60% maapinta-alasta, laidunnuspaine taimikoissa talvella on lähes kaksinkertainen verrattuna alueisiin, joissa maapinta-ala on pelkkää metsää.
Kun ”tavoite”tiheys on likimain 5/1000ha, niin metsäisillä seuduilla se vastaisi tiheyttä 8/1000ha, mikä on aivan liikaa. Näin on riistahallinto päättänyt eikä siihen ole metsän kasvattajalla nokan koputtamista. Sinnikkäästi täällä vaan yritetään kasvattaa hirviä, valkohäntä- sekä metsäkauriita ja kuusia kaikilla maapohjilla.
”No. Moniko on tutustunut oman hirvitalousaluen hirvien verotusennusteeseen ?”
Kaikki mittarit ovat olleeet seurannassa jahtikauden alusta asti, metsästyseuratasolla, rhy-tasolla, hirvitaousaluetasolla ja maakuntatasolla.
”Pallukkajono” päätyy parhaimmillaankin tasoon, jossa hirvitiheys on 8/ 1000 metsähehtaaria. Tavoiteeksi on asetettu kaksinkertainen määrä riistakeskuksen määrittelemään metsävahinkojen suhteen kestämättämättömään tasoon.
Ainoa positiivinen pilkahdus on uros/naaras suhteen muuttuminen parempaan suuntaan….jos se pitää paikkansa.
Onko joku kokeillut laser-tykkiä tai nestekaasutykkiä sorkkaeläinten karkotukseen?
Noin se on, luvat ovat ainoa este. Itsekin olen antanut luvan kaikille halukkaille vastikkeetta hirvien ampumiseen. Halukkaita hirvestäjiä olisi vaikka kuinka paljon.Tällä hirvimäärällä ei ole mitään mahdollisuutta männyn ja koivun kasvatukseen ja Riistakeskus kieltää hirvien metsästyksen.
On minullakin arpia, ei kuitekaan suden tekemiä vaan koiran. Pyöräillessä tietä pitkin erään talon pihalta ryntäsi sekopäinen dobermanni ja kävi jalkoihin kiinni. Luuhun asti iski hampaansa. Kuten tilastoistakin näkyy niin koira raatelee Suomessa hengiltä keskimäärin yhden ihmisen vuodessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler on tilastoinut eläimien hyökkäyksestä tai puremasta vuosina 1998-2015 aiheutuneet kuolemat. Suluissa on ilmaistu kuolemien väärä.
1. Ampiainen (23)
2. Koira (21)
3. Nauta, lehmä ja sonni (12)
4. Hevonen (8)
5. Kissa (3)
6. Karhu (1)
7. Kyy (1)
8. Mehiläinen (1)
9. Pässi (1)
Lisäksi 33 ihmistä kuoli ratsastamiseen tai hevosen vetämään ajoneuvoon liittyen, 101 ihmistä kuoli hirvikolarissa ja 10 muissa eläimiin liittyneissä kolareissa.
Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin eläinten aiheuttamista kuolemista.–>Trico hirvikarkote ei tehoa kolareihin.
Nyt on kova tahti CO2:n lisääntymisellä. Olemme pilanneet maapallon:
