Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ei ainakaan täällä peltohirvijahti ole saanut suosiota, sillä ei ole mitään merkitystä hirvikannan kokoon. Saaliskertymässä ei näy minkäänlaista nytkähdystä ennen varsinaisen jahdin alkua. Jahdin alettua 90% luvista oli käytetty kahden viikonlopun aikana.
Loppuvuosi lienee sitten fiilistelyä, sarvipiikkien laskemista ja pääsee pois kotoa kaveriporukkaan. Samalla tulee lisää metsästyspäiviä ilman saalista ja havaintoja, joten saadaan Lukelle toimitettavat havaintoja per päivä tilastot taas näyttämään, että hirvimäärä on vuosikymmenen alhaisimalla tasolla.
Hiukan se harmittaa, kun eräissä kirjoituksisissa Suomalaisesta ”ahneesta metsänomistajasta” on tehty ilmastonmuutoksen syntipukki, jos hakkaisi 75% metsän kasvusta korvaamaan fossiilisia.
Syyllinen pitää näköjään aina löytyä jostain muualta kuin itsestä.
Itse olen hoitanut hiilinielut ja hakkuiden uudistusalat, lämmitän puilla, lisäeristin talon juuri selluvilalla. Passi on vanhentunut neljä vuotta sitten, en lennä, ajan vähäpäästöisellä autolla alle 6000 km vuodessa.
Sitten joku huutelee Hanasaaren hiilikasan takaa, että olen syyllinen ja itse lentää kerosiinilla eestaas, lisää hiiltä kiertoon moninkertaisesti sen kuin minä.
Epäilys on, että ”herran haltuun” jätetyt aukot tulevat edelleen lisääntymään EU:n ilmastosirkuksen tuloksena.
Jos 65% viljellystä sadosta saa korjata, lisääkö intoa metsänviljelyyn ja hiilinielujen hoitoon/lisäämiseen?
Siirrettynä lyhyemmän kiertoajan maatalouteen. Kaikki pellot pitäisi kylvää, mutta vain 65%:sta saisi korjata sadon. Taputtaisivatko kaikki, vai aiheuttaisiko ihmetystä?
Valmistaja: Kwizda Agro GmbH, Wien, Itävalta
https://www.kwizda-agro.at/produkte/pflanzenschutz/forst/forst/trico/
Maahantuoja: Berner Oy
http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/muut-tuotteet/trico
Tukesin tiedote on jostain syystä valmistaja/maahantuojan osalta puutteellinen:
https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/KareDocs/3176MPTrico.pdf
Metla on tutkinut tehoa:
http://www.metla.fi/tiedotteet/2012/pdf/Taimiuutiset_2-2012-hirvikarkote.pdf
Äkkiseltään en löytänyt Tricoa ulkomaisten verkkokauppojen valikoimasta.
Sensijaan ”Trico Garden” löytyy. Se on tiiviste, jota lantrataan veteen suhteessa 1:4. Onkohan kenelläkään tästä kokemusta? Luulisi ainakin menevän liukkaammin ruiskun suuttimesta läpi.
https://radjursshopen.se/medel-mot-radjur/trico-garden-1-liter-mot-radjur/
https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/KareDocs/3185MPTricoGarden.pdf
Tässä vähän lisää ravinteiden jakaumasta….vaikka tämä lähtee taas karkuun otsikon aiheesta:
Täälläpäin on siirrytty hyvinkin paljon viljanviljelyssä suorakylvöön, jolloin syksyinen kyntö jää pois. Se on vähentänyt ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja paikalliset vaikutukset näkyvät jo.
”Timpalla” oli lukijoiden kuvissa ”suoraistutus”, jossa hän oli istuttanut muokkaamattomaan maahan. Siitä vaan lobbaamaan menetelmälle ympäristötukea.
”Vedestä haravointia” on tullut harrastettua, vaikka sillä ei mitään merkitystä olekaan…tuuli tuo ja tuuli vie. ”Omassa vesistössä” maatalous on ylivoimaisesti suurin kuormittaja. Yllättävän suuri se on Keski-Suomessakin, ehkä linkistä löytyy mikä on suurin syy oman ahvenjärven ravinnekulkeutumaan.
https://www.keskisuomi.fi/filebank/22757-koistinen_maakuntavaltuusto_060612.pdf
Kyllähän klapeista saa minimania (6,95€/ 30 l?) ja hyvän kunnon:
https://yle.fi/uutiset/3-9800457
Kallein joskus ihmettelemäni klapi huoltoaseman pikkusäkisssä oli hinnaltaan 430€/säkkimotti.
