Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Aiemmin tässä viestiketjussa laitoin linkin tutkimukseen puun korjuun tehokkuudesta.
Lainaus siitä: ”Noin kolmasosa Penttisen ym. (2009) tutkimista yrityksistä on tehnyt jatkuvasti tappiota tai nollatulosta, mikä johtaa väistämättä yrityksen lopettamiseen tai konkurssiin”
Jos kolmasosa yrityksistä häviää konkurssin kautta, niin ei se toimiala ole rahasampo, jossa on paljon löysää ja josta voidaan nipistää pois 5 miljadia euroa kymmenessä vuodessa.
(Aloitus:Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden.)
Lustossa on tosiaan Jätkän mainitsema Pinomäen PIKA-75. Siitä vaan päivittämään Ponssen alustalle Pinomäen ”sakset”….jos ei raha tee kiusaa.
http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/katsaus-1976_06.pdf
Ohjelmistoissa on ongelmana, että kaikkia mahdollisia eteen tulevia tilanteita ei vaan saada testattua ennen käyttöönottoa. Jos vaikka kännykkävalmistaja yrittää etukäteen testata kaikki mahdolliset temput mitä 100 miljoonaa eri käyttäjää voi tehdä, puhelinta ei saada ikinä markkinoille.
Tässä sitä välillä katkaistaan sähköt ja käynnistetään uudelleen, kun puhelin jää jumiin ja odotellaan ohjelmistopäivitystä. Onneksi se nykyään tapahtuu automaattisesti verkon kautta, eikä tarvitse itse lähteä latailemaan mitään.
Tietoturva pitäisi kuitenkin olla etusijalla testauksessa, ei näin saisi tapahtua, että nimimerkin kaikki kirjoittelut siirtyvät jonkun toisen ”piikkiin” eikä siihen pysty itse mitenkään vaikuttamaan.
No nyt tulikin Taneli takaisin!
Vääränlaisen öljyn käyttö taisi aiheuttaa Tanelille sukupuolenvaihdoksen, vaikka sitä ei ollut Lassen haittavaikutuslistassa?
Itselläni oli Moto Hakkuri nimistä teräketjuöljyä, aika paljon oli sakkaa kanisterin pohjalla, kun oli kesän seissyt käyttämättömänä, joten ei näyttänyt suodatetulta.
Saha lirauttaa öljyä alleen silloin tällöin. Kuljetan sahaa muovisessa tukevassa muuttolaatikossa, jonka päähän olen tehnyt reiän terälaipalle. Laatikon pohjalla on pari sanomalehteä. Samaan laatikkoon mahtuu kombikannu, työkalut ja varaketju ym. Koko paketti aina valmiina ja voi nostaa vaikka auton penkille.
”Sen vuoksi metsästäjien riistahavainnot eivät ole merkittävässä asemassa kantamääriä arvioitaessa. Nykyisillä riistahavainnoilla ja nykyisillä kaatomäärillä olisi hirvet ammuttu sukupuuttoon. Sen vuoksi riistahallinto määrittää kanta-arviot muulla tavoin.”
Jaa, että metsästäjien havainnot eivät ole merkittävässä asemassa?
Luulin, että riistahallinnon käyttämä kanta-arvio perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvioon. Eteläisessä Suomessa Luken arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, tärkeimpänä tietona havaintoja / metsästyspäivä. Saamassani arviolaskelmassa oli metsästäjiltä saadun tiedon lisäksi mukana hirvikolarit, mutta ne oli näköjään otettu riistavahinkorekisteristä, eli metsästäjiltä sekin. Eli arviolaskelman kaikki lähtötiedot tulevat metsästäjiltä.
Mikä mahtaa olla se riistahallinnon kannanmääritys muulla tavoin?
Suorittava porras: ”Aina on valitettu , että lupia ei anneta . Mistähän se johtuu? Ei ainakaan viranomaisista . Jos annetaan väärää tietoa tai jätetään tieto antamatta ei kannata ihmetellä , että hirvikannan hallinta on hankalaa.”
Eikö johdu viranomaisista, eli riistahallinnosta?
Mikä taho on vastuussa siitä, että hirvien aiheuttamat tuhot eivät ole kohtuuttomia? Metsätyslaki ja riistahallintolaki määrittelevät että riistakeskuksen pitää kaatoluvilla ja muilla tavoin hoitaa asiat niin, että hirvien aiheuttamat vahingot eivät ole kohtuuttomia.
Jos jossain päin maata harrastusmetsästäjät eivät enää pysty tai halua hoitaa hommaa, hirvihavaintojen keruuta ja/tai hirvien kaatoa, niin riistakeskuksen on asia hoidettava muulla tavoin.
Kuten ”Suorittava porras” aiemmin totesi harrastusmetsästäjiä ei voi pakottaa ampumaan tai näkemään hirviä. Ei heitä voi laittaa vastuuseen siitä etteivät pysty pitämään kantaa kurissa. (Näköhavaintojen väheneminen saattaa johtua siitäkin, että nykyisin hirviä näkevät lähinnä koirat, GPS-laitteen näytöllä piirtyvät viivat eivät taida kelvata hirvihavainnoksi, kun ei tiedä onko koiran edellä kyseessä uros,naaras, vasa tai peräti jokin muu eläin.)
Kyllä vika on johdossa, riistakeskus ei hoida hommaansa.
Otetaan yksi esimerkki:
Liikenneviraston raportti (sivu 16) kertoo, että Uudellamaalla oli 242 hirvionnettomuutta vuonna 2016.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/141665/lti_2017-05_978-952-317-430-6.pdf?sequence=2
Riistakeskus oli laskenut Uudellamaalla 161 hirvikolaria vuonna 2016.
”Kannan kasvusta huolimatta hirvien aiheuttamat vahingot Uudenmaalla ovat vähentyneet merkittävästi pahimmista ajoista. Hirvikolarien määrä oli 161 kappaletta, joka on noin puolet huippuvuosien tasosta.”
Kuten ”Suorittava porras” aiemmin mainitsi hirvihavainnot ovat Riistahavainnot.fi tilastoissa tasaisesti laskeneet vuodesta 2012, vaikka hirvimäärä on noussut.
Myös riistakeskuksen riistavahinkorekisterissä kolareita on sitten vissiin aika paljon vähemmän, kun liikenneviraston tilastoissa.
