Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Mihin, miten ja kenelle ne puunhankinnan suuret voitot (500 milj) on piilotettu, kun esimerkiksi Metsä-Groupin tulosyksiköistä puunhankita on kaikkein heikoimmin kannattava osavuosikatsauksen luvuissa.
Korjuuketjutko ne suuret voitot käärivät ja elävät kuin siat pellossa?Metsä-Group:
Puunhankinnan ja metsäpalveluiden eli Metsä Forestin
liikevaihto tammi–kesäkuussa 2017 oli 829,4 miljoonaa euroa
ja liiketulos 12,9 miljoonaa euroa.Esimerkiksi kartonkiteollisuuden liikevaihto oli 918,7 miljoonaa euroa
ja vertailukelpoinen liiketulos 88,7 miljoonaa euroa.Katselin yhden metsästysseuran talviruokintamenua, jossa oli tällaista apetta:
Porkkanaa 8000 kg
Perunaa 4500 kg
Punajuurta 2000 kg
Sokerijuurikasta 1000 kg
Omenaa 4500 kg
Viljaa 8200 kg
Heinää 100 kg
Lehtikerppuja 20 kgSeura on huolehtinut riistan ”hyvinvoinnista” rahtaamalla ruokintapaikoille purtavaa yhteensä 28 000 kg. Melkoista meininkiä. Jos seuralla olisi vaikkapa 28 kaatolupaa, niin kaadettua kohti olisi ruokaa viety 1000 kg.
”Liikenne on yksi sorkkaeläinkantaa uhkaava tekijä.”
Paikallinen ELy-keskus taas oli toisinpäin mieltä, että sorkkaeläinkanta on liikenneturvallisuutta uhkaava tekijä.
Aika vähän puhutaan monimuotoisuudesta sorkkaeläinten yhteydessä aina vaan, että hakkuut uhkaavat monimuotoisuutta.
Omilla mailla erityisesti valkohännät ne ovat hävittäneet kokonaan tiettyjä kasvilajeja. Maitohorsma lähtee ensimmäisenä, sitä kyllä riittää, mutta sen jälkeen esimerkiksi harakan-peuran-kissankellot ja valkolehdokit syötiin. Köyhältä alkavat näyttää entiset kukkakedot ja pientareet. Ne eivät enää päässeet siemenvaiheeseen ja hävisivät. Suppilovahverotkin maistuvat, lakit oli riivitty pois vain risaiset varret pystyssä.
Sähköautoista ja energia-asiasta myös tällaista näkökulmaa:
Metsävähennys on kuitenkin korotonta lainaa valtiolta. Jos taloudessa on lainaa, ei ole kovin viisasta ottaa korollista lainaa pankista ja jättää käyttämättä metsävähennyksen kautta saatavissa oleva koroton laina, jonka takaisinmaksuajasta saa itse päättää ja joissain tapauksissa saa jättää maksamatta.
Itsekään en tiedä miten metsieni kanssa aikanaan käy, joudunko ehkä tilittämään takaisin jonkun osuuden saamastani metsävähennyksestä. Siitä huolimatta olen ottanut vähennykset täysimääräisinä, enkä näe sitä pakkasella housuun pissaamisena, päinvastoin.
Valtiolta saamani nollakorkoisen lainan olen sijoittanut Metsäliiton A-osuuksiin 5…5,5% korolla, josta osa on verovapaata.
Ei se NNA (NettoNykyArvo) mikään syndrooma tai huuhaa ole. On se löytänyt tiensä Tapion julkaisuihinkin. Jos harjoittaa metsätaloutta tutulla perintötilalla tai kotiseudulla, homma varmaan toimii kohtalaisesti kokemuksen perusteella, kunhan vaan tekee kaikki metsänhoitotoimenpiteet ajoissa.
Metsäsijoittajat, jotka haalivat metsätiloja laajemmalta alueelta käyttävät sitä ”työkalua”. Itsekin törmäsin metsätilaa myydessä johonkin ”näätään”. Aluksi ihmettelin mitä ihmettä se äijä horisee ja oli pakko selvittää itselle millä perusteella hän tilan arvotti.
Jos metsäomaisuudessa on kiinni satoja tuhansia euroja, niin kannattaa ainakin lukea liitteen kappale 4, vaikka ei mitään laskisikaan.
http://tapio.fi/wp-content/uploads/2015/09/MHS_Kannattava_metsatalous_201500814.pdf
Joku viisas on sitä mieltä, että kuitupuun kysyntä kasvaa roimasti:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuitupuun-kysynta-kasvaa-roimasti-itameren-rantamaissa/2Nie82f9
Saman artikkelin kommentteja luin minäkin tukka pystyssä. Korjaisin sen verran, että persujen naismeppi ei ole Slunga-Poutsalo vaan Ruohonen-Lerner.
”Metsästäjä”olisi hyvä nimi metsässä työskentelevälle, mutta se käytössä, johon se ei oikein sovi. Eihän sorsanmetsästäjä kaada sorsia metsässä.