Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
On siinä mielessä fiktiivinen, että kunnallista hoitopaikkaa ei meidän kunnassa saa, jos on omaisuutta. Kunnalla on kyllä velvollisuus järjestää hoitopaikka, mutta esimerkiksi meidän tapauksessa ilmoitettiin, että kunnalliseen ei ole mahdollista päästä ja osoitettiin yksityinen hoitokoti, josta kunta oli varannut kiintiön.
http://www.soininvaara.fi/2014/10/11/omaisuuden-vaikutus-hoitomaksuun/
Metsän vuotuinen tuotto lasketaan linkin taulukosta kertomalla metsähehtaareilla taulukon tuotto. Eli kunta laskee ko summan vanhukselle vuosituloksi ja tulot vaikuttavat hoitomaksuun. Jos metsä on pelkkää taimikkoa tai aukkoa, voi anoen saada alennusta.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/paatokset/47452/verohallinnon_paatos_metsan_keskimaarai9/
Kysymys on tosin aika fiktiivinen. Meidän kunnassa ja uskon, että muuallakaan, kunnallista hoitopaikaa ei saa, jos on omaisuutta. Pitkät on jonot, meillä ainakin tökkäsi hoitopaikan saanti mummon omakotitaloon. Käytännössä kunnallisen hoitopaikan saa vain, kun omaisuus on myyty ja rahat käytetty yksityisessä hoitopaikassa….siis jos loppuvat, niin voi saada kunnallisen hoitopaikan.
Kun emme kuitenkaan ole mitään hirviöitä, niin järjestimme mummolle pariksi viimeiseksi vuodeksi hänelle mieluisan hoitopaikan, emmekä minimoineet kustannuksia, emmekä kätkeneet rahoja. Katsoimme, että hän oli oikeutettu hyvään vanhuuteen, kukaan ei ole katkera vaan tyytyväinen, että hän näin ”söi” puolet omaisuudestaan ja perillisille jäi vähemmän.
Metsänomistajia tarvitaan nyt pelastamaan maapallo, siinä aivan uutta haastetta.
Se esitys, että hakkuut olisi sidottu metsän vuotuiseen kasvuun olisi tasapuolinen ja yksinkertainen. Esimerkiksi jokainen maa saisi hakata 85% vuotuisesta kasvusta.
Tällä ajoneuvolla pärjää ihan hyvin ja tulee istutuksetkin tehtyä samalla kulkupelillä.
”Näätä laskeskelee yhden kuvion tuottoa tietämättä edes maapohjasta mitään. Asettelee teesejä lonkalta.”
En tiedä miten lonkalta teesejä asetellaan, mutta kyllä talven pimeinä iltoina voi vähän kokeilla miten hyvin teoria ja käytäntö kohtaavat…vai kohtaavatko.
Pelkällä teorialla ei taatusti pärjää, kyllä täytyy muutama uudistusala saattaa taimikonharvennusvaiheeseen. Hikoilla, kompastella metsässä ja tähyillä relaskoopin läpi. Sitten voi kokeilla laskentatyökaluja ja ihmetellä onko niistä mihinkään, pystyykö niillä luotettavasti mallintamaan metsänkasvatusta. Sama pätee muuhunkin suunnittelutyöhön, pitää olla kokemusta ja kyky arvioida onko saatu laskentatulos mahdollinen.
Linkin ”Paavo” näkyy kovasti laskeskelevan.
Kaikki eivät ehkä löydä KHO:n ratkaisuja tai ”jaksa” niitä lukea. Tässä lyhykäisyydessään Ylen uutisointi silloin joskus. Perustelua on usein käytetty tälläkin palstalla eri yhteyksissä. Jos et ole tyytyväinen, niin ainahan voit myydä metsäsi…sellaista ei olisi odottanut KHO:lta.
Noin se menee. Me yrittäjät joudumme maksamaan itse noin 25% työtulostamme eläkevakuutusmaksua. Valtion virkamiehelle maksun on suorittanut valtionkonttori verovaroista.
Täytyypä käydä poimimassa tryffelisienet ennen kuin maanomistaja tajuaa, että ne eivät ole hänen. 3000€/kg.
Tällä sivulla toimintakertomus 2016:
Jos toiminta on riittävän läpinäkyvää ja rahojen käyttökohde konkreettinen, jopa korvamerkitty, niin tällaista selvää kohdetta, kuin Kainuussa, voisi tukea:
http://www.metsasaatio.fi/ajankohtaista/uutisia/kainuun-kohdennettu-kerays-1.4.2017-31.3.2018