Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Puuntuotannon maksimointi tarkoittaisi kiertoaikojen pidentämistä ja entistä varovaisempaa metsien harventamista.”
Itse ajattelin juuri päinvastoin. Ymmärrän ”puuntuotannolla” metsästä ulos otettavaa puuta, teollisuuden raaka-ainetta. Sehän on se tuote jota tuotamme. Jos pidennämme kiertoaikaa ja teemme varomaisemmin hakkuita puustopääoma (raaka-ainevarasto) kasvaa, mutta ”puutehtaamme” tuotanto pienenee.
Olihan se eläkesysteemi kestämättömän antelias. Sukulaismies jäi aikanaan eläkkeelle armeijan palveluksesta 46-vuotiaana. Ilmainen koulutus ammattiin ja eläke ylikin tuon 66%, sillä asuntoetu laskettiin verotettavaksi tuloksi ja kerrytti eläkettä ja syrjäseutulisät ym päälle. Joten eläkeläisen uusi parempi auto oli mukava ostaa.
On tullut maksettua aikanaan säätiömaksuja. Säätiön toiminnan tavoitteena pitäisi olla metsätalouden ja metsäteollisuuden turvaaminen. Sittemmin heräsi epäilys, mihin rahat menevät. Törmäsin esimerkiksi siihen, että säätiö oli rahoittanut riistakeskuksen projekteja ”metsätalouden ja metsäteollisuuden turvaamiseksi?”
https://riista.fi/kaytannonlaheisia-video-ohjeita-riistanmetsanhoitoon/
”Vuonna 2015 toteutettiin Suomen Metsäsäätiön kanssa yhteistyössä Kipinä riistametsänhoitoon -kampanja (KIRI), joka innosti metsänomistajia ja metsäammattilaisia ottamaan riistan huomioon metsänhoidossa. Kampanjan aikana julkaistiin useita artikkeleita riistametsänhoidosta. Vuonna 2016 yhteistyötä jatkettiin Riistametsänhoidon videoprojektilla.”
Tahallinen vahingonteko on joka tapauksessa kielletty.
Vaikka jokamiehenoikeuksien perustana olevaa haitattomuuden periaatetta voisikin pitää tulkinnanvaraisena, ovat säännökset vahingonteosta selkeitä ja rikoslailla määritelyjä.
Näin ollen viljelysmaalla, taimikossa tai laitumella ei saa kulkea, jos siitä aiheutuisi omistajalle tai haltijalle vahinkoa, sillä tämä rikkoisi rikoslain 35 luvun säännöksiä vahingonteosta.
Vahingonteko on rangaistavaa vain tahallisena, mutta korvausvelvollisuus voi silti syntyä vahingonkorvauslain mukaisen tuottamuksen perusteella. (emt.338). Toisin sanoen, maanomistaja ei voi kieltää ”kulkua sinänsä”.
Sen sijaan hän voi ja saa asentaa kyltin, jolla hän varoittaa kulkijoita esimerkiksi taimikosta. Jokamiehen kannattaa noudattaa tällaisen taulun
kehotusta, sillä taimikon tallominen voi johtaa korvausvelvollisuuteen.Ratsastajaliiton ohjeet:
Jokamiehen velvollisuudet:
Jokaisella on oikeus luontoon, mutta se joka luonnossa liikkuu, on vastuussa ja velvollinen huolehtimaan ympäristöstään, joka käsittää niin kasveja, eläimiä kuin muita luonnossa liikkujia. Jokamiehen oikeuksia rajoittavat rikoslaki, järjestyslaki ja laki yksityisteiden käytöstä. Oikeuksia rajoittavat lisäksi järki ja hyvät tavat sekä hyvät hevostaidot.
-Hyviin tapoihin kuuluu aina pyytää lupa ratsastamiseen toisen omistamalla maalla
-Toisen maalla tapahtuvaan järjestettyyn toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti lupa-Ratsastaminen on kiellettyä
o viljellyillä mailla
o piha-alueilla
o taimikoissa ja puiden juurien päällä
o kuntopoluilla
o kevyen liikenteen väylillähttp://www.ratsastus.fi/ratsastuskoulut_ja_tallit/jokamiehen_oikeudet
Toivottavasti asia selviää ilman piikkilankaa.
Ei tässä mitään omaa kaavaa ole kehitetty. Kustannuksia ja tuloja sensijaan joskus tulee arvioitua haluttuun suuntaan. Tämä taimikohtainen kustannus-lähestymistapa ihan mielenkiitoinen ja monelle konkreettisempi ja ymmärrättävämpi kuin NNA. Kyllä sillä voi kokeilla mikä vaikuttaa ja miten paljon. Ennakkoraivaus varmaankin pitäisi lisätä ainakin ennen ensiharvennusta?
On ihan hyvä, että ”Näätä”ja ”Reima Ranta” varovasti nostavat esille sen tosiasian, että metsänhoitosuositukset, metsäsuunnitelmat ym ei ole tehty tavoitteena metsäomistajan taloudellisen tuloksen maksimointi vaan puuntuotannon maksimointi.
Puuntuotannon maksimointi johtaa puun ylituotantoon ja sitä kautta puun hinnan pysymiseen alhaalla. Toisaalta jos puusta olisi pulaa, ei metsäteollisuus investoisi Suomeen, puun kysyntä laskisi ja hinta laskisi.
Yritin aiemmin viritellä keskustelua, että kyllä kuusikin uudistuu luontaisesti. Jälkiviisaana voi sanoa, että kuvan 2 ha uusitusalalle olisi kannattanut istuttaa ainoastaan 1/2 hehtaarin alalle kuusta ja antaa lopun uudistua luontaisesti.
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/luontaista-nousee-istutinko-turhaan/
