Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Palstalla on ilmeisesti mainostaminen kielletty, mutta googlettamalla ”siirtoistutustyökalu” ja ”taimipora” löytyy markkinoilla olevia välineitä luonnontaimien siirtämiseen. Aika työlästä, mutta hauska harrastus.
Totuus on väittelijöiden puolivälissä. Keskituloisia on suurin massa, eivät saa yhteiskunnan tukia, mutta maksavat korkeita suoria veroja ja kulutusveroja ,ei mahdollisuutta verosuunnitteluun, kuten suurituloisilla. Kokonaisveroaste, ottaen huomioon väliliset verot (ALV , bensa, kiinteistö….jne.) on keskituloisilla yli 70%. Tämä joukko pitää maata pystyssä.
Usein istutustyö tehdään talkoilla, jolloin siihen voi osallistua sakkia, joka ei ole koskaan ennen istuttanut. On myös käytetty kesätyövoimaa, jolloin laatu kärsii määrän kustannuksella. Työ on näennäisen yksinkertaista, mutta jos se tehdään huonosti, menee koko kallis investointi kankkulan kaivoon.
Itse en ota riskiä, että istuttamaan tulisi joku, jonka työn laatua en tiedä.
Linkin dokumentin sivulla 34, taulukko 3 kertoo saman, jonka olen itse havainnut, että mättäisiin istutettuna 1- ja 2- vuotiaan taimen kehityksessä ei ole juurikaan eroa. 2-vuotias on kalliimpi, raskaampi ja kalliimpi istuttaa, jos istutusta seuraa kuiva jakso 2-vuotias on herkempi kuivumaan. Henkilökohtainen valinnanvapaus on johtanut 1-vuotiaan keskipaakkuisen käyttöön ja kustannusten pienentämiseen.
http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistus-screen.pdf
Tästä voi ottaa lukuja NNA laskelman riskiosiooon:
”Täysin epäonnistuneita kohteita oli eniten kylvössä (30 %). Istutus-
aloilla epäonnistuneiden kohteiden osuus pinta-alasta oli keskimäärin 3 % ja luontaisen uudistamisen aloilla 12 %, mutta sen lisäksi 19 % luontaisista uudistamisista oli johtanut heikoksi luokiteltuun tulokseen. Epäonnistumisen riski oli istutuksissa 12 %, luontaisessa uudistamisessa 31 % ja kylvössä 61 %.”Planter: ”Mätästys ja kuusen istutus 1600 kpl/ha. Investointiin lähti lompakosta paperirahaa 474€/ha.”
”Saitko kuittia?”
Kyllä kuitti otetaan aina. Tuossa hinnassa on huomiotu verovähennys ja istutus on tehty itse. Kun harrastaa esim. golfin sijaan paljon mielekkäämpää metsänhoitoa, niin en laske omalle työlle hintaa, matkakin palstalle oli lyhyt. En ole harrastanut hampaita kiristellen, vaan sopivina annoksina (2..3 ha uudistusta vuodessa) kuntoilumielessä.
Istutuksen laatu on paljon parempi, kun sen tekee itse. Kasvua tulee seurattua ja taimikosta huolehdittua, kun on kyseessä ”omat lapset”. Taimena 1-vuotias keskipaakku, edullinen 0,18€/kpl (ALV 0) ja lähtee havaintojeni mukaan kasvuun yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin 2-vuotias, koska paakku/juuristo on riittävän iso taimeen ja haihduttavaan neulasmassaan nähden.
Mätästyksen hinta on ollut haarukassa 350…400 €/ha. Istutustiheyttä säädellään maaston mukaan, jos on oletettavissa, että luontaista täydennystä tulee, voidaan taimiväliä harventaa. Selkeissä ongelmakohdissa tihennetään. Kun istuttaa itse 1600kpl/ha on ihan riittävä. Jos teettää vieraalla, pitää varautua ainakin 10% taimien kuolemiseen ensimmäisenä vuonna.
Kyllä Nalle B.W. on heittänyt veteen ”Rapalan” 25€/ha metsän kiinteistöverosta. Ei liene ollut tosissaan, nauttii vaan kiusanteosta. Metsän keskimääräinen tuotto lienee luokkaa 150€/ha/vuosi. Napattaisiin pois 25€, eli 17% tuotosta. Pääoman tuottoprosentti metsäsijoituksella lienee luokaa 5%. Tarvittaisiin uusi PNNA laskelma ( persnetto nykyarvo laskelma).
Lopputulos olisi, että istuttaisimme taimia entistä kiihkeämmin, enemmän, entistä tiheämpään ja joka kiven koloon, että päästäisiin plussalle:)
”Björn Wahlroos esitti Helsingin Sanomissa madonluvut suomalaisen yhteiskunnan heikosta kilpailukyvystä mukaan lukien korkea verotus. Saman jutun loppupuolella hän kuitenkin heitti, että maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverosta kertyisi 500 miljoonaa euroa verotuottoa, jos vero olisi 25 euroa hehtaarilta.”
Tässä kuvia ”taimikosta”, jota kävin tarkistamassa tänään. Istutettu kuuselle kaksi vuotta sitten. Tällaiseen on ainakin turha tehdä mitään NNA laskelmaa. Jos aikoo saada metsän alle 50 vuodessa, on pakko mätästää ja istuttaa. Heinän seassa mättäissä on ihan tukevat taimet, jotka näyttäisivät pärjäävän heinäämättäkin, koska ovat sen verran ”järeytyneet”. Luontaisesti ei ole tullut, eikä ole tulossa, edes koivua…vain heinää.
Heinästä pääsi läpi, mutta mitä nyt pitäisi tehdä, mitä näistä aikanaan jätetään varhaisperkauksessa?
Suomen EU-edustajille pitäisi tehdä muutama kuvasarja Suomalaisesta metsänhoidosta. Siinä kuvattaisiin mitä tapahtuu kiertoaikana, niin ettei esitetä aina vain kuvaa hakuuaukeasta ja kauhistella sitä. Ehkä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ymmärtäisi paremmin kuvista kuin pelkästä tekstistä, että metsä pidetään koko kiertoajan maksimaalisesti peitteisenä. Ehkä tällöin ymmärrettäisiin myös harvennushakkuiden vaikutus oikein ja mitä tapahtuu, jos harvennuksen jätetään tekemättä (viimeinen kuva)
Jotenkin näin:
Hakkaamaton metsä
Joudutaan pian heittämään kirveet kaivoon??
