Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ohjeitakin on tullut annettua MTK:lle, miten voisi toimia jämäkästi.
”MTK vaatii MMM:ltä”
Jassoo, saman puolueen metsästäjät lähettävät taas terveisiä toisilleen median kautta, että näyttäisi jotain tapahtuvan. Ei mitään uutta.
Hyvin on toiminut. 10 vuoden aikana ainoa ongelma on ollut koron lasku 5%->4,5%->3,5%->2%. Tänä vuonnakin pari nostoa, rahat ovat tulleet tilille päivälleen kuukauden kuluttua nostosta. Ovat myös ilmoittaneet tekstarilla vuoden alussa, milloin on viimeinen päivä ilmoittaa nostosta, mikäli haluaa käyttää tilillä olevat alvit alvien maksuun. Jos sama raha löytyy jostain huonompikorkoiselta tililtä kannattaa ne maksaa sieltä ja jättää alvit tähtitilille.
Eiköhän se akkuporakone jaksa, koska terien halkaisijat ovat vain paakun luokkaa 48 mm / 60 mm. Idea lienee, ettei paakku kuivu, kun se on reiän kokoinen. Kovettuneessa savessa saattaa olla vaikeuksia.
Tuolta muokkaamattoman istutuksen maaporajutusta ajauduin poramiehen JK-sivuille:
”Muokkaus on avo- ja siemenpuuhakkuun suoma etu, joka kannattaa jättää käyttämättä vain poikkeustapauksissa (liika kivisyys, liian pieni kuviokoko).”
Lisäisin poikkeustapauksiin vielä voimakkaasti roustealttiit kuviokohdat, joissa taimia ei saa pysymään maassa kiinni ja pystyssä. Rouste nostaa pieniä ja heikosti juurtuneita taimia ylös maasta.
Humuskerroksen poistaminen lisää paljastetun maan lämpötilavaihtelua. Syksyisin ja keväisin maan toistuva sulaminen ja jäätyminen hienojakoisilla ja vettä huonosti läpäisevillä mailla lisää roustetuhojen riskiä.
Miten pitkä ”sijoitushorisontti” teillä on kun vertailette hakkuutapoja? Onko se itsekkäästi se aika, jolloin itse olette metsien omistaja yritättekö maksimoida oman metsätulonne sinä aikana.
Yleisimmin metsänomistajaksi tullaan vasta 50v ikävuoden yläpuolella ja 70v paikkeilla oma vieteri on vedetty suoraksi omatoimista metsänhoitoa ajatellen, se jatkuu vain puheissa ja työnjohtaja-myyjänä.
Jos tarkoitus on myydä metsät pois 70+ iässä, niin silloinkin tulee kyseeseen mietintä, miten maksimoi puukauppatulot + tilojen myynnistä saadut tulot. Puhtaaksi kynitystä palstasta ei paljoa saa.
Jos taas seuraava sukupolvi jatkaa metsätaloutta, tulee kyseeseen verojen minimointi bruttotulojen maksimoinnin lisäksi.
Nämä pitää sitten liittää osaksi JK / jaksollinen tarkastelua, ettei mene liian helpoksi.
Kyllä kuusialikasvos voi kasvaa yli 3cm vuodessa. Ennen lain muutosta itselläni oli likimain kuvan mukainen kuvio. Metsäasiantuntija ”määräsi” putsamaan kuuset pois. Pistin hanttiin, että onko tässä järkeä. No vedettiin kaikki pois ja istutettiin männylle, jotka hirvet söivät. Nyt siinä on luontainen alle metrinen epätasainen kuusitaimikko ja jokunen kolmen latvanvaihdon mänty.
Kyllä on tullut oltua supertyhmä, niin kuin on tämä keskustelukin. Joskus on pakko tehdä aukko, mutta päähänpinttymä, että se se pitää tehdä aina ja ehdottomasti 60-80 vuoden välein on kummallinen. Nykyinen metsälaki on ihan hyvä ja antaa metsänomistajalle valinnan vapautta.

Ajattelin vaan kun ennen hehkutetun kupariputken taivuttelua, oli tällaista kommenttia:
”Sijoitusrahastot pitäisi ehdottomasti putsata pois kokonaan Metsäliiton omistajien joukosta.”
”Varmasti sijoitusrahastotkin hyötyvät kuten muutkin suuret pinta-alat metsääomistavat tahot. Itse epäilen kuitenkin eniten lobbariksi metsähallitusta eli valtio kerää hyödyn vastineeksi Kemin sellutehdashankkeen luvituksesta.”