Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Samaan aikaan MTK-säätiön tilalla, jonka hallituksen puheenjohtaja on edellinen MTK:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nykyinen MTK:n puheenjohtaja.
Riistanhoito
”Kettulan metsissä on monenlaista riistaa, jota hoidetaan ja ruokitaan säännöllisesti. Eläimet otetaan huomioon myös metsätöitä suunniteltaessa. Riista hyötyy pienistä avohakkuista, sillä niihin syntyy eläimille edullinen kasvusto. Hakkuissa katajat säästetään riistan ravinnoksi. Pihlajien ja haapojen kantovesat ovat myös arvokasta ravintoa hirville.”
Ruokinta ei ole mitään kyttäyssyöttien asettelua vaan tuhansia-kymmeniätuhansia kiloja vuodessa.Puhutaan yhtä ja tehdään toista.
Aiemmin on jo tullut todettua, että maa-ja metsätalousministeri(ö) ja sen laatima hirvikannan hoitosuunnitelma ovat määritelleet hirvitiheyden ylärajaksi 3,5 / 1000 ha. Ministeri itse Metsälehdessäkin. Jälleen tänä keväänä ministeriön alainen riistakeskus asetti tavoitteita yli heidän oman ylärajansa. Puhutaan yhtä ja tehdään toista.
MTK on viestinyt näin: ”Ei ole mitään järkeä, että samaan aikaan kun yritämme leikata kantaa, lisäämme peurakannan lisääntymistä ruokinnalla.”
https://www.mtk.fi/-/milloin-alkaa-valkoh%C3%A4nt%C3%A4peuran-kannan-leikkaus-
Hirvitaloutta valkohäntäpeuran näkökulmasta:
MMM: Hoitosuunnitelmien toimenpiteillä on tavoitteena turvata hirvitalouden tuottamat hyödyt sekä ennaltaehkäistä hirvielänten liikenteelle sekä metsä-, maa- ja porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja ja parantaa hirvivahinko- ja onnettomuustiedon tarkkuutta ja hyödynnettävyyttä.
Katsotaan hirvieläintaloutta valkohäntäpeuran osalta.
MMM:n esitys vuodelta 2020
Lihan laskennallinen arvo 16 milj. Saaliin arvo 35-40 milj. Mitä lienee erotus saaliin ja lihan arvossa, tuskin kallot, luut ja nahka? Ilmeisesti saaliin arvosta on suurin osa laskennallista ns hyvinvointivaikutusta. Jotenkin laskien kannan kasvattaminen tuottaa siis kansalle hyvinvointivaikutuksia kymmenillä miljoonilla.
Ifi:n mukaan keskimääräinen vakuutuskorvaus eläinkolarista on 3100€. Hirvillä se suurempi metsäkauriilla pienempi, valkohäntäpeurakolareita on eniten ja edustanee keskimääräistä korvausta. Kolareita oli noin 7000, joten kolarikustannus noin 22 miljoonaa euroa vuodessa.
Pelkästään kolarikustannukset ylittävät siis reilusti saadun lihan arvon. Muitakin haittoja on: viljelyksille, puutarhoille, taimikoille, luonnon monimuotoisuus on jo monin paikoin syöty pois, punkkitaudit lisääntyvät jne.
Miksi maa-ja metsätalousminiseriö, MTK ja ne yhteen liimaava keskustapuolue suosivat tällaista ”taloutta”, jonka kokonaisvaikutus kansantalouteen on vahvasti negatiivinen? Ilmoittavat vaan ettei haitallinen vieralaji ole haitallinen vieraslaji.
Hyvin todennäköisesti vaihtuu ennen vaaleja. Ajatuksena tuntuu metsässä pylväs paremmalta kuin leppä, mutta ei sitä tiedä.
Ehdotin pojille reilun 1000 litran Trico-ruiskutussavottaa (jakautuisi ajanjaksolle, että latvat olisivat turvassa, mutta eivät hirven turvassa)
Olivat sitä mieltä, että 10 litraa tervaa ja kilo keveitä hyöheniä olisi parempi, kohteena hirviteatterin päädramaturgi. Lupasivat yrittää hoitaa niin, että Vanhasen lopettaessa pätkäpestin ministerikierrosssa tuolit täyttyisivät niin, että päädramaturgi joituisi ilmoittamaan, että joutuu vetäytymään ”henkilökohtaisista syistä”. Katsotaan mitä saavat aikaan. Omat pussihousut olen jo polttanut takapihan roviolla.
Jotain positiivistakin löytyi Luken uutisesta. Kanta-arvioon on lisätty ”riittävyyskerroin”. Erittäin hyvä. Sama pitäisi lisätä hirvien kanta-arvioon. Saataisiin reaaliaikaiset kanta-arviot tarkemmaksi ja siten 20% lisää lupia.
”Voi myös olla, että metsästysalueenkaan peurakantaa ei pystytä arvioimaan täysimääräisesti. Kanta-arvion ohessa on tätä vajetta paikkaamaan mallinnettu riittävyyskerroin, joka kuvaa metsästysseurueiden kanta-arvioiden ja arvioidun todellisen kannan välistä suhdetta. Kerroin saa arvon yksi, jos metsästäjien kanta-arviot ovat keskimäärin oikein. Kertoimen annetaan vaihdella ennakolta vapaasti luvun yksi ympäristössä: jos muiden aineistojen perusteella vaikuttaisi todennäköisemmältä, että metsästäjien arviot ovatkin ylimitoitettuja ,eikä aliarvioita,on tämä laskennassa yhtä lailla mahdollista.”
Jatkuva kasvatus on ”uskon asia”, avohakkuu ei ole metsänhoitoa. Lisää mielipiteitä linkitetyn sivun alareunassa. Amen!
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/mielipide-avohakkuu-ei-ole-metsan-hoitoa#2a5c0058
