Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Luken uusimmat kanta-arviot, nyt näkyvät hirvitalous-ja rhy tasolle asti:
Onnittelut Haliwoodille Suomenennätystavoitteesta. Kilistetään virtuaalisesti!
”Sitä vielä jäin miettimään, että onko olemassa tieto peurojen määristä hirvitalousalueen tarkkuudella?”
Jos on jossain, niin piilossa. Koko Varsinais-Suomen määrää pystyy haarukoimaan, koska kaatomäärät ja kolaritilasto ovat tiedossa.
Pressissä todetaan, että edellisellä metsästyskaudella ammuttiin Varsinais-Suomessa noin 23 000 valkohäntäpeuraa.
Varsinais-Suomen maapinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Keskisaalis oli siis noin 23/1000 ha. Tällä keskisaaliilla kanta ei ainakaan kolaritilastojen mukaan olisi laskussa.Keskimääräiseksi kantatavoitteeksi on Varsinais-Suomessa alueilla VS1-V4 asetettu 21/1000 ha.
Varsinais-Suomesssa valkohäntien talvikantatavoite (21/1000 ha) on pienempi kuin viime vuoden saalis (23/1000ha). Jotenkin tästä tulee sellainen maku, että tavoitteet on asetettu näin alhaisiksi sillä perusteella, että realistiset tavoitteet, keskimäärin 40-50/1000ha, näyttäisivät aika rumilta ja paljastaisivat todellisen eläinten määrän.
Karkeasti voi arvioida: Kun saalis on noin puolet talvikannasta, pysyy kanta likimain samana.
Porukka taitaa hahmottaa paremmin hirvimääriä. Luken mukaan hirvi- ja valkohäntäpeurakannan tuottavauudet ovat lähellä toisiaan (noin 60%). Hirvisaalis oli viime kaudella 49 000. Talvikanta on ollut noin 100 000 ja keskimäärin siitä verotetaan vuosittain noin puolet.
Hirvikannan tavoitteena valkohännille nyt asetettu tavoite tarkoittaisi, että hirvien talvikanta pudotettaisiin seuraavalla metsästyskaudella (vuodessa) alle 49 000 yksilön.
Jotain sentään siellä metsässä luuraa, joka on salaista. Joka syksy siellä lasketaan, tehdään havaintoja ja merkataan ihan kartalle havaintopaikat. Havainnot ja määrät tallennetaan erään julkisoikeudellisen laitoksen tietokantaan. Ne ovat julkisuuslain mukaan julkisia, mutta eivät kuitenkaan ole julkisia.
Otetaanpa vielä alusta. En ole tuohon hiilipaniikkin kovin perehtynyt, enkä osallistunut. Viikonloppuna kun saapastelin metsässä (lumet näin vähissä) aloin katsella karuja kuvioita vihreiden silmillä. Vaikka avokalliota näkyy, niin niiden välisissä montuissa on kookkaitakin mäntyjä.
Onko mitään järkeä päätehakata niitä, jos siellä on kuitenkin 100-150 m3 / ha puuta ja kasvaakin pari mottia vuodessa. Onhan se melkoinen hiilivarasto ja pieni nielukin vielä. Parikymmentä vuotta sitten päätehakatuissa kuvioissa on muutama käkkyrä siellä täällä ja aarien läpiä, missä ei kasva mitään vaikka on isoja kantoja, eli mahdollisuus olisi. Siksi olen värjäytynyt vihreäksi ja asettanut itselleni ainakin CT kuvioille päätehakkuukiellon.
Aiemmissa kuvissa esitetty moka tuli tehtyä, kun asiaan perehtymättömänä annoin tehdä metsäsuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet.
Seppo, ei ollut tarkoitus yrittää kieltää metsitystuen maksua. Kyseessä oli vertailu, kumpi olisi nopeampi ja tehokkaampi tapa.
Heti putkahti uutinen ”pystyssäpitokorvauksesta”. Tuohon alla olevaan uutiseen voisin tarjota juuri näitä alueita, jotka päätehakkaamalla näyttävät muuttuvan ikuisiksi joutomaiksi. Onhan se sitä Timpan mainitsemaa hölmöläisten peiton jatkoa, jos toisaalla joutomaita metsitetään ja toisaalla tehdään lisää. Joten maksetaan meille hölmöläisille, että emme hakkaa peittoa toisesta päästä poikki, vain jatkaminen on sallittu. Siis kohdennetaan hakkuut sinne missä uudistaminen onnistuu.
Enpä muista pituuksia kun 2001 hakattiin. Syy miksi eivät enää kasva, on tässä. Toisella palstalla hirvieläintiheys on noin 200/1000ha, päätellen siitä, että 90 kaadettiin, eikä vähene. Toisella ehkä noin 100/1000ha. Hirviä on molemmilla alueilla ollut 20 vuotta koko ajan yli 5 /1000 ha. Mieluummin olisin päätehakkaamatta ja ottaisin jonkin hiilensidontamaksun.
