Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Avohakkuukielto oli varmaan hieman vitsinä tehty esitys.”
Ei ole, siitä on tehty kansalaisaloitekin, joka sekään ei ole tekijöiden mielestä vitsi. Tämä olisi hyvin rajattu, perusteltu ja se sisältäisi myös korvauksen. Hirvieläinkannan vähentäminen ei ole ratkaisu, koska vastuuministeriössä ei ole minkäänlaista aivotoimintaa sen suhteen.
Riistahallintolain uudistus 2011 tehtiin Sirkka-Liisa Anttilan valvovan silmän alla. Varmemmaksi vakuudeksi sen allekirjoitti vielä Tarja Halonen.
”Hallituksen esitys riistahallintolaiksi sekä laiksi metsästyslain muuttamisesta, riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain muuttamisesta ja maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta..”
Siinä karsittiin pois kaikki metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinkantojen kokoon. mm. alueellisten riistaneuvostojen kokoonpanoksi hän katsoi hyvin soveliaaksi, että maanomistajien edustus on 1/10 ja metsästäjien 6/10.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila:
”Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin erittäin asiantuntevasta ja asiallisesta keskustelusta. Minä kunnioitan erilaisia mielipiteitä ja tiedän, että on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä eivätkä hyväksy metsästystä, mutta itse olen metsästäjä ja ampumakokeen suorittanut ja pidän sitä erinomaisena harrastuksena.”
”Ei peltoheittojen metsitys ole pois muista metsien toimenpiteistä.”
Ei jos rahaa on rajattomasti, niinkuin nyt hallituksella. Jos rahaa olisi rajallisesti, niin esim. 100€/ha/vuosi pystyssäpitämismaksu niille alueille, joita ei mitenkään pysty uudistamaan, olisi nopeavaikutteinen ja tehokas. Hakataan niitä kuvioita ja siellä missä uudistaminen onnistuu.
”Jos on niin karu pohja ettei siihen saa mäntyä uudistumaan, niin ei se poishakattukaan kovin ripeästi kasvanut.Ei mitään kieltoja, vaan tiukempi syyni uudistamisen onnistumiselle.”
Poishakatussa oli 40cm halkaisijaisia kantoja, joten hiilivarastoa oli. Nyt kaikki syntyneet uudet taimet on prosessoitu papanakasoiksi ja piereskelty metaaniksi. Tarkoittaako Taneli syynillä, että tulisi tarkastaja ja löisi vielä mo:lle sakot kaiken päälle, kun uudistus ei ole määräajassa onnistunut?
Tarkoitan alla tekstissä mainittuja alueita. Tuo MTK:n neuvo, jatkuvan kasvatuksen käyttöön, jossa jätetään enemmän varjostavia puita, antaa vielä huonomman tuloksen kuin siemenpuuhakkuu.
Kaikki tahot ovat samaa mieltä, ettei uudistamien onnistu, niin eikö olisi syytä kieltää avohakkuu ja maksaa mo:lle korvaus.
Jos mennään otsikkoon:” Hirvikannan hoitosuunnitelma pitää päivittää heti” Siitä ei ole mitään hyötyä. Kyseessä on vain suunnitelma, jota ei koskaan ole alettu noudattaa, ei siinä ole mitään velvotteita. Joten mitä hyötyä on päivittää sitä.
Jos esimerkiksi tätä kirjausta olisi lounaisessa Suomessa noudatettu olisi tilanne oleellisesti parempi.
”Kuitenkin hirven metsätaloudellisten vaikutusten tarkastelemiseksi on hirvitavoiteneuvottelussa tarpeen tarkastella myös metsämaan osuutta alueen maapinta-alasta.”
Muutoksia pitäisi saada riistahallinto- ja metsästyslakiin. Niihin taas ei saa muutoksia MMM:n ulkopuolisilla lakialoitteilla. Niihin pyydetään aina ”asiantuntijalausunto” riistakeskukselta, jonka kannan me tiedämme. Aloitteita ei eduskunnassa valmistella demokraattisesti.
Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.
Maa-ja metsätalousministeriöllä on valmis malli, miten yhteensovitetaan metsästäjien ja metsätaloudenharjoittajien intressit, eli alueelliset riistaneuvostot.
Samaa mallia mukaillen voitaisiin perustaa alueelliset luontoarvoneuvostot, jotka ottavat huomioon paikalliset olosuhteet ja sovittavat yhteen metsänomistajien ja luontoaktivistien intressit.
Riistaneuvostoja mukaillen alueellisen luontoarvoneuvoston kokoonpano olisi:
6 Luontojärjestöjen esittämää jäsentä + varajäsenet
1 Metsäkeskuksen edustaja
1 Matkailualan edustaja
1 Muun luontoarvoista riippuvan elikeinoalan edustaja (esim. poronhoito)
1 Alueellisesti merkittävän maanomistajatahon edustaja, jolla on kokemusta luonnonsuojelusta
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nimetään luontojärjestöjen edustajista.
Alueelliset luontoarvoneuvostot asettavat tavoitteet hankittaville suojelukohteille (esim. 10% maapinta-alasta).
Tiedot kerätään tietokantaan, johon vain luontojärjestöjen johtoryhmällä on pääsy ja oikeudet muokata tietoja.Jos maanomistajien edustus tuntuu liian pieneltä, niin ainahan maanomistajilla on mahdollisuus liittyä luontojärjestöihin ja vaikuttaa sitä kautta suojeluun hankittaviin alueisiin.
Onhan se hyvä, että luontojärjestöt ilmaiseksi, vapaaaehtoistyönä kartoittavat luontokohteita, ettei tarvitse siihen käyttää verovaroja.
Ihan aiheellisesti ovat tuoneet esiin kyseenlaisia savotoita, esimerkiksi metsähallituksen ja yksityisten hakkuut Inarissa.
Ei voi mitenkään perustella isoja avohakkuita Ylä-Lapissa. Metsän tuotto on siellä kymmesosa metsän tuotosta etelässä. Avohakattu puu – ja hiilivarasto kestää kasvaa 200 vuotta takaisin. Matkailu-, metsästys -ja poronhoito vastustavat nekin hakkuita.
Kun CO2 tonnin arvo päästökaupassa on €40 ei voida kansantaloudellisesti eikä mitenkään muutenkaan perustella metsätaloutta Ylä-Lapissa, Ylä-Lapin metsät kannattaa säilyttää pääosin hiilivarastoina, joina niiden arvo on arvaamaton.
