Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Suosion suojelu kasvaa”
Olisiko ollut ”suojelun suosio kasvaa” ?
Taitaa porukalla loppua into laskea ja kommentoida.
Mihin mahtaa perustua Lepän lausunto. Ei hän itse ole nieluja laskenut, ilmeisesti joku Luken henkilökunnasta?
Tuo vertailutasolaskenta oli aika eksoottista, koska esimerkiksi korkokanta vaikutti vertailutasoon. Vertailulaskelmilla voidaan ehkä tarkastella suureneeko vai pieneneekö nielu. Tuskin todellinen hiilinielu on kuitenkaan riippuvainen korkokannasta? Eli nielu, joka meillä on lähtökohtana 2020 edellä olleessa kuvassa.
Lueskelin ilmastopaneelin papereita ja jäin ihmettelemään, kun tuossa hallitukselle toimitetussa hiilineutraalius tavoitekuvassa on otettu nieluksi Lulucf vertailutaso. Sehän ei ole mikään absoluuttinen nielu, vaan tietyllä tavalla laskettu nielun vuosien 2000-2009 vertailutaso, johon verrataan nielun kehitystä?
Tässä ketjussa pojat ja tyttökin ovat laskeneet nieluja ihan mahdottoman paljon. En nyt jaksa käydä kaikkea läpi, mutta onko tarkoitus ollut osoittaa, että hallituksen päätösten pohjana oleva nielu ei olekaan todellinen nielu ja nettopäästökäyrä voikin lukerrella aivan muualla.
”Metsästäjiltä kerättävien varojen käytön rakenteen voisi joku tietävä avata tarkemminkin.”
Taidetaan ajatua taas aika kauas otsikon aiheesta, mutta riistakeskuksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä löytyy varojen käyttö:
https://riista.fi/wp-content/uploads/2020/03/Toimintakertomus_2019.pdf
”esimerkiksi voisi heittää keskusteluun ajatuksen, jossa kaatolupa olisi ilmainen ja riistahallinto rahoitettaisiin valtion budjetista verovaroin.”
Riistahallintoa ei rahoiteta kaatolupamaksuista. Kaatolupamaksuilla kerättävät varat on tarkoitettu hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen maanomistajille. Tosin maa-ja metsätalousministeriö on nipistänyt niistä yli puolet hirvien hyvinvointiin ja erilaisiin hirvikannanhoitotoimenpiteisiin.
Riistahallinto rahoitetaan suurimmaksi osaksi, mutta ei kokonaan, riistahoitomaksuilla kerättävillä varoilla. Yli 300 000 metsästäjää maksanee vuosittain 39€. Siitä kertyy vuosittain yli 10 milj. €. Hirvielänten metsästäjiä on metsästäjistä noin kolmannes.
Mieluummin hirvien aiheuttamat vahingot voitaisiin siirtää maksettavaksi (täysimääräisinä) valtion budjetista, jolloin vahingot aiheuttaisivat eduskunnassa keskustelua. Toisaalta autoilijoiden kokemat hirvivahingotkin siirrettiin valtion budjetista autoilijoiden itsensä korvattavaksi.
Tällaisia asioita lienee turha spekuloida tai esittää, sillä maa-ja metsästystalousministeriö pyrkii siirtämään kaikki riistasta aiheutuvat kustannukset vahingonkärsijöiden maksettavaksi.
Metsuri motokuskille:
Hirvihavaintoja oli teillä 56 ja metsästyspäiviä 21, siten hirvihavaintoja metsästyspäivää kohti oli 56/21 = 2,67 hirveä.
Näitä ei tietenkään lasketa seurakohtaisesti vaan isommille alueille, mutta yllättävän lähelle koko maan havaintoja osuu teidän seuran havainnot. Koko maassa havainnot metsästyspäivää kohti oli 2,22 hirveä.Sen 18:n lauma, joka nähtiin yhtenä päivänä, jonka merkitsit omariistaan, vaikutus olisi päivittäisissä havainnoissa teidän seuralle 18/21 = 0,85 hirveä.
”Vielä havainto ei ole s lähtenyt oma riistasta mihinkään. Tottakai jokainen sen käsittää että kyseessä on talvilaitumelle tullut lauma eikä alueella pysyvästi oleva hirvimäärä.”
”Monissa laskelmissa ääriarvot saatetaan jopa poistaa aineistosta ,jos poikkeama on liian suuri ja vaikutus lopputulokseen tulosta vääristävä.”
Jos joissan seuroissa tai rhy:ssä ajatellaan, että läpikulkumatkalla olevia laumoja ei merkata havaintoihin, niin se selittää omalta osaltaan hävikkiä.
Kaikkien pitää merkata systemaattisesti kaikki havainnot oma riistan ohjeiden mukaan, eikä ajatella mihin niillä on matkalippu taskussa, muuten Luken arviolaskelma menee pieleen. Samana päivänä useaan kertaan nähty hirvi tietysti kirjataan vain kerran.
”Tätä taustaa vasten ennen digiaikaa on kirjattu havaintoja liian vähän . Nyt lukemat ovat kohdallaan.”
Ollaan yhtä mieltä, että ennen digiaikaa on kirjattu havaintoja liian vähän.
Nyt digiaikaan siirtymisen jälkeen havainnot ovat vähentyneet 40-50% noista liian vähistä havainnoista. Hirvimäärissä ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Eivät ne siten ole kohdallaan.
Tämä Suomalainen kannanarviointihan on ainutlaatuisen hieno systeemi. Liekö missään muualla vastaavaa. Lähes 100 000 metsästäjää levittäytyy syksyisin metsiin. Tekee lähes 1 000 000 miesharrastuspäivää ja lähes 5 000 000 miesharrastustuntia ja kerää havainnot.
Jos porukka jaettaisiin tasaisesti, jokaiselle tulisi reilun 200 hehtaarin tontti tarkkailtavaksi. Näin ei tietenkään tapahdu, mutta näin kattavaa tiedonkeruuta kannan arvioimiseksi ei muulla tavoin pysty tekemään. Jos halutaan selville hirvikannan sukupuoli- ja ikärakenne, ei niitä pysty selvittämään taimikkotuhojen tai hirvikolareiden avulla.
Syyllinen reaaliaikaisten kanta-arvioiden epätarkkuuteen ei ole Luke. Luke varmaan laskee ne oikein, mutta tiedoissa, jotka Luke saa metsästäjiltä riistakeskuksen kautta kanta-arvoiden laskemiseksi on jotain pielessä.
Elähän hosu, projektin päättymispäiväksi on merkitty 31.12.2022.
