Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Havainnot myös päätyvät sellaisenaan tietokantoihin ja pysyvät niissä.”
No eivät tietenkään pysy! Jos sanon hirviporukassa olevalle kaverilleni, että merkkaa havainto, että näit sadan naarashirven lauman, niin ei varmasti pysy. Jollain on editointioikeudet poistaa tuo havainto, eli korjata virheet. Jos merkkaa kahdeksan lauman, niin saattaa poistaa senkin, vaikka ei olisi virhe. Sitä en tiedä missä kulkee raja, mutta tarkoitan vaan sitä, että ylemmällä tasolla on oikeudet korjata ja viilata lukuja omasta mielestään sopiviksi. En väitä, että viilataan, mutta on mahdollisuus.
”En todellakaan ymmärrä väitettä havaintojen katoamisesta jonnekin. Se on ihan yhtä täsmällinen tieto ,kun kaadettu hirvi ja sen ominaisuudet ja kaadon sijainti ilmoituksissa.”
En ymmärrä minäkään, mutta sen ymmärrän, että metsästäjien silmien ja Lukelle riistakeskuksen kautta laskentaan toimitettavien havaintojen välillä on hävikki lisääntynyt, kun siirryttiin digitaaliseen tiedon keruuseen. Olisi pitänyt tapahtua vastoin päin.
Joku muu saattaa ymmärtää, miksi olen alkanut perehtyä hirvikannan arviointiin.
En ole erityisen kiinnostunut Uuraisten hirvimääristä, vaan isommasta kuvasta. Uskon kuitenkin, että Metsuri motokuski on tehnyt oikeat havainnot ja ilmoittanut ne asianmukaisesti eteenpäin. Kysymys onkin siitä, kun kaikki tekevät kaiken oikein, niin miksi Lukelle toimitettavat havaintomäärät alkoivat pudota, kun siirryttiin digitaaliseen tiedonkeruuseen. Jos hirvimäärät olisivat pudonneet samassa suhteessa kuin havainnot, hirviä olisi 50 000- 60 000.
Kysymys oli mihin ovat kannan arviointiin käytetyt jahdinaikaiset hirvihavainnot hävinneet, ei lihanjaosta. ”Taviokuurna” arveli, että ne ovat hukkuneet jahtikulttuurin muutokseen.
Tuskin jahtikultuuri kuitenkaan muuttui autoon nojailuun yhdessä vuodessa, kun 2016 siirryttiin digitaaliseen tiedonkeruuseen. Siinä vaiheessa tapahtui selvä nytkähdys alapäin havainnoissa.
Havaintoja tekevät silmäparitkaan eivät ole vähentyneet. 2015 oli kirjattuja metsästäjiä Luken mukaan 65690 ja vuonna 2020 kirjattuja metsästäjiä 86736 . Saattaa olla, että 2015 luvut on kerätty jostain havaintokorteista, joista vain 85% on toimitettu perille, mutta siinäkin tapauksessa 2020 olisi ollut metsästäjiä 10 000 enemmän kuin 2015.
Hieman lisää päivitystä lopussa ja kysymys !
**********************************************
Luke ajakohtaista
”Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2020 jahdin jälkeen oli noin 82100 hirveä (95 % luottamusväli 70500 – 95400 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 10,6 prosenttia.”************************************************
Metsälehden verkkouutiset 5.3.2018
”Hirvikanta pieneni
Suomessa oli syksyn 2017 jahdin jälkeen noin 88 000 hirveä, arvioi Luonnonvarakeskus (Luke). Kanta pieneni Etelä-Suomessa 12 ja Pohjois-Suomessa 11 prosenttia vuodesta 2016.”
Metsälehden verkkouutiset 1.3.2019
”Luke:Hirvikanta pienentynyt, suurin hirvitiheys etelä- ja lounaisrannikolla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hirvikanta on laskenut. Suomessa oli syksyn jahdin jälkeen oli noin 86 500 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 11 prosenttia.”
Metsälehden verkkouutiset 25.5.2020
”Luke: Hirvikanta saatiin lähemmäs tavoitetta
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan hirven talvikanta viime metsästyskauden jälkeen oli noin 87 200 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta 8,5 prosenttia ja lähestyi valtakunnallista tavoitetta, joka on 68 000–85 000 hirveä.”
Metsälehden verkkouutiset 5.3.2021
”Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen arvion mukaan hirvikannan koko syksyn jahdin jälkeen oli noin 82 100 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna hirvikanta on näin pienentynyt 10,6 prosenttia.”
Edellisten uutisten mukaan hirvikanta olisi laskenut
2017 -11%-12%
2018 -11%
2019 -8,5%
2020 – 10,6%Jos eletään uutisten mukaan ja 2016 vuoden noin 90 000 hirvestä vähennetään sen jälkeen ilmoitetut vuosittaiset vähennykset jää jäljelle noin 58 000 hirveä.
Metsälehden verkkouutiset 14.4.2020
”Luonnonvarakeskuksen suosituksen perusteella metsästäjien tulisi hakea syksyn syksyn 2020 jahtiin noin 41 000 hirvenkaatolupaa. Metsästyksessä tulisi kaatua miltei 54 000 hirveä eli enemmän kuin viime syksynä.”Metsästyksessä kaatui kuitenkin vain 49 000 hirveä, eli 5000 vähemmän kuin Luken suosituksissa. Vaikka kaadettiin 5000 suosituksia vähemmän kanta-arvio kuitenkin pieneni 10%.
Vuonna 2016 siirryttiin sähköiseen hirvihavaintojen keruuseen. Sitä ennen käytetyistä paperisista hirvihavaintokorteista palautettiin keskimäärin 85%. Sähköisen järjestelmän piti korjata asia. Luken riistahavainnot.fi sivuston hirviraporttien mukaan hirvihavainnot koko Suomen tasolla ovat kuitenkin vuodesta 2015 alkaen vähentyneet niin, että jokaisena vuotena on ollut vähemmän havaintoja kuin edellisenä.
Jos otetaan huomioon vertailuajanjakson palauttamattomat hirvihavaintokortit, jahtien aikaiset Lukelle toimitetut hirvikannan arviointiin käytettävät havainnot ovat vähentyneet sähköisen tiedonkeruun käyttöönoton jälkeen 40-50%. Takaisinlasketuissa hirvimäärissä ei ole tapahtunut oleellista muutosta, ainoastaan reaaliaikaisissa arvioissa, joiden perusteella luvat myönnetään.Esitän pelottavan teorian mitä tapahtuu. Toivon, että joku pystyy osoittamaan sen vääräksi ja antamaan paremman selityksen havaintojen katoamiselle.
Ulkopuolisilla ja rivimetsästäjillä ei ole pääsyä sähköiseen tiedonkeruujärjestelmään katsomaan metsästäjiltä kerättyjä tietoja. Se on rajattu hyvin pienelle piirille. Miksi tiedot on haluttu salata, eihän ole mitään syytä salata niitä? Oma päätelmäni on, että on jotain salattavaa!
Riistakeskus tietää miten Luke laskee hirvikanta-arviot. Pelkään, että organisaatiossa jo(i)llekin on syntynyt kuningasajatus säätää Lukelle toimitettavat laskentaan käytettävät tiedot niin, että saa niiden avulla haluamansa kanta-arviot.
Epäilys pohjautuu tähän: Jos esimerkiksi henkilö, jolla on säätöön tarvittava ”ruuvimeisseli” kädessään olisi julkisesti lausunut, että on kohtuutonta jos pientä (5/1000 ha) hirvikantaa aletaan leikata, niin malttaako hän olla käyttämättä mahdollisuutta säätää kanta-arviota, kun sen voi tehdä salassa?
Edelleen kysyisin ja haluaisin asiallisia vastauksia, mihin ovat kannanarviointiin käytettävät hirvihavainnot kadonneet? Epäilykset hälvenevät, kun osoitetaan vakuuttavasti mitä on tapahtunut.
Siltä näyttää, että lounaassa hirvien torjunnan valtamenetelmäksi on muodostumassa siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen. Avohakkuisiin siirtyminen 50 vuotta sitten nosti hirvikannan 10-kertaiseksi. Kun se virhe korjataan palaamalla jatkuvaan kasvatukseen saadaan hirvikanta pudotettua kymmenenteen osaan.
Useita suuria metsäomaisuuksia on siirtynyt jatkuvaan kasvatukseen (kuntia, seurakuntia, Herliinejä ym.) Osalla se on ehdoton, osalla suositus, vain poikkeustapauksissa sallitaan avohakkuu. Tällaisen naapurustoon on mahdoton perustaa muuta kuin korkeintaan kuusitaimikko, eli jatkuva kasvatus varmaan leviää näistä ”pesäkkeistä” laajemmalle, kun laidunnuspaine viimeisten mohikaanien avohakkuiden jälkeisiin taimikoihin kasvaa entisestään ja heidänkin on siirryttävä jatkuvaan kasvatukseen.
Kun vielä mainostetaan, ettei JK-metsässä tarvitse tehdä mitään, hirvivahingot ovat pienemmät ja hakkuutulot suuremmat, niin se on siinä.
Jokainen voi sitten sielunsa silmillä kuvitella, miltä metsät näyttävät 100 vuoden kuluttua.
Hirven (Alces alces) vaikutus puuston uusiutumiseen eri-ikäisrakenteisessa metsässä
Pro gradu 2018, tekijä Paananen Esko”Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hirvituhot vaikuttavat puuston uusiutumiseen eri-ikäisrakenteisissa metsissä. Tätä varten kerättiin kesällä 2018 aineistoa pienaukoilta ja poimintahakkuualoilta eteläisestä Suomesta Kuhmoisista, Padasjoelta ja Hämeenlinnasta. Jokaiselle näytealalle sijoitettiin yhdeksän laskenta-alaa, joista laskettiin kaikki taimet ja kirjattiin samalla syötyjen määrä. Näistä laskettiin syötyjen taimien osuus jokaiselle näytealalle puulajeittain. Yhteenlaskettuun syötyjen taimien osuuteen metsänkäsittelytapa tai puuston pohjapinta-ala eivät vaikuttaneet. Tämä voi johtua puulajikoostumuksen vaihtelusta koealojen välillä, mikä lisää satunnaisvaihtelua. Syötyjen koivun- ja pihlajantaimien osuus oli kuitenkin pienempi poimintahakkuualoilla kuin pienaukoissa ja puuston pohjapinta-alan kasvu vähensi molemmilla lajeilla hirvituhoja.”
Laitetaan nyt vielä kerran omia kokemuksia. Kuusikon OMT/VT päätehakkuussa oli lahon osuus 17%. Kuviota ei voinut kylvää, joten istutin VT lahopesäkkeet männylle. Ne syötiin pois ensimmäisen kahden vuoden aikana. Kysyin sekä mhy:n, että metsäyhtiön metsäasiantuntijoilta, mitä pitäisi tehdä. Molemmilta selkeä ohje, ei voi tehdä muuta kuin istuttaa kuuselle. MTK:n edustaja kirjoitti lisäksi mhy:n asiakaslehteen, että näillä rannikon hirvitiheillä alueilla olisi syytä harkita vakavasti jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä.
Alueella on koko 2000-luvun ollut Luken käyrien mukaan hirvitiheys yli 4 /1000 ha. Nyt maakunnan pienempien sorkkaeläinten keskimääräinen tiheys on yli 50 /1000 ha. Tihentymissä tietysti huomattavasti suurempi.
Vika ei ole alueen metsästäjissä, he varmaan tykkäävät suurista määristä metsästettävää. Se on heille mukava harrastus. Kun ei kukaan puutu asiaan, niin nostetaan vaan tavoitteita ja kantaa vaikka kuinka paljon.
Vika on maa-ja metsätalousministeriössä. Lain mukaan sen velvollisuus on valvoa riistakeskuksen (alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen) toimintaa ja huolehtia, etteivät hirvieliänvahingot muodostu kohtuuttomiksi.
Ministeri(ö) voisi puhaltaa pelin poikki, mutta se on linjansa valinnut. Ei vastaa kysymyksiin. Paljon puhutaan nykyisin perusoikeuksista. Perusoikeuksiin tuntuu kuuluvan, että jokaisella tuhannella hehtaarilla on vähintään 3 hirveä, jotta jokaisella harrastajalla on mahdollisuus hirven kaatoon. Ne kun eivät jakaudu tasaisesti, niin vaatimus johtaa toisaalla aivan liian suuriin tihentymiin. Ministerin kanta tuntuu olevan, että suurten eläinten tappamisen tuottama mielihyvä on perusoikeus, mutta mahdollisuus harjoittaa metsätaloutta ei ole perusoikeus.
Paikalliset metsätalouden harjoittajat ja viljelijät eivät ole tyytyväisiä tilanteeseen, mutta ministeri on linjansa valinnut ja rasvaa kiihkeästi oman puolueensa liukumäkeä.
”Se sidosryhmien tavoite on tuo sininen laatikko.”
No ei todellakaan ole! Miten monta kertaa olen laittanut tänne linkkiä ja pöytäkirjaa, jossa esim VS2 sidosryhmien tavoite on 2,5 / 1000 ha. Tuo sininen laatikko on aivan jossain muualla. Ministeri Leppä on sanonut, että hirviä ei saa olla yli 3,5 / 1000 ha. Kuitenkin hänen ja ministeriönsä valvoma riistakeskus asettaa tavoitteeksi (sinisen laatikon) yli 5 / 1000 ha.
Lisäksi reaaliaikaisessa ennusteessa on systemaattinen virhe. Kehottaisin lukemaan ketjun ”hirvieläintilanteen päivitystä” pari ensimmäistä sivua ja palaamaan sitten asiaan.
