Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Vetositko kantelussa tämän linkin lakiin? Myös riistakeskus on laissa mainittu julkisoikeudellinen laitos, joten sen tietokantaan keräämä tieto pitäisi olla myöskin julkista, yksittäisen metsästäjän tekosia lukuunottamatta.
Hirvitietojärjestelmästä puuttuu edelleen jokamiehen lukuoikeudet tietokantaan!
Kun selvitin muutama vuosi sitten miten hirvikanta-arviot tehdään ja hirvitalousalueen ja paikallisen rhy:n tilastoja oli siinä suurena apuna Riistakeskuksen RiistaWeb / riistatiedot-palvelu. Sen päivitys on lopetettu 2017.
Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi hirvitietojärjestelmä. Järjestelmään pyritään keräämään kaikki hirvieläintieto. Metsästäjät kirjaavat järjestelmään kaatojen lisäksi myös hirvihavainnot. Järjestelmän avulla voidaan tuottaa mm lähes reaaliaikaisia karttaennusteita hirvien esiintymisestä.
Järjestelmässä on myös keskitetty riistavahinkorekisteri.
Luonnonvarakeskuksen hirvitietojärjestelmän osalta riistakeskus vastaa tietojen keruusta osana Oma Riista palvelua.Hirvietojen osalta tiedonsaanti on supistunut ja valkohäntäpeurojen osalta loppunut kokonaan. Puunhalaajalla oli jokin projekti asian tiimoilta. Onko kenelläkään tietoa, milloin tietokantaan tulee kaikille lukuoikeus, kuten oli RiistaWeb:issä?
”Tilanne näyttäytyy siis aivan erilaisena valtakunnan eri osissa metsää kasvattaville.”
Näin se on. Eiköhän pohjoisessakin, vaikka kannan tiheys on pienempi, puhdaskin mäntytaimikko maistu. Jos on lunta hirville mahaan asti ja lauma löytää mäntytaimikon, niin syöntiin menee, tuskin kuluttavat energiaa epäpuhtaan taimikon etsimiseen.
Eikä täällä lounaassa keskisuomalaisten resepti toimi. Ei hirvipankin johtajalta lupia tipu, eivätkä siten metsästäjät juoksujalkaa voi lähteä poistamaan taimikkohirviä. Tämä kuuluu hyväveliverkoston alueisiin, joissa pidetään kanta ministerin, metsästyslain ja hirvikannan hoitosuunnitelman määrittämän kohtuuttomuusrajan yläpuolella.
Mitään muuta selitystä ei vaan ole irronnut mistään. Otetaan muistin virkistämiseksi Metsälehden kysymys ja vastaus siihen.
”Jäävä kanta = metsästyskauden havainnot – kaadetut yksilöt?”
Ei ihan noin.
Meillähän on Luken viime kevään arvio paljonko ja millä kannan rakenteella metsiin jäi hirviä syksyn 2019 jahdin jälkeen.(86 500)
Keväällä tapahtui vasonta, jolloin kanta noin 1,6 kertaistui (138 000) Kannan rakenteen ja vasonnan perusteella Lukella on siis arvio, paljonko ja minkä sortin hirviä oli metsissä tämän syksyn 2020 jahdin alkaessa.
Ihan äärimmäisesti yksinkertaistaen 138 000 miinus tämän syksyn saalis = jäävä kanta
Jos saalis olisi 50 000 jäisi kannaksi 88 000.
Sitä sitten korjataan sillä Bayesilaisella populaatiomallilla ja mukaan otetaan metsästäjiltä saatu reaaliaikainen tieto, arvio jääväästä kannasta, havaintoja/päivä ja saaliin rakenne uros/naaras/vasa.
Kuten on nähty ja nähdään alla olevasta Luken kirjoituksesta se reaaliaikainen metsästäjiltä tuleva tieto on aliarvio.
MM: ”Herää kysymys miksi kirjoittaa sellaista minkä jo tietää alkuunsa vääräksi?”
Miksi minä en saisi kirjoittaa hirvikanta-arvion virhetekijöistä, kun Lukekin saa kirjoittaa?
Taas on lähtemässä harhateille keskustelu, kampean se taas oikeille urille.
Maaseudun EU tuet eivät kuulu tähän aihepiiriin ja on aivan turha yrittää vetää tähän mitään kepu-persu rähinäporukkaa kiistelemään maaseudun EU-tuista. Keskustelupalstan sääntöjen mukaan pitää aloittaa uusi keskustelu jos aihe muuttuu.Keskustelun otsikko on: ”Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä”.
Siis käsitellään hirvieläinten (hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris) kannansäätelyä ja miten metsänomistajat voisivat siihen vaikuttaa, vai voivatko vaikuttaa lainkaan.
Keskustelussa on käsitelty jo melko kattavasti onko vaikutusmahdollisuuksia metsästysseurojen kautta, MTK:n kautta, alueellisen riistaneuvoston kautta. Poliittinen vaikuttaminen on aika tulenarka aihe, mutta sekin pitää käsitellä vielä tarkemmin, muitakin mielenkiintoisia otsikkoon liittyviä aiheita riittää.
On hyvä, että siellä Keski-Suomessa kaikki on hyvin, tärkeällä puuntuotantoalueella voidaan istuttaa mäntyä ja koivua ilman huolta hirvituhoista. Olkaa levollisina vaikka hirvimäärä putoaa, ainahan voi hirvet rauhoittaa, kun arvio nyt Mikonkin mailla kuulemma näyttää pyöreätä nollaa, mutta pistettiin 1. Meillä on eri tilanne, jonka syntyä pohdimme ja johon ratkaisua yritämme etsiä. Saattaa olla, että meillä on ollut vain huonompi herraonni, herroja hymyilyttää, meitä ei.
Olen kyllä perehtynyt hirvikannan arviointiin hyvinkin tarkkaan ja ollut aikanaan yhteydessä Lukeen asian tiimoilta ja saanut sieltä oman alueeni arviointiin käytetyt lähtötiedot ja antanut palautetta, että oli ristiriitaisuuksia.
Se on totta, että metsästäjien arvio tai arvaus jäävästä kannasta on vain yksi laskennassa käytetty parametri, se kaikkein epätarkin.
Toinen metsästäjiltä saatu parametri on hirvihavaintoja per päivä, se on parempi, mutta siinäkin on epätarkkuuksia. Tässä ketjussa sivulla 13 olen selittänyt joitain havaintoja per päivä virhetekijöitä, otan myöhemmin lisää, kun päästään eteenpäin.Kolmas tieto kaadetuista eläimistä, niiden määrästä ja sukupuolijaukaumasta on luotettavin. Metsästäjät muodostavat jahdin aikana oman käsityksensä kannan koosta, edellä mainituilla mittareilla. Itse käytän näistä ainoastaan tietoa kaadetuista eläimistä, määrästä ja sukupuolijaukaumasta, koska se on luotettavin.
”kaikki palstalaiset eivät osaa lukea taulukosta hirvihavaintojen kehitystä viime vuosina.” Ei tarvitsekaan!
Kuitenkin on viimekädessä niin, että metsänomistajilla on se tarkin tieto kannan kehityksestä, ilman mitään tilastoja. Ei absoluuttisesta määrästä, mutta lisääntyvätkö vai vähentyvätkö vahingot. Sehän on se oleellinen asia. On ihan sama mikä on hirvimäärä, kunhan vahingot olisivat ja pysyisivät sillä ”kohtuullisella” tasolla.
Se varsinainen totuus selviää keväällä. Metsäomistajien joukosta ainakin 10% on varmasti aktiivisia, eikä niitä ryteikön kasvattajia. Tämä joukko vähintään 60 000 tarkistaa joka kevät taimikkonsa, eli sama määrä, kuin VMI:n koealojen määrä. Silloin selviää totuus, ovatko tuoreet syönnökset, jätökset ja jäljet lisääntyneet vai vähentyneet.
Lisäksi tämä porukka tekee taimikoissaan jatkuvasti taimikonhoitoa, silloin käsitellyltä alueelta jokainen taimi tulee silmäiltyä. Jos tulee viestiä muiltakin, että vahingot ovat lisääntyneet, niin ei auta vaikka tilastot ja käyrät näyttäisivät alenevaa kantaa 0,01%:n tarkkuudella, kuten reaaliaikaisessa verotusennusteessa. Jossain on silloin vikaa, eli hirvikanta-arviossa.
Yksi aihe jäi edellä käsittelemättä
”Pelkäänpä että yksi ongelman ratkaisun edessä oleva ongelma on tämä: hirvieläinten aiheuttamista ongelmista tietävät vain pienet piirit, eli vahinkojen kärsijät ja jotkut valveutuneet metsästäjät. Suurelle yleisölle asia on tuntematon; tuttu ainoastaan valtateiden varsien riista-aidoista ja varoitusmerkeistä.”
Tämä pitää paikkansa. Tilanne on jossain määrin muuttumassa, kun valkohännät tunkevat pihoille ja konepelleille, asia alkaa kiinnostaa. Ihmisille on kuitenkin syötetty väärää tietoa, että riistaorganisaatio olisi yrittänyt ja yrittäisi pitää kantaa kurissa.
Mitä olen asiasta keskustellut, niin heille on tullut täytenä yllätyksenä, että kyseessä on riistahallinon menestystarina, johon on tietoisesti pyritty. Eivät ole ymmärtäneet, että metsänomistaja itse ei saa metsästää valkohäntiä, eikä pyytää suoraan metsästäjiä tekemään niin, ellei omista maata yli 500 ha. Ainoa keino on liittyä metsästyseuraan, jonka motiivi usein on lisätä, eikä vähentää eläinten määrää.
