Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Tämä keskustelu saattaa nyt Planterin mielestä tuntua menevän vitelikkoon, mutta lähemmin tarkasteltuna ei. Taimikonhoito on eräs harvoista metsänomistajan itsensä hallussa olevista hirvieläintuhojen riskinhallinnan välineistä.”
Kieltämättä vaarallinen veto yrittää tuota, olen yrittänyt pitää keskustelun tiukasti kannansäätelyssä, mutta hyväksyn tämän syrjähypyn aihetta sivuavana 🙂
On totta, että taimikonhoito on harvoja metsänomistajan itsensä hallussa olevista hirvieläintuhojen riskinhallinnan välineistä….vai onko sittenkään?
Kun tulin metsänomistajaksi, tein aluksi kaiken teettämäni hyvän metsäsuunnitelman mukaan. Uskon, että lähes kaikki noviisit, uudet metsänomistajat toimivat näin. Eivät he tule, kuten suorittava porras pelkää, ensimmäiseksi tänne keskustelupalstalle lukemaaan, että Planter pelkää hirviä ja mäntyjä ja sen vuoksi istuttavat kuusta joka koloon.
Eivät niin tee myöskään kokeneet metsänomistajat, eivät ne jääräpäät taatusti tee uudistamispäätöksiä Planterin kirjoitusten perusteella, älkää unta nähkö.
Havainnoidaan mitä omissa ja naapurien taimikoissa tapahtuu. Jos on paljon tuoreita syönnöksiä, sorkanjälkiä, makauksia ja paskaa, niin metsäomistajat päättelevät, että sorkkaeläimiä on paljon, arvioivat sen perusteella mitä voi tehdä. Eivät he tee uudistamispäätöstä myöskään sen perusteella, että suorittava porras esittää nollaa hipovan ennusteen, jos kuitenkin jalat lipeävät kun liukastuu hirvenpaskaan.
Uskon myös, että hirvivahingoista kärsivät yrittävät ensiksi löytää taimikonhoitotapoja joilla pienentää taimikkotuhoja. Jos sellainen olisi löytynyt en kitisisi täällä. Istutin pari tuhatta mäntyä juurikäävän vaivaamalle VT:lle. Ensimmäisenä syksynä 90 prosenttia syötiin. Ei siinä ollut mahdollisuutta raivaussahalla parantaa tilannetta, eikä käyttää kylvöä.
Vanhemmissa taimikoissa kokeilin kaikki mahdolliset tavat. Kuivahkolla/kuivalla kankaalla kasvatin ylitiheänä luontaisesti syntynyttä mäntytaimikkoa, vähät koivut poistin. Osalla kuviota harvensin matillisesti tiheyttä. Parilla kuivan kankaan kuviolla tein täydellisen aukon, en jättänyt mitään varjostamaan ja kylvin ne käsin. Olen laittanut tännekin kuvia, miten niiden syönti alkoi heti. Pari kuviota jätin jatkuvan kasvatuksen tyyppiseksi, kun ne olivat sellaisia edellisen omistajan jäljiltä, ei tule mitään, uusia taimia ei pääse nousemaan.
Vinkkejä on haettu kirjallisuudesta , riistakeskukselta, tältä keskustelupalstalta. Kun samaan aikaan huomasin, että hirvikanta oli muka romahtanut, oli tyhjiöitä ja jopa rauhoituksesta puhuttiin, mutta kuitenkin hirviä oli ainakin paikallisesti niin paljon, ettei taimikoiden kanssa pärjännyt. Aloin tutkia, mikä on totuus tässä asiassa.
Sitten on ne suojaustavat Trico-ruiskutus ja aitaaminen, joilla saa ongelman siirrettyä naapuriin. Jos naapurikin haluaa suojautua ja siirtää taas naapuriin, pitäisi lopulta kaikki taimikot suojata, koska laidunnuspaine suojaamattomia kohteita kohtaan kasvaa. Ei näitä edes riistakeskus mainosta, vaan he kutsuvatkin näitä konfliktinhallinnan välineiksi.
Suorittava:
”Metsästäjien tekemät omakohtaiset havinnot ohjaavat ensisijaisesti heidän toimintaansa.”
”Mikon alueen jahtipäällikön kanssa ,kehtaako laittaa nollaa jääväksi kannaksi ,kun sieltä ei löytynyt lainkaan jälkiä ja meilläkin jälkien tekijät mahtuivat yhden käden sormiin. Luntakin oli ollut maisemissa jo viikkoja ,mutta sorkkaeläimistä ei näkynyt sorkan piirtoa. Laitettiin kaikesta huolimatta muutama – 1/1000ha.”
Suorittava on vain yksi ihminen maailmankaikkeudessa. Itse en laita yhtään paukkuja hänen mielipiteensä käännyttämiseen, koska se on mahdotonta. Hän on puheidensa mukaan liki 50 vuotta hirvestänyt ja on sitä mieltä, ettei siitä ole mitään haittaa muille ja metsätuhot johtuvat vain metsänomistajien saamattomuudesta. Se mielipide ei tule muuttumaan seuraavaan 50 vuoteen.
Hänelle on annettu tällä palstalla täysin kohtuuton tehtävä, kun tuon pitäisi todistaa pitävän paikkansa. Kun väitteet eivät voi perustua tosiasioihin, pitää lähteä henkilökohtaiselle tasolle härnäämään porukkaa. Keskustelu putoaa aina ala-arvoiselle tasolle, polarisoituu entisestään. Kukaan ei pääse esittämään asiallisesti, mistä oikeastaan johtuu, ettei tilannetta ole saatu kuntoon. Keskustelu sotketaan tahallaan ”susia suolille ampumalla”, jos ei muu auta.
Meillä on lainsäädäntö ja hirvikannan hoitosuunnitelma, teoriassa pitäisi hirvikanta saada paikallisesti tasolle, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät. Olen yrittänyt kaivella syntyjä syviä miksi näin ei tapahdu. Se aiheuttaa selvästi vastustusta, mikä taas aiheuttaa minussa epäilyksiä miksi asioita ei saa tuoda esille.
Edellä olevasta Puukin kommentista nostan hänelle hattua, annan kymmenen pistettä ja papukaija-merkin. Hän ei ole poterossa, josta huudetaan ettei hirvistä ole mitää haittaa, eikä poterossa, jossa vaaditaan tappamaan kaikki ja jokainen katkaistu risu on hirven tekemä. Katsotaan joka kantilta ja lasketaan haitan suuruusluokkaa.
Anneli kuuluu samaan kategoriaan ja on muutenkin Havukka-ahon ajattelijan sanoin ”outo eläjä”, vihreä joka puolustaa avohakkuun säilyttämistä metsänomistajien paletissa. Kyllä minä, Gla, Visa ja monet muut hyväksyvät, että hirvieläimiä on se ”kohtuullinen määrä”, mutta ei niin paljon, että ne ohjaavat metsän uudistamista.
Mihinkäs tämä jäi. Nostettiin esiin, että taimikoista ”vain” 12-16-18 prosentissa on hirvituhoja. Ei olisi ongelma jos kaikista taimista syötäisiin joka seitsemäs, mutta kun pian puolesta mäntytaimikoista aletaan syödä kaikki, ei uskalleta uudistaa männylle.
VMI12: n mukaan nuorista taimikoista 57% oli kuusta, lienee edelleen noussut, olisiko jo 60%. Kuusta ei juurikaan syödä. 80 % taimikkotuhoista oli mäntytaimikoissa.
Tämä ongelma on nostettu esiin selkeästi ja eri yhteyksissä jo ainakin 15 vuotta sitten. Varttuneitten ja pienien taimikoiden mäntyosuudesta näkee, että kuusettumien on jatkunut samaa vauhtia. Ministeriö ole tehnyt tai tee mitään asian korjaamiseksi, antaa mennä vaan.
Nyt ovat vihreät, kepu ja MTK löytäneet yhteisen linjan.
Pössyttelemisiin!
Tiesin, että tässä käy näin. Siksi tuonne aloitukseen kirjoitin jo alla olevan tekstin, ettei lähdettäisi vähättelemään tilannetta. Taimikkoa ei oikein pysty perustamaan mitenkään, joidenkin mielestä se on turhaa kitinää ja itkemistä.
”Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?”
Enkä muutekaan ole ilahtunut keskustelun tasosta. Meillä on hirvikannan hoitosuunnitelma, metsästyslaki ja riistahallintolaki.
Olen ainoastaan perännyt, että niitä pitäisi alkaa noudattaa, mitä se kertoo tilanteesta, että tämä on aiheuttanut raivoisaa vastustusta. Ei hyvältä näytä!
Eikö kuitenkin uskota hirvituhoissa Valtion Metsien inventointiohjelmaa, jossa on säännöllisesti käyty läpi 60 000 koealaa ja kirjattu hirvivahingot. Auton ikkunasta katsellen saa epävarmemman tuloksen.
Täällä veretään hirven raaroi rattorilla.
Mihin itse asiassa jäätiinkään. Taisi olla ”kohtuuton” sanan merkitykseen.VS-alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja on julkisesti lausunut, että on kohtuuton vaatimus, että pitäisi puolittaa alueen pieni 5/1000 ha hirvikanta.
Metsästyslaki 26 §
”Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.”Maa-ja metsätalousminiteriön hirvikannan hoitosuunnitelma sanoo, että yli 4/1000 ha tiheydet johtavat sanatarkasti ”laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.” Olisiko tämä kohtuuton vahinko?
Olisi mukavaa jos esimerkiksi MTK olisi ottanut asiakseen selvittää, onko metsästyslain tarkoittama kohtuullisuuden raja 5, 4 tai 3,5 tai jokin muu. Nyt mennään käytännössä sillä, että 4,5-5,5 (+ 50 pienempää sorkkaeläintä) tiheyksillä vahingot pysyyisivät vielä kohtuullisella tasolla.
Ministeri on toistuvasti asettanut rajaksi 3,5, mutta ministeriö ei valvo rajan noudattamista, vaikka se riistahallintolain mukaan kuuluu ministeriölle. Kun ei valvota, ei noudateta. On mielenkiintoista seurata tuleeko seuraavassa alueellisen riistaneuvoston tavoiteasettelussa esimerkiksi VS3 haarukan ylärajaksi 3,5. Jos ei tule niin ministeri saa pakata tavaransa. Puheet ja teot eivät saa olla ristiriidassa.
Lieneekö nihkeään suhtautumiseen maanomistajien hirvieläntuhoihin syynä maa- ja metsätalousministeriön ikiaikainen näkemys, ettei hirvi ole lainkaan haitallinen otus.
Valtiontalouden tarkastusviraston seurantaraportti:
”Maa-ja metsätalousministeriö ei yhdy VTV:n tarkastusraportissa esitettyyn näkemykseen, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta.”Ei kepu ja sen metsätalouden kannalta avainpaikoilla olevat edustajat ole, ainakaan suurin osa, aktiivisia ”hirvimafian” edustajia. Tässä on käynyt vaan niin, että valta on asiassa luovutettu täysin eräosastolle, joka on saanut rauhassa rustata mieleisensä lainsäädännön.
Poliitisella ohjauksella on ollut aivot narikassa, eikä kukaan ole katsonut jääkö metsänomistajille mitään sananvaltaa. Mitä tahansa kysyy hirvieläinvahinkoihin liittyvää, niin kysymys välitetään eräosastolle, korkeintaan luetaan suoraan sieltä saatu lausunto, jos on pakko. Eiköhän tuo yllä oleva lausuntokin ole aikanaan annettu suoraan eräosastolta, ilman että metsäministeri(ö) on edes ollut tietoinen siitä.
Tuo kuva, jonka laitoin ensimmäiseksi kommentiksi, vetoaa ilman pöllö-lavastustakin suurimpaan osaan ihmisiä. Äärimmäisen yksinkertaista viestintää. ”On ne hakkuuaukot niin kamalan näköisiä, eikö ole hyvä, että ne kielletään”. Näin sanovat ihan järkevän oloiset ihmiset.
Ei näitä hyviä selityksiä mitä tällä pastalla on jaksa kukaan ei-puun tuottaja lukea. Ei kiinnosta.
Etujärjestön ja ministeriön pitäisi miettiä viestintää tavallisen ihmisen näkökulmasta. Tuohon kuvaankin voisi vastata kuvalla, miltä aukko näyttää muutaman vuoden kuluttua. Terhakat taimet hyvässä kasvussa, perhoset liihottelevat kukasta kukkaan, lapset poimimassa puolukoita ja vadelmia omasta tulevaisuuden metsästään.
Menee vaan pahemmaksi, kun laitetaan joku vanha jäärä inttämään vastaan, että tekö menette antamaan potkut, kun tehtaiden ovet laitetaan säppiin.
