Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Suomen metsistä suurin osa on yksityisten metsänomistajien omistuksessa ja puun myyntitulot ovat tulonlähde sadoilletuhansille suomalaisille. Perinteisen metsätalouden rinnalla on vahvistettava metsien monikäyttöön perustuvia elinkeinoja, kuten kestävää luontomatkailua ja luonnontuotteiden keräilyä ja viljelyä. Tavoitteena on metsätalous, joka työllistää samalla, kun resursseja käytetään viisaasti.”
Ilmeisesti on tarkoitus luopua jokamiehenoikeudesta ja metsänomistajat saavat korvaavat tulot metsän pääsymaksutuloista? Metsäteollisuus ajetaan alas ja siirretään valtion lainalaskurissa pilkkua oikealle?
Jos vielä palaa tuohon alueelliseen riistaneuvostoon, niin selvästi lainlaatijan ja hirvikannan hoitosuunnitelman laatijoiden tarkoitus on ollut, että päätös tavoitetasosta tehdään demokraattisesti.
Metsästyslaki 26 § sanoo: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”
Hirvikannan hoitosuunnitelma: Riistaneuvoston on päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Erityisesti tulee varmistaa maa-ja metsätalouden sekä liikennevahinkojen kannalta keskeisten sidosryhmien osallistuminen.”
Lakiteksti täytyy jossain vaiheessa saada selvemmäksi, eli päätös sitovaksi, viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, kun päättäjät vaihtuvat. Valkohäntäpeura on lisäksi tuonut lisää sidosryhmiä. Jos se aiotaan säilyttää riistalajina, sidosryhmiin pitää lisätä terveysviranomaisten edustus ja ihan tavallisten ihmisten, esimerkiksi puutarhaharrastajien.
En usko, että yhdelläkään poliittisella ryhmittymällä on kanttia vastustaa demokraattisen päätöksen sitovuutta ja sitä, että vahingokärsijät pääsevät oikeasti vaikuttamaan päätökseen. Onhan nykyinen tilanne demokratian irvikuva.
Kiitos Juho87:lle asiallisesta kommentista, mukava saada näkemystä muualtakin. Keskustelu on pyörinyt miltei pelkästään akselilla Varsinais-Suomi….Keski-Suomi. Varsinais-Suomessa on aivan liikaa hirvieläimiä ja Keski-Suomessa on juttujen perusteella pulaa niistä.
”Itse eivät välttämättä menetä mitään mutta jos heidän lapset perivät maan niin se on heidän tulevista tukkitileistä pois..”
Tätä olen itsekin miettinyt, onko kyse itsekkyydestä vai tietämättömyydestä.
Otetaan taas kertauksena pelkistettynä mistä on kysymys
Hirvikannan säätelysysteemi on hieno, siinä on vain yksi vika, se ei kaikissa maakunnissa toimi.
Jokaisessa maakunnassa toimii alueellinen riistaneuvosto, joka asettaa hirvikannan tavoitetiheydet hirvitalousalueille, kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jokaisessa maakunnassa on useita hirvitalousalueita, koko Suomessa yhteensä 59.
Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä.
Metsäomistajien edustus on 1/10 kokoonpanosta ja metsästäjien 6/10. Metsänomistajien edustaja on käytännössä MTK:n nimittämä edustaja. Kuten tässä keskusteluketjussa aiemmin tuli esille, edustaja ei aina ole puuntuottaja. Eli metsäomistajien edustus on kuunteluoppilas jos sitäkään, ei päätäntävaltaa riistaneuvoston päätökseen.
Alueellinen riistaneuvosto asettaa hirvitalousalueille hirvitiheystavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella, sillä metsästyslaki 26 § sanoo: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”
Maa-ja metsätalousministeriön laatima hirvikannan hoitosuunnitelma sanoo näin:
”Alueellinen riistaneuvosto kutsuu laajasti hirvikannan hoitoon liittyvät alueelliset sidosryhmät neuvotteluun, jossa määritetään hirvikannan hoitotavoitteet hirvitalousalueittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Riistaneuvoston on päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Erityisesti tulee varmistaa maa-ja metsätalouden sekä liikennevahinkojen kannalta keskeisten sidosryhmien osallistuminen.”Meillä Varsinais-Suomessa sidosryhmät ovat olleet yksimielisiä, että tavoite pitäisi olla 2,5 / 1000 ha. Mikä sekin on korkea, sillä pienet hirvieläimet mukaan otettuna keskimääräinen hirvieläintiheys on täällä yli 50 / 1000 ha, Lisäksi täällä on metsää pinta-alasta vain on vain 60%.
Tämän prosessin jälkeen Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto nuiji pöytään tavoitteita 5,5 ja 4,5. Tämähän romuttaa koko hienon säätelyjärjestelmän. Miksi näin tehdään? Minusta syy on hyväveli-verkosto. Järjestelmän puolustaja on syyttänyt meikäläistä ”maalittamisesta” kun nostin esiin ”hymyilevät herrat”. Erittäin mielelläni näkisin, että löytyisi jokin muu miellyttävämpi selitys, voin olla väärässäkin, joten jään odottamaan parempaa selvitystä miksi näin tehdään.
Tämä sama kysymys lähetettiin Metsälehdenkin toimesta ministeriöön, eikä vastausta saatu. Kysymys ei ole vaikea, mutta vastaus on, sillä riistahallintolain mukaan ministeriö valvoo riistakeskusta. Metsälehteä on kuitenkin selvästi luettu, sillä viimeisessä kannanotossa
oli muokattu omaa kantaa, ei pidä ylittää 3,5 / 1000 ha . ”Hirvikannan ei pidä missään alueella saariston erityityisolosuhteita lukuunottamatta ylittää 3.5 hirveä 1000 hehtaarilla.” Valitettavasti 3,5 ylittäviä tavoitteita on muaallakin kuin saaristossa.Riistakeskus myöntää Luken kanta-arvioihin perustuen luvat sen mukaan, että hirvitalousalueen hirvikanta pysyisi tavoitteessa. Eli meillä lupia ”pantataan”, niin, että kanta pysyy yli 4,5/1000 ha. Tällä palstalla järjestelmän puolustaja on antanut selityksen, että alueellisen riistaneuvoston päätös ei ole sitova, lupia voi anoa riistakeskukselta enemmän ja laittaa oman tavoitteen. Silloin koko järjestelmä tavoitteenasetteluineen olisi turha. Alueellinen riistaneuvosto kuuluu riistakeskukseen, joten tuskin riistakeskus myöntäisi lupia enempää kuin on itse päättänyt.
Toisaalta löytyy hirvitalousalueita, joissa on asetettu yksimielisyydessä tavoite, mutta siihen ei ole koskaan päästy. Siinä tapauksessa ongelmat löytyvät enemmän paikallistasolta.
Keskusteluketjun alussa on käsitelty maanomistajan mahdollisuuksia vaikuttaa paikallistasolla. Valitettavasti ketjuun on joku peräreikä lykännyt pökäleitä ja järjestelmän puolustaja nostanut alikasvoskuuset, norsut ja lopuksi sudet, että keskustelu sekoaisi, mutta eiköhän sieltä löydy asiakin.
Ehkä tämä kuva kertoo paremmin kuin tuhat sanaa, miksi 500 ha pinta-alarajoitus on paikoin yhtä kuin vhp suojelua ja olemme liki kymmenen vuotta, tuloksetta, yrittäneet purkaa tai pienentää pinta-alarajoitusta. Nyt peli on jo menetetty.
Tämä on tyypillistä metsikköjen ja peltojen mosaikkia, jossa vhp viihtyy erinomaisesti. Ei saaresta vaan lounaisrannikolta. Kuvassa on näkyvät tilarajat, tällainen pientilojen mosaiikki on myös tyypillistä.
Tilanteen havainnollistamiseksi rajasin karttaan 500 ha alueen. Miltä tuntuisi pohjois-tai keski-suomalaisista lähteä neuvottelemaan metsästysvuokrasopimukset tälle 500 ha tai 1000 ha alueelle. Mahtaako jäädä sirpalealueita, vain ovatko kaikki maanomistajat yhtä mieltä?
”No kerro ,miksi VS:2 tavoitteesta ollaan niin kaukana tässä vaiheessa. Tunnustan reilusti ,että en tiedä.”
Vuodet jäivät näköjään vaaka-akselta pois, mutta saalistiheyskäyrä putoaa putoamistaan vuodesta 2010, siitä huolimatta hirvikanta ei nouse, vaikka talvikanta on liki 6 ja ammutaan 1, lähestytään tilannetta, ettei ammuta mitään, mutta hirvikanta ei nouse.Tutustu hirven biologiaan, ravintoresusseista kilpailevien eläinten määrään alueella, saaristo hirvien käyttäytymiseen, alueen luontotyyppeihin ja metsästäjien ajattelutapaan, ehkä vastaus löytyy sieltä.
Eräs erityispiirre on sekin, että VS2 alueella omistaa erään kartanon Suomen rikkain mies. Kartanon alueella harrastetaan kaupallista metsästystä, tilalla on erittäin hyvä hirvieläinkanta, mainostetaan. Ehkä se on syytä pitääkin hyvänä.
”Se ,että saaristossa on isoja ongelmia ,ei tarkoita ,että mantereella tilanne olisi lähellekään sama.”
Vaihdetaan hirvitalousalue. VS3 ei ole mikään saaristoalue ja tavoite on 4,2-4,7, se on edellä kuvassa olleen riistaneuvoston puheenjohtajan kotipesä ja siten ”erikoisalue”, jossa voidaan pitää yllä kanta, joka aiheuttaa kohtuuttomat vahingot.
Että vaan pitää selittää, selittää ja selittää aivan täyttä puutaheinää, ei ollenkaan hajulla asiasta. Minä olen koko ikäni asunut lounaissaaristo- ja rannikkoalueella, tiedän ihan tarkkaan hirvieläintilanteen, mikä se on ja mistä johtuu. Sitten tulee joku viisas keski-suomesta ja sanoo, että olen väärässä.
