Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Nyt täytyy varoittaa Tiinaa. Suorittava porras on tällä palstalla toimittajan ammattitaidolla robottimaisesti jauhanut samaa tarinaa kymmenen vuotta ja hermostuttanut kaikki.
Samat virret löytyvät palstan vanhoista keskusteluista kolmen, viiden ja kahdeksan vuoden takaa. Seuraavaksi väittää, että sinulla puutteelliset sosiaaliset taidot ja hirviongelma johtuu siitä.
Kuten huomaat, niin keskustelu sujui asiallisissa merkeissä, kunnes hän sabotoi tämän ketjun, se on hänen tavaramerkkinsä. Jos päästään ongelman ytimeen. Heitetään jokin älytön väite ja tulee hirveä rähinä ja keskustelu on piloilla. Tämä käsittely on kohtuutonta, kun kyseessä on henkilö, joka on päätoiminen metsätalousyrittäjä.
Kun väkisin tyrkytetään, niin jatketaan näitä sidonnaisuuksia.
Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston varapuheenjohtaja on
Mhy Keski-Suomen valtuustossa.
Ilmeisesti edustaa siellä puunkorjuualaa, koska hänellä on puunkorjuuyritys.
On keskustan edustaja erään kunnan kunnanhallituksessa.
Oli vaaleissa nykyisen maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan tukijoukoissa.
On entinen Maaseudun Tulevaisuuden erätoimittaja.
Ei ole vuosiin kirjoittanut nimellään, mutta mihin koira karvoistaan pääsisi, eiköhän kirjoita johonkin itseään kiinnostavalle foorumille nimimerkillä.
Onhan se kaikille selvää, että jos sallittu pyyntiaika olisi vaikka syyskuun puolivälistä tammikuun puoliväliin, ilman mitään kiimarauhoituksia, olisi tehokasta. Vuodet eivät ole veljeksiä välillä tulee lumi aikaisemmin välillä myöhemmin, jokainen saisi valita sopivan ajankohdan ja aikaa olisi riittävästi. Luvat tulisi käytettyä tehokkaasti, sitä ei haluta.
Tilanne ei kuitenkaan liene kaikissa hirvitalousalueissa niin synkkä, kuin edellä. Miten sitten säädellään, jos on saatu sidosryhmien hyväksymä hirvitiheystavoite ja seuroilla on halu päästä tavoitteeseen.
Kaikenlaisia sääntöjä verotuksesta on ollut. Urosten laadun korjaukseen tarjottu myös sarvisääntöjä. Esimerkiksi 4-10 sarvipiikkiset urokset piti säästää. Sarvipiikkien lukumäärän laskeminen kaatotilanteen alla ei ole aina helppoa. Jahdin alussa ei saanut ampua kuin kaksoisvasoista toista jne. Eli päästetään tarkoituksella osa elämistä pois tähtäimestä ja lopuksi voi jäädä lupia käyttämättä.
Sitten on monia metsästäjiä harmittava kiimarauhoitus, jonka hyöty on kyseenalainen, mutta haitta merkittävä, koska leikkaa pari viikkoa pois parasta jahtiaikaa. Ainakin pohjoisempana se voi kostautua, olosuhteet vaikeutuvat, kun metsästysajan loppupuolella lumi tukkii metsätiet ja koirat uppoavat hankeen hirvien telottavaksi.
Tällaiset säännöt ja lakimääräiset rauhoitukset laskevat lupien käyttöastetta, mikä saattakin olla niiden tarkoitus. Saadan säädeltyä niidenkin metsästäjien tehokkuutta, joilla olisi halu pitää kanta kurissa.
Vasapainoa pidetään jonkilaisena hirvikannan terveyden indikaattorina. Varmaan jossain vaiheessa tulee tutkimustuloksia, joilla todistellaan, että kiimarauhoituksella on ollut positiivisia vaikutuksia ja sitä kannattaa jatkaa. Vasan paino lisääntyy kesällä jopa kilon päivässä. Syksyä kohti tarjolla olevan appeen ravintoarvo laskee, joten painon nousu alkaa hidastua. Kuitenkin lokakuun alussakin paino nousee kahden viikon rauhoituksen aikana, joten voi olla haastavaa erotella mistä mahdollinen pieni vasapainon muutos johtuu.
