Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tämä pitäisi huomioida, kun asetetaan hirvi ja vhp tavoitteita. Pitää olla hirvieläintavoite hirvi+vhp. Max 4 ? – 10?, ei ainakaan yli.
”Pyyntilupien myöntäminen kuuluu julkisten hallintotehtävien prosessiin ja toimii julkisten hallintotehtävien päällikön alaisuudessa.”
Alla olevan mukaisesti julkisten hallintotehtävien päällikkö visioi vuonna 2007 hirven tulevaa asemaa olessaan ”pöydän toisella puolen” metsäntutkimuslaitoksella töissä. Nytkö lupia myöntävänä korkeimpana viranomaisena hän on päässyt toteuttamaan silloisen työryhmänsä visioita ja nostamaan hirven uskonnolliseen kultti-asemaan?
”Ryhmä arvioi, että vuonna 2022 hirvi eläimenä on monipuolisemmin hyödynnetty kuin nykyään. Toisin sanoen hirven välinearvo monipuolistuu ja kasvaa. Esimerkiksi elämysturismi voi olla yksi hirven uusi kehittyvä hyödyntämisen muoto. Lisäksi hirven liiketaloudellinen merkitys tulee kasvamaan kaupallisen hirvenmetsästyksen mukana.
Jo nykyään hirvellä on vahva symbolinen merkitys, mutta hirven symbolinen arvo tulee seuraavien vuosien aikana vain voimistumaan. Ryhmä visioi mahdollisuuden eräänlaisesta hirvikultista, toisin sanoen hirvellä voi tulevaisuudessa olla uudenlainen uskonnollinen merkitys. Ryhmän mukaan hirvi ja hirvikannan koko ja koon vaihtelu ovat tulevaisuudessa ekosysteemien tilan indikaattoreita. Tämä hirven arvo eräänlaisena luonnonsuojelun kriteerilajina täsmentyy ja vahvistuu.”
”Ylivoimaisesti paras tapa vaikuttaa hirvikannan säätelyyn on urputtaa vähemmän tyhjää tällä palstalla ja osallistua ihan itse siihen säätelyyn; miksi näin yksinkertaisesta asiasta pitää yrittää tehdä niin kovin vaikeaa?”
Katsotaan esimerkin valossa maanomistajan mahdollisuus säädellä pienten hirvieläinten kantaa liittymällä seuraan ja yksinkertaisesti paukuttelemalla liiat elukat pois. Miksikö ihan yksinkertaisesta asiasta on tehty niin vaikeaa?
Googlasin hieman metsästysseurojen sääntöjä ja keräsin alla olevaan koosteeseen, muutamia kohtia. Ei ole kovin tehokasta, jos joutuu ensin koeajalla kolme vuotta talviruokkimaan valkohäntäpeuroja ja kustantamaan oman osansa ruokinnasta , jos ei ruoki saa potkut. Muutaman vuoden kuluttua voi ehkä jonkun kiintiön puitteissa päästä jopa ampumaan jonkun uroon, jolla on sarvet nurinperin päässä, eikä ole trofeekelpoinen. Liittymällä seuraan sitoutuu pahimmillaan ruokkimaan, kasvattamaan ja hoitamaan kantaa, vaikka tarkoitus olisi äkkiä vähentää niitä.
Vaikka pyyntilupa maksaa 17€, niin joku seura pyytää ”ylimääräisistä” luvista 50€. Vaikka metsäkauris on pyyntiluvista vapaa, niin erittäin monilla seuroilla on jäsenille tiukat kiintiöt, jotkut jopa rauhoittavat.
”Tuo vaarantamiskielto josta Annelikin puhui, on tässä tosiaan merkittävä. Siihen vedoten riistakeskus voi olla myöntämättä lupia, jos se katsoo kannan vaarantuvan.”
Onko riistakeskus vedonnut kannan vaarantumiseen?
Riistakeskus myöntää lupia ilveksen metsästykseen. Niitä on Suomessa luokkaa 2000, eikä paljon puhuta kannan vaarantumisesta.
Otetaan hirvelle ja valkohäntäpeuralle riittävä turvamarginaali. Tavoitteeksi 15-kertainen määrä ilveksiin nähden. Silloin kummallekin on tavoite noin 1 /1000 ha.
Yllättäen illveksiä on vähiten siellä missä on valkohäntäpeuroja eniten. Ilmankos en ole vuosikausiin nähnyt.
Aika hyvin on suorittavan muistissa edellä, mistä tämä kitinä alkoi. Tapani-myrsky kaatoi yhdeksän vuotta sitten 600 mottia puuta metsistäni ja siitä seurasi ketjureaktio, kaatui koko ajan lisää ja pisti uudistamaan suunniteltua suuremman alan kerralla. Seuraani lyöttäytyi ja ”ystävystyi” emä kahden vasansa kanssa kulkivat pelottomasti samaa matkaa ja söivät keväällä istuttamani taimet heti syksyllä. Tottuivat vakiovieraaseen eivätkä edes hätistelemällä poistuneet.
Seuraavana keväänä pyöräytti joku lisää vasoja taimikkoon, ”talvilaitumelle”. Ostin muutaman riistakameran ja totesin, ettei tästä tule mitään, hirviä on liikaa. Ilmoittelin metsästyseuralle hirvien koordinaatteja ja riistakamerakuvia. Metsästyseura sanoi ettei saa lupia riittävästi, tiedotuvälineissä toitotettiin, että hirvet loppuu. Päätin sitten selvittää mikä on totuus. Olen siitä lähtien tiiviisti seurannut tilannetta ja tutkinut missä mennään. Toivottavasti on selvinnyt muillekin raportoinnista mistä kiikastaa.
”Ensin varmaan ottaa yhteyttä paikalliseen metsästysseuraan, sitten riistanhoitoyhdistykseen, sitten alueelliseen riistaneuvostoon, sitten Suomen Riistakeskukseen, sitten maa- ja metsätalousministeriöön, sitten eduskunnan oikeusasiamieheen, sitten kantelee EU:hun…”
Kiitos vinkistä. EU-asia täytyykin tutkia, jos saa EU:n lisäämään valkohännän haitallisten mamujen listalle, niin se on sitten nappi otsaan joka valkohännälle.
Vihreitä olen jo valistanut kertomuksin ja kuvin, että hirvikanta pitää ensin saada avohakkuuaikaa edeltävälle tasolle, jos aiotaan siirtyä laajemmin jatkuvaan kasvatukseen. Muuten eivät lehtipuut ja mänty uudistu, eikä monimuotoisuus parane. Se tarkoittaa 10 000-20 000 talvikantaa max. Uskoisin, että ymmärtävät tämän, vaikka eivät muuten ymmärrä metsänhoidosta hölkäsen pölähtävää.
”Laittakaa hirviporukat kiertoon, jos eivät niitä maa-alueitanne käytä.”
Ei käy. Tämän on maa-ja metsätalousministeriö erätalousyksikkönsä rustaamalla lainsäädännöllä estänyt. 1000 hehtaarin ( vhp 500) yhtenäinen maa-alue-vaatimus ja sirpalealueen metsästyskielto antavat käytännössä lähes aina monopolin yhdelle seuralle.
Ainoastaan kahden seuran raja-alueella, voi ”kilpailuttaa”. Jos monopoliseuraa ei homma kiinnosta tai ei ole kykyjä pitää hirvielänkantaa kurissa, niin maanomistaja ei voi tehdä mitään. Jos kiinnostaa pitää yllä liian suurta kantaa, niin silloinkaan ei voi maanomistaja tehdä mitään.
Sirpalealue tarkoittaa, että jos seuralla on vaikka 5000 ha yhtenäinen vuokrattu alue ja toinen 900 ha erillinen alue, jolla ei ole yhteistä rajapyykkiä tuon 5000 ha alueen kanssa, niin sillä pienemmällä ei hirviä metsästetä. Yhden seuran vuokra-alueen sisällä olevaa aluetta ei siis voi vuokrata toiselle seuralle. Näin on ministeriö suuressa viisaudessa päättänyt. Selityksenä oli, että metsästäjillä tulee kiistoja kuka siellä ”sirapalealueella” metsästää, niin parasta ettei metsästä kukaan. Onko ajateltu onnetonta alueen metsänomistajaa?
Valkohäntäpeuran osalta raja on 500 ha ja se on tuonut asutuskeskusten liepeille satojen hehtaarien sirpale-rauhoitusalueita, joilla ei metsästetä eikä eläimiä lasketa. Sekin on osasyynä, etteivät kanta-arviot pidä paikkaansa.
Maanomistajat on pelattu ulos aivan joka tasolla päätöksenteosta omien maittensa käytön suhteen. Tästä lankeaa yllättäen kiitos keskustapuolueelle, joka ei ole valvonut maa-ja metsätalousministeriön erätalousyksikön toimintaa, ei uskoisi, mutta niin se vaan on. Paras vaikuttamiskeino on ajaa seuraavasta hallituksesta keskusta pois sekä ministerin, että maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan paikalta, näytöt on annettu. Rehvakkaasti aloitettiin ”hirviä ei saa olla liikaa”, mutta papanakasat kasvavat.
Pitää antaa suuri luuta jonkin puuntuottajan asiaa ymmärtävän ministerin käteen, kehottaa lakaisemaan roskat pois ja palauttaan metsäasioista päättäminen erätalousosastolta metsätalousministeriöön.
Sote-uudistuksessa on jo kymmenen vuotta törmätty perustuslaillisiin ongelmiin. Miten mahtaisi käydä tuon 1000 hehtaarin vaatimuksen kanssa siellä. Maanomistajalla on maillaan lain mukaan metsästysoikeus. Nyt on kuitenkin huomattu, että hirvi ja valkohäntäpeura on arvokkaita riistaeläimiä, joten poistetaanpa maanomistajilta oikeus metsästää niitä tuolla pinta-alasäännöllä ja jätetään vain nimellinen metsästysoikeus. Kannan hallinnasta päättävät ne joiden intressissä on lisätä kantaa.
Metsälehden ministeriöön lähettämän kysymyksen vastauksesta se selvisi, ettei ministerillä/ministeriöllä ei ole hajuakaan, että se on vastuussa noudatetun hirvieläinpolitiikan vahingoista ja sen pitäisi valvoa, ettei näin käy. Ministeriölle lähetettyyn kysymykseen, oikooko se terästää erätalousosaston valontaa, vastasi erätalousosasto. Tai ei vastannut kysymykseen, kun kysymys oli hankala, mutta vastasi, että on palkattu 9 riistasuunnittelijaa hoitamaan asiaa.
Mahtavatko nämä riistasuunnittelijat edesauttaa pyrkimyksiä sorkkien vähentämiseksi? Lueskelin yhden riistasuunnitelijan kannanottoa villisikoihin. Miksi meillä pari tuhatta aiheuttaa parranpärinää, kun Ruotsissa siedetään satoja tuhansia.
Voisin itse jatkaa pohdiskelua: miksi meillä reilut satatuhatta valkohäntää aiheuttaa parraanpärinää, kun ameriikkoissa niitä siedetään miljoonittain ja miksi meillä satuhatta hirveä aiheuttaa parranpärinää kun Ruotsissa niitä siedetään enemmän, miksi meillä ei lisätä kuusipeuraa enempää, kun jossain muualla niitä siedetään paljon enemmän.
Onhan meillä lisää näitä ”ekologisia” lokeroita, kuten valkohäntäkin osoitti. Riistahallinnon mielestä siitä ei ole mitään haittaa. Uudenmaan vhp suunnitelma suosittelee näin ruokinnasta: ”Sääolosuhteista ja peurojen iästä ym. tekijöistä riippuen kulutus on noin 2 kg/vrk/peura.” Jos vaikka 4 kk ruokitaan 100 000 valkohäntää, niin se on 12 miljoona kiloa apetta vuodessa. Ei mahdu ihan pieneen lokeroon se määrä!
Metsänomistajilla on vakavia ongelmia. Keskustan ratkaisu, nappi otsaan susille!
Kannattaa katsoa edellä olleen Metsäkeskuksen tarkastusraportissa eroa männyn luontaisen uudistamisen ja kylvön välillä. Ei niitä siemenpuita kannata jättää. Kun pistää kaikki nurin heti, niistä saa niin paljon paremman hinnan kuin jälkikäteen keräämällä (jos ovat edes pystyssä), että hintaerolla kustantaa kylvön ja tulos on parempi.
Tässä vielä luontaisen uudistamisen epäonnistuminen maakunnittain:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/tiedote-liite-luontaisen-uudistamisen-tulokset.pdf
Metsäkeskuksen tarkastustuloksia uudistuksen onnistumisesta vuodelta 2019 (sitä faktaa):
